Wiljala
Historiaa
Vuonna 1756 talo mainitaan Krokun nimellä ja sen omistajana oli Maria Krook. Vuonna 1800 nimenä oli Wiljala ja omistajana porvari Ephraim Ilvan nuorempi. Hänellä oli peltoa yli tynnyrinala ja lisäksi aari niittyä.
Palovakuutukset
Palovakuutuksen otti vuonna 1847 kauppias H. J. Bergström vanhempi. Vakuutus otettiin yhdistetyille tonteille 32 ja 33, jotka silloin olivat saman omistajan hallussa. Rakennuksia oli Kuninkaankadun varressa kaksi asuinrakennusta, yksi kummankin tontin osalla. Keskellä tonttia oli molempien tonttien yli menevä pitkä rakennus. Joen varressa oli toinen, molempien tonttien osalle tuleva rakennus. Tontin itärajalla, tontin 33 alueella, oli kaksi ulkorakennusta ja tontin pohjoisosan keskellä vielä yksi rakennus eli yhteensä seitsemän rakennusta.
Kuninkaankadun varren asuinrakennuksista idänpuoleinen, (tontti 33) oli puurakennus, joka oli tehty vuonna 1824 uudesta hirrestä. Rakennus oli vuorattu vuonna 1842, öljymaalilla maalattu ja hyvässä kunnossa. Katteena oli käytetty holsteinilaisia kattotiiliä. Rakennuksessa oli 15 huonetta: eteinen, tampuri, sali, neljä kamaria ja keittiö, kolme komeroa ja kaksi ruokakomeroa sekä yksi ruoka- ja yksi lasisenkki. Ikkunoita oli 13 kuusiruutuista ja yhdeksän ullakonikkunaa. Ulkoportaan yhteydessä oli katos, joka oli pylväiden kannattama. Katos ja sen lähiympäristö oli öljymaalattu. Väliovina oli yhdeksän puoliranskalaista ovea. Lisäksi oli viisi tapetoitua ovea, jotka olivat puoliranskalaisia ja öljymaalattuja sisäpuolelta. Oli myös yksi yksinkertainen lautaovi ja ullakonporraskomeron kaksi lautaovea. Kolmessa huoneessa oli ranskalaiset tapetit, jalka- ja rintapaneelit ja maalatut paperikatot. Kahdessa huoneessa oli paperitapetit, jalka-, rinta- ja kattolistat. Katot olivat paperoituja ja maalatuja. Keittiössä oli paperitapetit ja jalka- ja rintapaneelit. Kaakeliuuneista yksi oli maalattua kaakelia, kaksi pyöreää ja maalattua, yksi valkoiseksi lasitettu, yksi ruskeaksi lasitettu sekä yksi maalattu pylväskaakeliuuni. Lisäksi oli keittiön liesi. Rakennuksessa oli kaksi savupiippua. Räystäällä oli vesikourut, jotka olivat tinattua rautapeltiä, ja neljä samaa materiaalia olevaa syöksytorvea.
Muutospiirustukset
Vanhin muutospiirustus on luultavasti 1880-luvun alusta ja se saattaa olla Joh. Ca. Leanderin laatima. Piirustus koskee sekä Wiljalan että Auleenin rakennuksia. Kadun varressa oli molemmilla rakennuksilla oma kaksoissalipohjainen asuinrakennus ja keskellä pihaa pitkä, molempien tonttien puolelle ylettyvä itä-länsisuuntainen ulkorakennus. Lisäksi oli tontin keskellä pieni, molemmille tonteille ylettyvä rakennus ja joen varressa pitkä yhtenäinen ulkorakennus sekä Auleenin tontilla ulkorakennus tontin itärajalla. Nyt oli tarkoitus yhdistää katusivun rakennukset rakentamalla niiden väliin kaksi huonetta. Pihan keskellä olevassa rakennuksessa oli sen itäosassa paritupapohjainen osa, jossa oli leivintupa ja sauna sekä keskellä käytävä, johon oli käynti molemmilta puolilta rakennusta. Rakennuksen länsipuolella oli ollut kaksi asuinhuonetta ja kaksi makasiinia. Nyt haluttiin loputkin huoneet ottaa asuinkäyttöön. Tiloja tuli kaksi huonetta ja eteinen, jonka perällä oli komero. Rakennusta oli tarkoitus myös korottaa ullakko-osasta. Kadunvarsirakennus on kuvattu leveällä vaakalaudoituksella laudoitetuksi. Ullakon ikkunat olivat vinoja ja nelijakoisia. Piharakennuksen kolmen sisäänkäynnin yläpuolelle on myös piirretty vinot ullakon ikkunat. Vuodelta 1892 on asemapiirros, jossa näkyvät viereisten tonttien rakennukset. Molemmilla tonteilla on kadun varressa asuinrakennus, johon kuuluu kuisti. Tonttien keskiosassa on päärakennusten suuntaiset rakennukset, joista Aulenin tontin puoleinen oli asuinrakennus ja Wiljalan puoleinen makasiinirakennus. Joen varressa on yhtenäinen, monesta osasta koostuva ulkorakennusrivi, jossa oli muun muassa navetta ja talli. Aulenin tontilla on vielä tontin itärajalla rakennus, joka mainitaan jääkellariksi. Keskellä tonttia on rakennus, joka koostuu saunasta ja siihen yhteen rakennetusta kahdesta käymälästä. Ilmeisesti saunarakennuksen tieltä oli aikomus purkaa ulkorakennusrivi, joka oli Wiljalan tontin puolella. Saunasta suurin osa sijoittui Aulenin tontille. Saunan lisäksi rakennukseen tuli kamari.
