Raumalaisten jouluperinteiden historiaa
Uutinen
Teksti: Hanna-Leena Salminen, museointendentti, Rauman kulttuuri- ja museopalvelut, raumalainen vuodesta 2010
Kuvat: Rauman museon kokoelma
Vanhan Rauman joulukalenteri-ikkunat
Vanha Rauma yhdistys on organisoinut alueen asukkaiden kanssa joulukalenteri-ikkunat jo usean vuoden ajan. Asukkaiden vapaasti ideoimat kalenteri-ikkunat tarjoavat pimeään vuodenaikaan kurkisteltavaa koko joulunodotuksen ajan. Kävelylenkki Vanhan Rauman idyllisillä vaheilla ja kränneillä, eli kaduilla ja kujilla, ikkunoita katsellen tarjoaa mielen ja kehon virkistystä. Kävelylenkin lomassa voit mennä nauttimaan kaffet ja hyvällistä johonkin Vanhan Rauman viehättävistä kahviloista.
Jouluvalot ja kauppojen joulu
Milloin ensimmäiset jouluvalot syttyivät katumaisemaan Raumalla? Jos jollain on asiasta tietoa, vinkatkaa museolle. Museon kokoelmista löytyy yksi kuva valaistusta torin kuusesta, jonka tarkkaa ikää ei tiedetä. Todennäköisesti se on 1930-luvulta, koska julkisivusta vuonna 1941 poistettu sana museo näkyy vielä tässä kuvassa. Nykyiset Kauppa- ja Kuninkaankadun ylitse menevät jouluvalot ovat olleet käytössä koko 2000-luvun.
Kaupat ovat aina panostaneet joulunaikaan somistamalla myymälät ja näyteikkunat jouluasuun ja sama jatkuu nykyäänkin. Nähtävää riittää lapsille ja aikuisille.
Pieni joulu
Ennen nykyisiä, ehkä hieman riehakkaitakin pikkujoulujuhlia, on Raumalla vietetty perheen ja läheisten kesken pieni joulu –juhlaa. Muisteluiden mukaan pieneen jouluun saattoi kuulua myös pienen joulukuusen tuominen kotiin, juhlaa vietettiin hyvissä ajoin ennen varsinaista joulunaikaa. Onko tämä perinne sinulle tuttu?
Kauneimmat joululaulut
Rauman keskiaikainen Pyhän Ristin kirkko tarjoaa upeat puitteet Kauneimmat joululaulut –tapahtumalle. Tapahtumia järjestetään myös muualla Raumalla joulua edeltävinä viikkoina, mutta Pyhän Ristin kirkossa pääsee laulamisen ohessa ihailemaan tämän alun perin fransiskaanikonventin kirkoksi rakennetun kivikirkon hienoja koristemaalauksia ja muun muassa keskiajalta peräisin olevaa alttarikaappia. Rauman joen toisella puolelle, vanhan Rauman kupeessa sijaitseva kirkko on upea nähtävyys ja se on avoinna päivittäin myös talvikaudella.
Joulurauhan julistus
Luulitko, että vain Turusta julistetaan joulurauha? Näin ei ole, vaan joulurauha on julistettu muissakin Suomen vanhoissa kaupungeissa, mukaan lukien tietysti Rauma.
Turun joulurauhanjulistus on kaikille suomalaisille tuttu, onhan se välitetty ensin radion ja myöhemmin myös television välityksellä koko valtakuntaan jo vuodesta 1935. Monen mielestä Turun joulurauha onkin se ainoa ja oikea. Raumalaisista suurin osa on varmaan asiasta toista mieltä.
Raumalla on todellakin oman joulurauhan julistaminen jatkunut pitkään ja vanhalta raatihuoneelta julistus luetaan tänäkin jouluaattona. Rauman nykyinen julistus on saanut muotonsa vuonna 1919. Tämä uusin julistus on ennemmin hyvän joulun toivotus verrattuna vanhempiin versioihin, joissa suurta roolia näytteli joulunajan käyttäytymistä ohjaavien määräysten ja niiden rikkomisesta seuraavien rangaistusten luettelo.
Rauman maistraatin arkistossa on säilynyt vanhin Suomessa muistiin kirjoitettu joulurauhanjulistus. Asiakirjaan on kirjoitettu vuosiluku 1776, mutta on todennäköistä, että lumppupaperille kirjoitettu julistus on vielä tätäkin vanhempi, ehkä jopa 1600-luvun puolelta.
Joulurauhan julistaminen ei ole jäänyt väliin Turussa montaa kertaa. Radiolähetysten alkamisen jälkeen ainoastaan talvisodan syttymisen jälkeen vuoden 1939 jouluna joulurauhaa ei julistettu lainkaan. Tietokilpailukysymykseksi kelpaa puolestaan se, että sotajouluna 1943 lähetettiin valtakuntaan joulurauhan julistus Raumalta eikä Turusta.
Vaikka joulurauhan julistuksessa edelleen näkyy myös perinteen kristillinen tausta, voi siitä jokainen poimia tärkeitä ajatuksia, jotka tiivistyvä lopun toivomukseen siitä, että olisi ”maassa rauha ja ihmisillä hyvä tahto”.
Kynttilälyhdyin valaistu Rauman joki
Jouluaaton perinteisiin kuuluu Raumalla myös Vanha Rauma yhdistyksen ja vanhan Rauman asukkaiden Raumanjoen varrelle sytyttämät lyhdyt. Jouluaaton hämärtyessä lyhdyt tuovat tunnelmaa kapean joenuoman rannalle.
Knuutpuk perinne Raumalla
Länsi-Suomessa, erityisesti Satakunnassa ja Vakka-Suomessa säilynyt vanha nuuttipukkiperinne liittyy joulunajan päättymiseen. Joulunaika on perinteisesti alkanut 21.12. olevasta Tuomaan päivästä ja päättynyt 13.1. olevaan Nuutinpäivään. Kuten vanha sanonta ”Hyvä Tuomas joulun tuopi – paha Nuutti pois sen viepi” kertoo. Nuutteina kiersivät alun perin nuoret miehet, oikeasti pukeiksi pukeutuneina.
Nuutittaminen alkoi muodostua pelkästään lasten perinteeksi II maailmansodan jälkeen ja nykyisin nuutittaminen muistuttaa pääsiäisen ajan virpomisperinnettä. Lapset kiertävät naamiaisasuihin pukeutuneena naapurustossa. Ensin kysytään saavatko Nuuttipukit tulla – luvan saatua voidaan laulaa laulu tai esittää pieni runo ja palkaksi saadaan sitten karkkia tai muita herkkuja. Joissain kunnissa järjestetään edelleen myös yhteisiä nuutinpäivän tapahtumia sekä nuuttipukeille että myöhemmin illalla Nuutintansseja varttuneemmalle väelle. Pirkanmaalta Raumalle muuttaneen pääsi nuuttipukkiperinne yllättämään ihan puskista, pahoittelut vieläkin Spidermanille ja Prinsessalle, jotka joutuivat lähtemään melko ankeiden joulukarkkijämien kanssa luotani reilut 10 vuotta sitten. Tämän jälkeen varautumiseni on toki ollut parempaa.