Wähä-Suutar

Historiaa

Wähä-Suutar -niminen tontti kuului vuonna 1756 Blomstrandille. Vuonna 1800 tontti 226 eli Wähä-Suutar ja tontti 225 eli Sorkansipi kuuluivat samalle omistajalle, puuseppä Matti Malmstenille. Hänellä oli myös vähän peltoa, lato ja venehuone.

Muutospiirustukset

Vuodelta 1890 on tontin rakennuksia koskeva muutospiirustus. Asuinrakennus on Kiviniemenkadun varressa ja siihen liittyy pihan puolella, tontin pohjoisrajalla oleva siipi. Kadun varressa on iso sali, keittiö ja kaksi kamaria sekä huone, joka rakennuksen rungon leveyden perusteella kuuluu pihan puolen rakennukseen. Siitä seuraavana, pihan puolella, on leivintupa ja tämän jälkeen kamari. Seuraavat kaksi kamaria ovat erillisiä asuntoja ja niihin on kumpaankin oma sisäänkäynti ja pieni lautakuisti. Kuistille on kaksi ulko-ovea ja sieltä käynti sekä keittiöön että saliin. Rakennuksen kulmassa on vielä yksi pieni kuisti, jonka kautta pääsee leivintupaan. Rakennuksen vuorilaudoitus on kuvattu kolmijakoiseksi ja neliruutuisten ikkunoiden vuorilaudoitus yksinkertaiseksi mutta uusrenessanssihenkiseksi. Pihan puolella on ikkunoiden listoitus vielä hieman vaatimattomampi kuin katusivulla. Kuistit ovat pulpettikattoisia, ja niissä on vinoruutuisia ikkunoita. Ulkorakennus sijaitsee tontin itäsivulla. Siinä on navetta, talli, käymälä ja kaksi puuhuonetta. Ulkorakennus on vaakalaudoitettu. Tallin ja navetan ovien päällä, samoin kuin käymälässä, on vinoruutuiset ikkunat. Ulkorakennus on kaksikerroksinen ja ovien päällä on luukut.

Vuonna 1893 oli tehty uusi asuinrakennusta koskeva muutospiirustus. Merimies Johan Andrell anoi silloin, että hän saisi poiketa aiemmassa suunnitelmassa esitetyistä uunien sijoituspaikoista. Vuonna 1890 oli uunit merkitty määräysten mukaisiin paikkoihin rakennuksen harjan kohdalle. Nyt osa niistä haluttiin sijoittaa huoneiden nurkkiin, missä ne ilmeisesti tosiasiassa ovat olleetkin. Perusteluna mainittiin, että ne seinän keskikohdalla vaikeuttaisivat huoneen käyttöä, koska ne veisivät huoneen parhaan paikan. Leivinuuni haluttiin sijoittaa huoneessa eri nurkkaan kuin aiemmin oli esitetty. Perusteluna tälle oli se, että toinen nurkka oli niin pimeä, ettei sinne päivälläkään nähnyt ilman tulta.

Nykytilanne

Asuinrakennus
Pitkänurkkainen asuinrakennus, uusrenessanssivuoraus 1890, satulakatto

Ulkorakennus
Peiterimalaudoitettu ulkorakennus.