UNESCOn maailmanperintökohteet

Historiaa

Bungiksi kutsuttu talo kuului 1756 Niilo Sorrénille. Vuonna 1800 oli Bungi-nimisiä taloja kaksi. Numero 233 oli suojelusmies Matti Helsténin omistuksessa.

Palovakuutukset

Merimies C. W. Strid otti talolle vakuutuksen vuonna 1873. Rakennuksia tontilla oli kolme: asuinrakennus Vähäkoulukadun varressa, ulkorakennuksista yksi Länsikadun varressa ja toinen tontin itäosassa. Päärakennus oli hirsirakennus, joka oli pystytetty entisinä aikoina, hyväkuntoinen, laudoitettu ja osaksi punamullalla maalattu. Tiloja oli sali, leivintupa, kaksi kamaria ja eteinen ja tulisijoja kolme kaakeliuunia ja leivintuvan uuni. Ulkorakennus oli tehty hirrestä ja laudoista hiljakkoin, rakennus oli maalaamaton ja siinä oli puuliiteri. Toinen ulkorakennus oli myös hiljakkoin rakennettu ja siinä oli aitta ja työkaluvaja. Rakennuksissa oli lautakatto. Lisäksi vakuutettiin ajoportti ja aita.

Muutospiirustukset

Vuodelta 1906 on Arvi Tuomokosken laatima muutospiirustus. Tontilla on Vähäkoulukadun varressa asuinrakennus. Se oli paritupa, jossa tuvan ja salin lisäksi oli eteinen ja pieni eteiskamari. Sisäänkäynnin edessä oli lautakuisti. Tupa oli rungoltaan leveämpi kuin muu rakennus. Tiloja haluttiin muuttaa siten, että rakennukseen saatiin kaksi asuntoa. Tupa jaettiin väliseinällä keittiöksi ja huoneeksi ja eteisen ja eteiskamarin tilat yhdistettiin keittiöksi, johon tuli leivinuuni. Pihan puolelle rakennettiin pitkä lautakuisti, jossa oli molempien asuntojen sisäänkäynnit. Asuinrakennusta korotettiin kunnostuksen yhteydessä, ja uunit siirrettiin katusivulta rakennuksen harjan kohdalle. Rakennus sai hillityn uusrenessanssi-ilmeen. Se oli vaakalaudoitettu ja kuusiruutuisten ikkunoiden kehyslaudoitus oli melko yksinkertainen, uusrenessanssivaikutteinen. Muutoksen yhteydessä uusittiin myös ulkorakennus. Siitä tuli entistä hieman kapeampi, pulpettikattoinen lautarakennus, jossa oli käymälä ja kolme vajaa. Aikaisempi erillinen pieni käymälärakennus purettiin. Asuin- ja ulkorakennuksen väliin, Pappilankadun varteen tuli komea portti.

Vuonna 1968 tehtiin muutoksia asuinrakennuksessa. Asunnot yhdistettiin ja varustettiin sähkölämmityksellä, ja asuntoon tuli myös kylpyhuone. Pieni WC-komero oli rakennuksessa ollut ennestään. Se oli ilmeisesti palvellut molempia asuntoja, sillä käynti siihen oli yhteiseltä kuistilta. Vanhat tulisijat purettiin, mutta olohuoneeseen tehtiin takka. Vuonna 1973 tehtiin ulkorakennukseen sauna ja autotalli.

Nykytilanne

Asuinrakennus
Pitkänurkkainen asuinrakennus, uurrettu vaakalaudoitus, satulakatto. Ulkoasu vuodelta 1906 (Arvi Tuomokoski, entinen Forsman, myöhemmin Leikari)

Ulkorakennus
Pystylaudoitettu ulkorakennus

Portti
1900-luvun alkupuolella yleistyneen tyyppinen.