Winnar

Historiaa

Talon omisti vuonna 1756 Rennerin leski. Vuonna 1800 talo kuului porvari Erik Longsrtömille. Hänellä oli yli tynnyrinala peltoa, lisäksi niittyä, puolikkaan osuus riihestä ja ladosta. Lisäksi hänellä oli ranta-aitta ja lastauslaituri. Hänellä oli myös laivanosuuksia.

Palovakuutukset

Palovakuutuksen otti vuonna 1865 työmies E. Lindström. Tontilla Kuninkaankadun ja Isopoikkikadun kulmassa oli kolme rakennusta, päärakennus Kuninkaankadun varressa, toinen asuinrakennus Isopoikkikadun varressa ja ulkorakennus tontin etelärajalla. Päärakennus oli vanha ja rakennettu entisinä aikoina. Se oli osittain hirttä, osittain lautaa, laudoittamaton mutta punamullalla maalattu. Katto oli lautaa. Siinä oli kaksi salia, kaksi kamaria ja keittiö sekä kuisti. Kaakeliuuneja oli neljä ja lisäksi keittiön liesi. Rakennuksen alla oli kellari.

Toinen asuinrakennus oli rakennettu vuonna 1865. Sen alaosa oli hirttä ja yläosa lautaa. Rakennus oli hyväkuntoinen, laudoittamaton ja maalaamaton. Siinä oli sali, kaksi kamaria, leivintupa, keittiö ja eteinen tai asemapiirroksen mukaan kuisti, jossa oli komero. Kaakeliuuneja oli kolme, lisäksi leivintuvan uuni ja liesi ja keittiön liesi.

Ulkorakennus oli vanha ja välttävässä kunnossa. Se oli laudoittamaton ja maalaamaton hirsirakennus, jossa oli navetta, lato ja talli. Rakennuksessa oli lautakatto. Ulkorakennuksen kyljessä oli pieni puuliiteri, jota ei vakuutettu. Tontin portti oli Isopoikkikadun varressa.

Muutospiirustukset

Vuodelta 1879 avattiin rakennuksen katusivulle pariovet lähinnä länsipäätyä olevan ikkunan kohdalle. Tila varattiin vapaaehtoisen palokunnan sammutusvälineiden säilytykseen. Rakennuksen ikkunat olivat kuusiruutuiset ja klassistisesti vuorilaudoitetut. Ikkunoiden päällä oli kaksiruutuiset ullakon ikkunat. Katto oli molemmista päistä aumattu. Vuodelta 1881 on rakennusta koskeva muutospiirustus. Tontilla oli silloin Kuninkaankadun varressa asuinrakennus, asuin ja ulkorakennus tontin itärajalla ja ulkorakennus tontin etelärajalla. Kuninkaankadun sivulla rakennusten välissä oli katettu porttikäytävä. Itäsivun rakennuksessa oli ennestään ollut leivintupa ja nyt haluttiin siitä kadulle päin olevat kaksi huonetta muuttaa asuinkäyttöön. Seuraavana vuonna haluttiin ulkorakennusosaa korjata ja aikaisempia lautaosia korvata hirsillä. Kunnostuksia jatkettiin samana vuonna. Tontin itäsivun rakennuksessa ollut leivintupa haluttiin muuttaa kamariksi ja varustaa kaakeliuunilla ja viereiseen huoneeseen, joka aikaisemmin oli kuulunut ulkorakennusosaan, haluttiin tehdä leivintupa. Kuninkaankadun puoleinen asuinrakennus oli paritupapohjainen, keskellä oli eteinen ja eteiskamari, niiden molemmilla puolilla isot huoneet ja molemmissa päissä vielä päätykamarit. Eteiseen haluttiin tehdä kaakeliuuni. Rakennukseen kuului myös kuisti. Edelleen samana vuonna tehtiin Kuninkaankadun sivulle, itäosan rakennuksen osalle liikehuoneiston ovi. Parioven eteen tuli kahdelta puolelta noustavat portaat. Kuninkaankadun sivulla oli kuusiruutuiset, klassistisesti vuoratut ikkunat. Portti oli yläosaltaan kaareva ja sen vieressä oli erillinen käyntiportti samaan tapaan kuin Kirstin portissa.

Vuodelta 1889 on John Fredr. Lindegrenin laatima muutospiirustus, joka koski ulkorakennuksen laajennusta. Tontilla oli asuinrakennus Kuninkaankadun ja Isopoikkikadun varressa sekä ulkorakennus tontin etelärajalla.  Nyt siihen haluttiin tehdä siipi, johon tuli talli, halkovaja ja käymälä. Vanhassa osassa oli navetta, lato ja nyt kahtia jaettava makasiini.

