Wälmlä

Historiaa

Talon omistajana vuoden 1800 veroluettelossa mainitaan porvari Isak Korsman. Hänellä oli myös vähän peltoa.

Palovakuutukset

Palovakuutuksen ottajana vuonna 1875 oli puuseppämestari J.G. Österman. Päärakennus sijaitsi tontin pohjoisrajalla, Neulavaheen päässä. Se oli vanha hyväkuntoinen, laudoittamaton ja maalaamaton hirsirakennus. Huoneita olivat sali, leivintupa, kaksi kamaria ja eteinen. Toinen asuinrakennus oli tontin länsirajalla. Se oli hiljattain rakennettu, laudoittamaton sekä punamullalla maalattu. Huoneita olivat kaksi salia, kolme kamaria ja eteinen. Eteläpitkäkadun varressa oleva rakennus oli hiljattain rakennettu, hyvässä kunnossa, laudoittamaton ja maalattu punamullalla. Rakennuksessa oli puusepänverstas, kamari, keittiö, makasiini, navetta, lato, liiteri ja eteinen. Kaikissa rakennuksissa oli lautakatto. Tontille kuljettiin Neulavaheen puolelta katetun porttikäytävän kautta päärakennuksen läpi.

Palovakuutusasiakirjoista käy ilmi, että työmies Juho Rintasen omistamat rakennukset olivat v. 1909 korjausten alaisina. Korjaustöitä varten oli otettu erillinen lisävakuutus.

Muutospiirustukset

Rakennuksista on Arvi Leikarin vuonna 1907 laatima muutospiirustus. Kadun varressa oli asuinrakennus, joka jatkui tontin länsirajalla olevana siipenä. Tontin pohjoisrajalla oli leivintuparakennus, jossa oli myös sauna ja asuinhuoneita. Ulkorakennus oli tontin itärajalla. Nyt haluttiin Vanhankirkonkadun puoleista asuinrakennusta lyhentää hieman itäpäästä, jotta katusivulle saataisiin myös portti. Katusivulla oli muutoksen jälkeen kolme keittiötä ja viisi asuinhuonetta. Pihasivulla hirsirungon leveys vaihteli, joten siipi koostui ilmeisesti eri-ikäisistä osista. Keittiöitä oli yksi ja huoneita neljä. Rakennuksen pihasivulla oli kaksi lautakuistia ja avonainen veranta. Leivintuparakennusta muutettiin perusteellisesti. Leivinuunin paikka siirtyi rakennuksen länsiosasta itäosaan. Saunaa ei enää tehty, mutta leivintuvan viereen jäi kamari.

Rakennuksen länsipää muuttui ulkorakennukseksi, johon tuli karjasuojia ja käymälä. Asuin- ja ulkorakennusosa erotettiin toisistaan tiiliseinällä. Länsirajalla ollutta ulkorakennusta uusittiin, ja siihen tuli puuvajoja. Erillinen käymälärakennus sekä osia ulkorakennuksesta purettiin. Muutamaa vuotta myöhemmin tehtiin tulisijamuutoksia kadunvarsirakennuksessa. Yksi iso huone jaettiin pienemmäksi huoneeksi ja keittiöksi, ja toisessa isossa huoneessa ollut liesi korvattiin lämmitysuunilla. Vuonna 1934 lisättiin asuinrakennukseen neljä keittiötä, niin että rakennuksessa oli lähes yksinomaan hellahuoneita.

Vuonna 1986 tehtiin pitkään huonossa hoidossa olleissa rakennuksissa korjauksia ja muutoksia. Katusivun rakennukseen tuli yksi 129 m2 huoneisto. Pihan puolella olevaan siipeen tuli 73,5 m2 huoneisto, ja tontin pohjoisrajalla olevaan rakennukseen suunniteltiin asuntoa, johon olemassa olevien asuintilojen lisäksi olisi liitetty ulkorakennuksena palvellut osa. Kaikkiin huoneistoihin suunniteltiin peseytymis- ja WC-tilat sekä ajanmukainen keittiö. Tontin itärajalla olevaan rakennukseen suunniteltiin saunaa. Eteläkadun varteen suunniteltiin vanhan mallinen portti. Suunnitelmista tontin pohjoisosan rakennusta koskevat muutokset jäivät toteutumatta. Asuntoa ei kunnostettu eikä laajennettu.

Nykytilanne

Asuinrakennus
Lyhytnurkkainen asuinrakennus, ilmeisesti 1860-luvulta, vuorattu uusrenessanssiasuun 1907 (Arvi Leikari) satulakatto

Ulkorakennus
Ulkorakennus laudasta, kellari

Asuin- ja ulkorakennus
Lyhytnurkkainen asuin- ja ulkorakennus, pystylaudoitus

Portit
Uusittu vanhan mallin mukaisiksi, Eteläpitkäkadun puolella yläpuullinen malli ja Neulavaheen puolella 1900-luvun alkukymmenillä yleistynyttä tyyppiä.