Wähä-Sauko
Historiaa
Omistajana vuonna 1800 oli entinen porvari And. Anrin. Hän omisti myös peltoa ja niittyä, ruoka-aitan kaksi riihtä ja kaksi latoa, puolikkaan venehuonetta ja rantaladon.
Muutospiirustukset
Tontin vanhan päärakennuksen asu selviää E. Ikäläisen vuonna 1897 tekemästä muutospiirustuksesta. Vanhankirkonkadun puolella olevaa asuinrakennusta jatkettiin ja korotettiin. Rakennus vuorattiin uusrenessanssiasuun ja se sai myös tyylinmukaisen portin. Rakennuksen teki tavallisuudesta poikkeavaksi se, että sen Vanhankirkonkadun puoleisen sivun viimeisen huoneen kohdalla oli frontoni-aihe. Anundilankadun puoleinen pääty oli käsitelty samalla tavalla, ikkunat olivat vuorilaudoitukseltaan muita koristeellisempia. Vanhankirkonkadun sivun keskellä oli pariovi. Rakennuksen pohja oli paritupatyyppinen: ennen muutosta siinä oli ollut tupa ja sali ja niiden välissä eteinen ja eteiskamari. Sisäänkäynnin edessä oli lautakuisti. Nyt rakennusta haluttiin jatkaa osalla, johon tuli kaksi huonetta ja keittiö, jossa oli leivinuuni. Jatko-osan eteen tuli kuisti, josta oli kaksi sisäänkäyntiä. Vanhassa osassa tuvan uuni purettiin ja tupa jaettiin kahdeksi huoneeksi, joista toisen puoleiseen avattiin ovi kadulta. Pihasivulle tehtiin kuistin paikalle laajennus, johon tuli kaksi sisäänkäyntiä ja pieni hirsinen osa, jolla osa vanhaa eteistä laajeni keittiöksi. Tontilla oli kaivo, joka sijaitsi näppärästi keittiön portaiden vieressä.
Pihan perällä oleva ulkorakennus selviää Arvi Forsmanin tekemä ulkorakennuksen muutospiirustuksesta vuodelta 1898. Osittain hirsi-, osittain lautarakenteinen ulkorakennus käsitti tallin, navetan, makasiinin, puuvajan ja käymälän. Tarkoituksena oli laajentaa sitä vaunuvajaosalla.
Ilmeisesti asuinrakennuksen muutosten tekeminen kuitenkin jäi, sillä vuodelta 1902 on Arvi Forsmanin tekemä muutospiirustus, josta selviää, että rakennus oli edelleen paritupapohjainen. Julkisivu oli vaakalaudoitettu ja kuusiruutuiset ikkunat olivat klassistisesti kehystetyt. Suunnitelmissa oli nyt liikkeen oven ja näyteikkunoiden avaaminen saliin. Toinen ikkunoista tuli oven viereen Vanhankirkonkadun puolelle ja toinen rakennuksen päätyyn Anundilankadun puolelle. Seuraavalta vuodelta on H. A. Toivosen tekemä piirustus, jossa esitettiin muutoksia 1897 suunniteltuihin muutoksiin. Piirustus oli laadittu siten, että sen perusteella luulisi aiemmin suunniteltujen muutosten toteutuminen, ja nyt olisi tarkoitus purkaa silloin suunniteltuja seiniä ja tulisijoja sekä tehdä uusia. Rakennuksen jatko-osaan tulisi nyt huone, jossa oli suuri uuni ja muuripata sekä iso huone. Sisäänkäyntejä tulisi yksi ja kuisti jätettäisiin tekemättä. Entistä tupaa ei jatkettaisikaan kahdeksi huoneeksi, mutta rakennuksen keskelle tuleva sisäänkäynti toteutettaisiin. Keittiöön tulisi pelkän keittolieden sijasta leivinuuni. Saliosaan vuonna 1903 suunniteltua katuovea ja näyteikkunoita ei tässä suunnitelmassa ollut. Ilmeisesti aikaisemmat suunnitelmat olivat jääneet toteutumatta. Vuodelta 1913 oli ensin Arvi Leikarin laatima muutospiirustus, jossa jatko-osan uuni haluttiin muuttaa tavalliseksi liedeksi. Vieressä olevaan huoneeseen haluttiin tehdä myymälän ovi ja näyteikkuna. Rakennuksen vuorilaudoitus oli piirustuksissa kolmijakoinen, uusrenessanssi-ilmeinen ja ikkunat T-jakoiset. Samalta vuodelta on John Sundqvistin laatima muutospiirustus, jossa rakennuksen jatko-osan keittiöön haluttiin tehdä makkaran valmistusuuni ja pihan puolella olevalle kuistille kaksi muuripataa.