Arvi Forsmanin laatimasta muutospiirustuksesta vuodelta 1899 käy ilmi, että Kuninkaankadun varren rakennus oli hieman toista asuinrakennusta isompi. Rakennuksessa oli yhdellä päätykamarilla jatkettu paritupa. Keittiötä varten oli tehty laajennus kuistin yhteyteen. Nyt oli tarkoitus tehdä Kuninkaankadun ja Isopoikkikadun kulmaan liikehuoneiston sisäänkäynti, mutta ei näyteikkunoita. Isopoikkikadun varren rakennus oli niin ikään toisesta päästään huoneella jatkettu paritupa. Rakennuksessa oli leivintupa ja kolme muuta asuinhuonetta sekä eteinen. Pihan puolella oli lautakuisti. Molemmille rakennuksille oli suunniteltu uudet julkisivun vuorilaudoitukset. Ne olivat samanlaiset. Ikkunan kehyslistoitus päätyi lilja-aiheeseen. Toteutumatta jäi ainakin vuorilaudoituksen muutos ja kulmasisäänkäynti. Vuonna 1903 esitti Forsman rakennuksille hieman yksinkertaisempaa uusrenessanssivuorilaudoitusta. Rakennus olisi vaakalaudoitettu ja ikkunankehykset koostuisivat suorista listoista, joissa olisi viisteitä ja nappuloita. Vuonna 1905 esitettiin näyteikkunan avaamista Kuninkaankadun sivulle ja samassa yhteydessä tehtäviä tulisijamuutoksia.

Vuodelta 1907 on Leonard Ahdin tekemä muutospiirustus, joka koski jugendjulkisivun tekemistä Isopoikkikadun puolen rakennukseen. Rakennus oli vaakalaudoitettu ja ikkunan kehystys ja ikkunoiden alapuolella olevat plastiset kasviaiheet jugendtyylisiä. Vuosilta 1910 ja 1912 on Leonard Ahdin tekemiä muutospiirustuksia, joissa tyyli jatkui myös Kuninkaankadun puolen rakennukseen. Katusivulle avattiin myös liikkeen ovia ja näyteikkunoita, mutta niiden kehyslistoitus noudatti tyyliä. Lisäksi muutossuunnitelmiin liittyi tulisijamuutoksia ja pihan puolelle tehtäviä laajennuksia. Näyteikkunoita tehtiin vielä lisää vuonna 1928. Ikkunoihin, oviin ja väliseiniin esitettiin muutoksia vielä1930- ja 1950-luvuilla aina kulloisenkin tarpeen mukaan.

Vuonna 1929 tehtiin Isopoikkikadun puoleiseen rakennukseen leipomon uuni.

Vuonna 1958 tehtiin muutoksia Kuninkaankadun varressa olevaan rakennukseen. Rakennuksen alle kellariin tehtiin kattilahuone. Vanhat lämmitysuunit purettiin pois. Liikehuoneistojen yhteyteen tuli myös WC-tilat. Katujulkisivu oli muutosten jälkeen melkein yhtenäinen näyteikkunarivi, jota rytmittivät kolmen liikehuoneiston ovet.

Vuonna 1984 kunnostettiin Isopoikkikadun varren asuinrakennus. Tilat yhdistettiin yhdeksi asunnoksi, joka varustettiin ajankohdan vaatimuksia vastaavaksi. Saunatilat suunniteltiin ulkorakennukseen. Muutamaa vuotta myöhemmin todettiin tarpeelliseksi liittää asuntoon ulkorakennussiiven tiloja, niin että saatiin pari huonetta lisää. Entisten ulkorakennusten ullakkotilat tulivat osittain asuinkäyttöön, osittain lämpimäksi varastoksi. Vuonna 1988 suunniteltiin myös vanhan tyylinen portti katujulkisivulle. Suunnitelmat laati Markus Bernoulli.

Nykytilanne

Kuninkaankadun puoleinen rakennus
Pitkänurkkainen asuintalo, nykyisin liiketalo, uusrenessanssivuoraus (Arvi Forsman 1899), Isopoikkikadun puolen jugendasu vuonna 1907, (Leonard Ahti), aumakatto, näyteikkunat vuosina 1910 ja 1912 (Arvi Leikari)

Isopoikkikadun puoleinen rakennus
Lyhytnurkkainen asuinrakennus vuodelta 1865, katujulkisivussa uurrettu vaakalaudoitus, pihajulkisivussa pystylaudoitus. Jugendasu vuodelta 1907 (Leonard Ahti).

Portti
Uusittu jugendasuun.