Wähä-Simula ja Ollila

Historiaa

Tyhjä tontti, jota käytetään pysäköintipaikkana.

Vähä-Simulan omisti vuonna 1800 suojelusmies Fredrik Brandt ja Ollilan suojelusmiehen leski Leena Levander. Hänellä oli myös 10 kapanalaa peltoa.

Muutospiirustukset

Vanhin muutospiirustus on vuodelta 1885. Se on John Fredr. Lindegrenin laatima ja koskee Vanhankirkonkadun varren tonttia 117. Tontilla oli ennen muutosta parituparakennus, jossa oli tupa ja sali sekä niiden välissä eteinen ja pieni eteiskamari keskellä. Rakennus oli huonokuntoinen, ja nyt se oli tarkoitus nostaa kivijalalle ja korottaa hirrellä ja osittain laudalla niin, että räystäskorkeus kasvaa 9,5 jalasta noin 16 jalkaan. Tiloja muutetaan siten, että tuvasta tulee sali, eteinen ja kamari yhdistetään keittiöksi sekä rakennuksen eteen tehdään lautakuisti. Lisäksi rakennetaan uusi asuinsiipi Vähäraastuvankadun varteen. Siihen tulee kaksi isoa ja yksi pienempi huone sekä keittiö ja eteinen, jonka eteen rakennetaan kuisti. Laajennusosa on pohjakaavaltaan paritupa. Ulkorakennusta aiotaan myös korjata ja laajentaa. Hirsisen navetan lisäksi rakennukseen tulee pieni talli, makasiini ja käymälä. Rakennusten vuorilaudoitus on esitetty tehtäväksi vaakalaudasta. Ikkunat ovat kuusiruutuiset ja niiden vuorilaudoitus klassistinen.

Seuraava muutospiirustus on vuodelta 1891 ja se on John Fredr. Lindegrenin laatima. Nyt yhdistetyllä tontilla 117 ja 123 oli asuinrakennus Eteläpitkäkadun varressa, ja yksi ulkorakennus Vähäraastuvankadun varressa ja toinen tontin länsirajalla. Vanhankirkonkadun varren asuinrakennus on kokonaan poistettu. Muutoksen yhteydessä asuinrakennusta laajennettiin pihan puolelta kahdella keittiöllä. Rakennuksessa oli ennenkin ollut kaksi sisäänkäyntiä ja niiden yhteydessä vahvat kuistit. Nyt sisäänkäynnit tehtiin laajennusosaan. Molempia ulkorakennuksia jatkettiin ja tontin länsirajalla olevaa ulkorakennusta siirrettiin hieman irti rajasta. Vähäraastuvankatua vasten olevassa ulkorakennuksessa oli ollut ennestään yksi hirsinen makasiini. Muutoksen jälkeen niitä oli kolme. Toisessa ulkorakennuksessa oli muutoksen jälkeen navetta, talli, käymälä, kaksi halkoliiteriä ja vaunuvaja. Näistä navetta periytyi tontin 113 ulkorakennuksesta. Asuinrakennuksen julkisivu on pystylaudoitettu. Ikkunat ovat ristijakoiset ja niiden listoitus on klassistinen. Pilasterien yksityiskohdissa on uusrenessanssiin viittaavia piirteitä. Ulkorakennukset ovat myös pystylaudoitettuja.

Vuodelta 1911 olevassa, Arvi Leikarin tekemässä muutospiirustuksessa asuinrakennusta laajennetaan Vähäraastuvankadun puolelta huoneen ja keittiön siivellä. Samalla puretaan Vähäraastuvankadun puolella aikaisemmin ollut rakennus. Laajennettavassa rakennuksessa on lisäksi kaksi huoneistoa, joiden keittiöt ovat pihan puolella. Niistä toisessa on leivinuuni. Asuinrakennuksen julkisivut ovat uusrenessanssihenkiset. Korjausten yhteydessä tontin länsirajalla olevaa ulkorakennusta jatketaan niin, että sen pääty ylettyy Vanhankirkonkadulle asti. Päätyyn tulee ullakon ikkuna ja alakertaan valeikkuna. Molempiin on piirretty jugendvaikutteinen listoitus. Vuonna 1911 esitetään vielä liikkeen oven avaamista Eteläpitkäkadun sivulle. Toinen liikkeen ovi on vuorossa vuonna 1914.

Vuonna 1932 tehdään Oskar Sahasen omistamalta tontilta viemäröinti, joka yhdistyy Vanhankirkonkadulta kanaaliin johtavaan viemäriin. Vuonna 1937 rakennetaan tontille Vanhankirkonkadun ja Vähäraastuvankadun kulmaan pieni kioskirakennus sekä vuonna 1956 Sigurd Sahasen omistaman tontin ulkorakennukseen vielä autotalli.

Nykytilanne

Tontin rakennukset on purettu 1960-luvulla.