Vuodelta 1895 on August Heleniuksen ehdotus Wiljalan uudeksi julkisivuksi. Julkisivu sai rikkaasti koristellun uusrenessanssi-ilmeen. Ikkunat olivat nelijakoiset.
Vuodelta 1898 on suunnitelma Aulenin katujulkisivun osittaisesta muutoksesta. Piirustuksesta käy selvästi ilmi se, että vain alaosan vuorilaudoitus oli tarkoitus muuttaa. Ikkunoiden alapuolelle tuli lista, ja sen alapuolelle pystylaudoitus sekä reunimmaisten ikkunoiden alle kenttä, jossa oli kasettijakoa. Ikkunoista tuli T-jakoiset ja niiden yläpuolelle tuli uusrenessanssityylinen koriste. Samalta vuodelta on myös pihan keskellä olevaa rakennusta koskeva muutospiirustus. Rakennus oli paritupa, jonka toisessa päässä oli lisäksi kamari. Porstuakamarista tehtiin keittiö.
Vuodelta 1900 olevat Aulenin tontin muutospiirusukset kertovat, että ulkorakennusrivi jäi aikanaan purkamatta ja sauna toteutettiin kokonaan Aulenin tontin puolelle. Itse asiassa sauna tuli rakennuksen kellarikerrokseen ja sen päälle tuli kaksi pientä huonetta ja keittiö. Kadunvarsirakennukseen oltiin tekemässä uutta, pientä sisäänkäyntikuistia ja keittiötä sekä jakamassa salia kahtia. Tarkoitus on saada entisen yhden huoneiston sijasta kaksi. Rakennus oli alkuperäiseltä pohjaltaan keskeissalityyppiä. Keskellä, kadun puolella oli sali, pihan puolella rinnakkain keittiö ja eteinen, ja molemmissa rakennuksen päissä oli kaksi kamaria. Nyt päädyissä olevat kamarit haluttiin ottaa liikekäyttöön. Molempiin tehtiin ikkunan paikalle liikkeen ovi. Edellisen julkisivupiirustuksen mukaan salissa oli kolme ikkunaa. Nyt, kun huone jaettaisiin, tulisi ikkunoita yksi lisää. Muutossuunnitelmien laatija oli Arvi Forsman.
Myös Aulenin pihan keskellä olevassa asuinrakennuksessa haluttiin tehdä muutoksia. Tilat jaettiin kahdeksi asunnoksi, joista toiseen tuli huone ja keittiö, toiseen kaksi huonetta ja keittiö. Molempiin asuntoihin kuljettiin saman kuistin ja eteisen kautta, mutta molemmille rakennettiin oma keittiösisäänkäynti rakennuksen toiselta puolelta. Liikkeen sisäänkäyntien paikkaa muutettiin vuosina 1904 ja 1919. Vuonna 1921 tehtiin katujulkisivulle kaksi näyteikkunaa.
Vuonna 1903 tehtiin muutoksia Wiljalan tontin keskellä olevassa rakennuksessa. Entinen makasiinirakennus oli ollut asuinkäytössä aikaisemminkin, sillä nyt muutettiin muun muassa keittiön paikkaa. Rakennukseen tuli keittiö ja kolme huonetta. Sen eteen rakennettiin rakennuksen korkuinen kuisti, jonka kohdalle tehtiin kolmiopääty. Ikkunat olivat kuusiruutuiset, vuorilaudoitus kolmijakoinen ja ikkunan kehyslistoitukset melko yksinkertaisia. Suunnitelman oli laatinut Arvi Forsman.