Ulkorakennuksessa tehtiin muutoksia vuonna 1912 ja vuosina 1915 ja 1916. Ensimmäisessä vaiheessa oli kyse pienistä sisäisistä muutoksista, mutta seuraavaksi haluttiin rakennuksen päähän, entisen puisen huoneen tilalle tehdä tiilinen makasiiniosa, jonka alle tuli kaksi kellaria. Seuraavana vuonna haluttiin tiiliosaa jatkaa, niin että sen pääty ylettyi kadulle asti. Sekä maanpäälliseen että kellarikerrokseen tuli makkaranvalmistustiloja. Myymälähuoneisto tuli kellarikerrokseen siten, että käynti tuli päädystä. Portaat laskeutuivat katutasosta alas sisäänkäynnille, jonka molemmin puolin oli näyteikkunat. Rakennuksen rapattu pääty sai jugendasun. Jugendaihe toistui myös katua vasten olevassa aidassa. Ensimmäisen ja viimeisen suunnitelman teki Arvi Leikari, keskimmäisen John Sundqvist.
Seuraava päärakennusta ja ulkorakennusta koskeva muutospiirustus on vuodelta 1919. Se on Arvi Leikarin tekemä. Päärakennuksessa oli ennen muutosta sekä asuintiloja että makkaranvalmistamon tiloja, jotka oli tehty asuinhuoneisiin. Päärakennuksessa olivat entiset makkaranvalmistustilat vapautuneet asumiselle. Lisäksi Anundilankadun puolelle rakennettiin salin lisäys, johon tuli kaksi huonetta ja eteinen ja niiden alle kellari, jossa oli kivinen tulisijalla ja muuripadalla varustettu, kaksihuoneinen kellari. Nyt liikehuoneisto ja sen näyteikkunat ja ovi olivat paikoilla, johon niitä suunniteltiin vuonna 1902. Rakennuksen vuorilaudoitus oli kaksi-, ei kolmijakoinen. Alaosa oli vaakalautaa, ullakko-osuus pystylautaa. Ikkunoiden listoitus oli uusrenessanssiaiheinen. Kivirakennuksen pääty oli nyt esitetty viistoksi, katulinjaa seuraavaksi. Kellarikerroksessa ei tämän piirustuksen mukaan ollut myymälää, mutta julkisivu oli edelleen piirretty jugendasuiseksi samoin aita.
Vuonna 1938 rakennettiin taloon keittiön liesikattilasta toimiva keskuslämmitys ja tulisijoja purettiin. Vanhan rakennuksen ullakolle tuli kolme erillistä huonetta, joiden korkeus keskellä huonetta oli vain kaksi metriä. Vaikka tulisijallisten huoneiden tekeminen ullakolle oli kiellettyä, on kahteen huoneista merkitty kamiina.
Vuonna 1958, jolloin kiinteistön omisti liikemies Erkki Aalto, makkaratehdasosaa laajennettiin pihan puolelta varastolla. Uudisosan kellarikerrokseen tuli lisäksi työntekijöiden pukuhuone ja WC. Vanha puurakennus sai vuonna 1960 lisää myymälätiloja ja näyteikkunoita. Vanhat ikkunat muutettiin siten, että alaosan T-jako jätettiin pois, ja ikkunaan jäi kaksi ruutua. Myös vuorilaudoitusta yksinkertaistettiin. Myymälätilojen väliseinät purettiin ja koko 82 m²:n elintarvikemyymälästä tuli yhtä, yhtenäistä valintamyymälää. Pihan puolen kuisteille tuli kylmiötiloja. Liikekäytön edellyttämät WC- ja pukuhuonetilat rakennettiin ullakolle. Rakennukseen jäi vielä huoneen ja keittiön asunto. Vuonna 1969 makkaratehdas muutettiin makkaranmyyntikioskiksi. Samassa yhteydessä purettiin myymälärakennuksen kyljessä ollut pieni makkarakioski.
Vuosina 1971 ja 1972 suunniteltiin Wähä-Saukon tontille ja viereiselle Saukon tontille kokonaan uusia rakennuksia. Yhdistetyille tonteille ajateltiin kahta kaksikerroksista, tasakattoista rakennusta. Toiseen oli tarkoitus tehdä myymälöitä ja grilliravintola ja toiseen kolme asuntoa. Suunnittelijoina olivat Benito Casagrande ja Jyrki Tasa. Hanke jäi toteutumatta.
Vuonna 1978 haluttiin Vanhankirkonkadun varren rakennuksen tiloihin tehdä eineskeittiö.
Vuonna 1985 kaikki tontin vanhat rakennukset purettiin uuden tieltä. Paikalle tuli Markus Bernoullin suunnittelema liikerakennus, jossa tiloja oli kolmessa kerroksessa. Osin yhden, osin kahden maanpäällisen kerroksen lisäksi rakennuksen alla on täysi maanalainen kerros.
Nykytilanne
Liikerakennus
Uudisrakennus vuonna 1985, suunnittelija Markus Bernoulli.
Ulkorakennus
Uudisrakennus 1980-luvulta
Portti
1980-luvulta.