Wähä-Päewäne

Historiaa

Tontti kuului vuonna 1800 ajomies Thom. Nihlbergille. Hänellä oli myös peltoa, ruoka-aitta ja lato.

Palovakuutukset

Palovakuutuksen ottajana vuonna 1852 oli raatimies C. J. Tallqvist. Tontilla oli kaksi rakennusta. Päärakennus oli Vanhankirkonkadun varressa. Se oli rakennettu vuonna 1846, eikä sitä ollut laudoitettu tai maalattu. Ikkunoita rakennuksessa oli seitsemän. Kaikissa oli sekä ulko- että sisäikkuna. Huoneita oli viisi: eteinen, kaksi salia, kamari ja keittiö. Kaakeli-uuneja oli kolme ja keittiössä liesi ilman leivinuunia. Kaikki neljä väliovea olivat puoliranskalaista tyyppiä. Sisäänkäyntiovi oli pariovi, jonka yläpuolella oli ikkuna. Salissa ja yhdessä kamarissa oli paperitapetit. Salin katto oli paperoitu konepaperilla. Salin uuni oli ruskealasitteinen kaakeliuuni, ja kamareissa oli tiiliuunit. Ulkorakennus oli pystytetty vuonna 1852 osin vanhasta, osin uudesta hirrestä. Se oli laudoittamaton ja maalaamaton. Siinä oli liiteri, rehulato ja navetta. Lisäksi vakuutettiin tontin portti, joka oli Vanhankirkonkadun puolella.

Vuonna 1883 todettiin, että viimeisen viisivuotistarkastuksen jälkeen oli ulkorakennusta jatkettu tallilla sekä ruumalla, ja päärakennuksen kanssa yhteen vinkkelirakennukseksi oli tehty lisäys, jossa oli neljä asuinhuonetta, keittiö, leivintupa ja kuisti.

Muutospiirustukset

Vuonna 1893 tontti kuului työmies Johan Ahlsenille. Tontilla oli vinkkeli asuinrakennus ja ulkorakennus, jonka pääty on Isopoikkikadulle päin. Ulkorakennukseen halutaan tehdä uusi siipi tontin länsirajalle. Lisäksi tehdään katos asuinrakennuksen ja ulkorakennuksen väliin Isopoikkikatua vasten. Katos toteutettiin, mutta ulkorakennuksen lisäsiipi jäi rakentamatta. Vuonna 1895 talon omisti merimies Linus Nyroos. Asuinrakennus esitetään John Fred. Lindegrenin laatiman suunnitelman mukaan vuorattavaksi kadun puolelta rikkaaseen uusrenessanssiasuun. Pihan puoli jäi vaatimattomammaksi. Esimerkiksi ikkunat pysyisivät kuusiruutuisina, kun ne kadun puolella vaihdettaisiin ristijakoisiin. Ulkorakennuksen pääty esitettiin varustettavaksi ikkunalla ja vuorattavaksi uusrenessanssiasuun. Pihan puolelta rakennus sen sijaan oli tyypillinen ulkorakennus pariovineen ja luukkuineen. Piirustuksesta selviää, että asuinrakennuksen molemmat siivet ovat lähtökohdaltaan paritupapohjaisia. Pihan puolelle oli tarkoitus tehdä kaksi laajennusta, joista toiseen tulee keittiö ja sisäänkäynti, toinen taas tekee suuremmaksi tilan, joka varustetaan leivinuunilla mutta johon on myös sisäänkäynti ulkoa. Lisäksi pihan puolella oli kaksi pientä lautakuistia. Toisesta pääsee erilliseen vuokrahuoneeseen, jossa ei ole keittomahdollisuutta.

Vuonna 1898 on tehty uusi suunnitelma vuorilaudoituksesta. Nyt se on esitetty aikaisemmin aiottua huomattavasti yksinkertaisempana, mutta kuitenkin uusrenessanssiaiheisena. Julkisivut toteutettiin tämän suunnitelman mukaan. Samalla kertaa suunniteltiin kahden kuistin laajentamista ja yhden kaakeliuunin korvaamista hellalla. Toinen laajennus tulee leivintuvan sisäänkäynnin eteen siten, ettei ovi enää aukeaisi suoraan ulos. Rakennuksessa on tämän jälkeen kolme erillistä huoneistoa, joista yhdessä on leivinuuni ja kahdessa tavallinen liesi.

Vuonna 1925 toteutettiin ulkorakennuksen laajennus paikalle, johon sitä aikaisemminkin oli suunniteltu. Nyt rakennuksesta tulee kivinen kaksikerroksinen pulpettikattoinen varasto. Tontin omistajana on F. Ahlfors. Suunnitelmat laati H. L. Kemppainen. Vuonna 1938 tehdään rakennuksen toiseen kerrokseen sauna. Osa jää edelleen vuotavarastoksi. Omistaja on sama kuin ennenkin, mutta hänen nimensä on muuttunut Ajangoksi.

Vuonna 1965 talo oli edelleen Ajangon omistuksessa. Asuinrakennuksen kaksi huoneistoa jaettiin niin, että tilalle saatiin kolme kahden huoneen ja keittiön tai keittokomeron asuntoa. Niiden pinta-alat vaihtelevat 36 m2 – 69 m2. Kaikkiin neljään huoneistoon tehtiin pieni WC jokaiseen ja keittiötä nykyaikaistettiin altaallisilla tiskipöydillä ja sähköliesillä. Kahteen vanhaan keittiöön jäi vielä puuhellakin. Osa lämmitysuuneista korvattiin öljykamiinoilla

Vuonna 1976 haettiin lupaa huoneistojaon muutokselle. Rakennuksen omistajaksi oli merkitty perustettava asunto-osakeyhtiö. Seuraavana vuonna jatkettiin uudistuksia kahden muun huoneiston ja talousrakennuksen osalta. Vuonna 1980 tehtiin kiviseen ulkorakennukseen keraamikon ja taidegraafikon ateljeetiloja.

Vuonna 1996 tuli asuinrakennuksen ullakolle askarteluhuone ja lämmin varasto.

Nykytilanne

Asuinrakennus
Pitkänurkkainen asuinrakennus, pohjoissiipi rakennettu v.1846, itäsiipi v.1880, uurrettu vaakalaudoitus ja uusrenessanssi-ilme vuodelta 1895 (John F. Lindegren)

Ulkorakennus
Vaakalaudoitettu ulkorakennus, rakennettu v.1852 ja 1880

Ulkorakennus
Ulkorakennus betonista ja tiilestä, tehty karvarinverstaan käyttöön

Portti
Uusittu 1900-luvun alussa yleistyneen tyyppiseksi.