Vuonna 1907 tehtiin muutoksia Wiljalan päärakennuksessa. Pihan puolen kuistia laajennettiin. Laajennus toteutettiin vanhaan tyyliin käyttäen samanlaisia moniruutuisia ikkunoita kuin kuistissa oli aikaisemminkin ollut. Piirustuksesta selviää, että pihan puolella oli säilynyt leveä empirelaudoitus. Ikkunat olivat kuusiruutuiset, vaikka piirustuksen mukaan jakautuivatkin ensin neljään osaan ja alaruudut jakautuivat vielä kahtia. Rakennus oli pohjaltaan keskeissalipohjainen.
Vuonna 1921 suunniteltiin Wiljalan tontille kivistä ulkorakennusta joen rantaan. Siihen olisi tullut leivintupa ja keittiö sekä varastoja ja käymälät. Suunnitelma ei kuitenkaan toteutunut.
Vuonna 1953 tehtiin Wiljalaan keskuslämmitys ja useimmat uunit saivat väistyä. Vuonna 1962 tehtiin Aulenin rakennuksiin keskuslämmitys, mutta kaikkia tulisijoja ei siitä huolimatta purettu. Kadunvarsirakennuksessa oli tässä vaiheessa kaksi vierekkäistä liikehuoneistoa rakennuksen itäosassa sekä kolme huonetta ja keittiön käsittävä asunto. Piharakennuksessa oli edelleen kaksi huoneistoa.
Wiljalan ulkorakennuksia uusittiin vuonna 1928. Joen rantaan ja tontin itärajalle ylettyvä, vanha ulkorakennus korvattiin joen rantaan rakennettavalla uudella rakennuksella. Siihen tuli varasto, kaksi puuhuonetta ja käymäläosasto. Vuonna 1940 ulkorakennukseen tehtiin kivinen saunaosuus: paikalle, jossa aikaisemmin olivat käymälät. Käymälä siirrettiin rakennuksen toisessa päässä olevan varaston nurkkaan.
Wiljalan pieneen asuinrakennukseen tuotiin mukavuudet vuonna 1957. Samalla muutettiin keittiön paikkaa ja entinen keittiö muuttui eteiseksi, johon saatiin WC-komero. Rakennuksen julkisivussa ei enää ollut harjakattoista kuistia, vaan pieni kuisti, joka on rakennuksen pidennetyn katonlappeen alla. Päärakennusta muutettiin vuonna 1962. Rakennus jakautui kahteen huoneistoon. Toisessa oli kolme huonetta ja keittiö sekä iso eteinen, toisessa kolme huonetta ja keittokomero. Pienemmän huoneiston pinta-ala oli 50 m2 ja isomman 78 m2. Molempiin huoneistoihin tehtiin pienet WC-komerot ja keittiöihin tiskipöydät. Uunit olivat hävinneet lukuun ottamatta isomman asunnon puuhellaa.
Vuonna 1989 tehtiin muutoksia sekä kadun varren rakennuksessa että pihalla olevassa asuinrakennuksessa. Kuninkaankadun rakennuksessa vanha salitila yhdistettiin jälleen yhdeksi huoneeksi ja keittiö varustettiin ajanmukaisesti. Seuraavana vuonna otettiin ullakkotilat asuinkäyttöön. Piharakennus korjattiin perusteellisesti. Kuisti uusittiin ja lämpöeristettiin ja sieltä saatiin paikka peseytymistiloille. Keittiö varustettiin ajanmukaisesti, ja ullakkotilat otettiin käyttöön lämpimänä askartelu- ja varastovinttinä. Suunnitelmat laati Jukka Koivula.
Nykytilanne
Asuinrakennus
Lyhytnurkkainen asuinrakennus vuodelta 1828, uusrenessanssivuoraus 1895 (August Helenius), pihajulkisivussa vanha uurrettu vaakalaudoitus, aumakatto, ruukkutiilikate 1800-luvun puolivälistä, näyteikkuna
Pihan keskellä oleva asuinrakennus
Pitkänurkkainen asuinrakennus, uusrenessanssivuoraus 1903 (Arvi Forsman)
Ulkorakennus
Pystylaudoitettu ulkorakennus vuodelta 1928, rakennukseen tehty sauna 1940.