Luonto ja kulttuuriperintö
Merellä, saaristolla ja merenkululla on ollut jo vuosisatojen ajan merkittävä rooli Raumalla. Paikallinen kulttuuriperintö ammentaa valovoimaisuutensa merellisyydestä, Rauman giälestä eli paikallismurteesta, pitsistä, käsityötaidoista ja taiteen eri muodoista.
Pitsi ja pitsinnypläys
Vuosisatojen ajan ovat raumalaiset nyplääjät taituroineet knypylöillään pellavalangasta kuvankauniita pitsikuvioita. Kertomusten mukaan Raumalla nyplättiin jo 1500-luvulla, mutta tarinat tuon ajan pitsinnypläyksestä muistuttavat taianomaista legendaa.
Pitsinnypläyksellä on ollut merkittävä rooli Rauman nousussa vahvaksi teollisuuskaupungiksi. Raumalainen pitsinnypläys eli kukoistuskauttaan 1700-luvun lopulta 1840-luvulle, jolloin raumalainen pitsi koristi muodikkaiden tykkimyssyjen reunoja.
Pitsinnypläysperinne elää Raumalla edelleen vahvana ja se on liitetty vuonna 2023 Opetus- ja kulttuuriministeriön toimesta Elävän perinnön kansalliseen luetteloon paikallisena käsityötaitona. Nypläystaito on siirtynyt sukupolvelta toiselle ja joka vuosi Rauman kesä huipentuu kaupunkifestivaali Pitsiviikkoon, jolloin koko kaupunki sykkii iloista elämää. Pitsiviikolle on myönnetty Ekokompassi-ympäristösertifikaatti, jonka avulla tapahtumakokonaisuuden ympäristövaikutuksia seurataan ja ohjataan kohti kestäviä ratkaisuja.
Tapahtumat
Kaupunkifestivaali Pitsiviikko
Käy lukemassa Rauman kesän kohokohdasta ja tutustu Pitsiviikon monipuoliseen ohjelmaan.
Rauman giäl
Rauman giälen eli Rauman murteen syntyvaiheista ei ole tarkkaa tietoa, mutta satamakaupunkiin vaikutteita tuoneiden merimiesten ansiosta siinä on paljon muiden kielten sanastoa. Ominaista murteelle on muun muassa sanojen pätkiminen ja jaarittelu. Tunnetuin Rauman paikallismurteen sanonnoista taitaa olla ”Ol niingon gotonas!” -toivotus.
Rauman giäl elää Raumalla isoissa ja pienissä yksityiskohdissa. Rauman giältä näkee kaupungilla mm. kylteissä ja sitä saattaa kuulla myös esimerkiksi Pystökaffeella Kauppatorilla aamuisin, kun toriparlamentti kokoontuu pohtimaan päivän polttavia asioita.
Tommost pitsi” sanos Raumaflikk, ko hämähäki verko näk”
Mnu Raum
Rauman saaristo
Merellä, saaristolla ja merenkululla on ollut jo vuosisatojen ajan merkittävä rooli Raumalla. Rauman edustan saaristo kuuluu Selkämeren kansallispuistoon, joka on tunnettu monimuotoisesta vedenalaisesta ympäristöstään ja rikkaasta linnustostaan. Kansallispuiston lisäksi Rauman saaristossa on muita luonnonsuojelualueita.
Saaristoon suuntautuvassa matkailussa kiinnitetään huomiota alueen ympäristöön, maisemiin ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Kansallispuistossa matkailu perustuu kestävän matkailun periaatteisiin. Toimintamme ei ylitä luonnon kantokykyä, vaan turvaa hyvän elämän mahdollisuudet ja puhtaan toimintaympäristön säilymisen. Saariston matkailun ja virkistyskäytön kehittämistä ohjaa Rauman saariston Master Plan 2030.