Wähä-Lella

Historiaa

Tontti kuului vuonna 1800 suojelusmies Johan Bergqvistille. Joka omisti myös rantaladon.

Muutospiirustukset

Isopoikkikadun ja Eteläpitkäkadun kulmatontin rakennusten vanhin muutospiirustus on Arvi Forsmanin laatima ja vuodelta 1896. Asuinrakennus sai uusrenessanssihenkisen vuorauksen ja katusivulle tehtiin korkea aita ja siihen liittyvä portti. Tontilla oli pieni pulpettikattoinen ulkorakennus, jossa oli navetta, puusuoja ja käymälä.

Seuraava muutospiirustus on vuodelta 1909. Se on Leonard Ahdin tekemä. Isopoikkikadun varteen rakennetaan uusi siipi, ja pihan puolelle makasiinin sekä käymälän käsittävä siipi, joka korvaa ulkorakennuksen. Rakennus jakautuu edelleen kahdeksi huoneistoksi. Toisessa on huone, keittiö sekä pieni eteinen ja toisessa kaksi huonetta, keittiö ja eteinen. Rakennus saa jugendvuorauksen ja portin.

Seuraava piirustus on vuodelta 1974. Asuntoja oli ennen muutosta ollut kolme: Isopoikkikadun siipi oli muodostanut oman huoneen ja keittiön käsittävän 18 m² huoneiston. Kulmassa, Eteläpitkäkadun varressa oleva huoneisto oli käsittänyt huoneen ja keittiön ja oli kooltaan 27,5 m² ja kolmas huoneisto käsitti 15 m²:n keittiön. Muutoksessa haluttiin yhdistää kaikki kolmen huoneen ja keittokomeron asunnoksi, jonka pinta-alaksi tuli 63,5 m². Pienimmän huoneiston huoneen ja keittiön välinen seinä purettiin ja tilalle saatiin isompi huone. Kadun varren huoneen ja keittiön asunnon keittiö säilyi vanhassa käytössään, mutta kun samaan tilaan tehtiin hellan paikalle WC, supistui keittiötila keittokomeroksi. Entisestä makasiinista tuli sauna ja käymälästä varasto. Asuinhuoneisiin tuli peltimuurit

Vuonna 1984 muutettiin asuintilojen järjestystä: keittiö ja WC tulivat uuteen paikkaan ja sauna uusittiin.

Nykytilanne

Asuinrakennus
Lyhytnurkkainen asuinrakennus, jugendhenkinen vuoraus 1909 (Leonard Ahti), satulakatto

Portti
Jugendhenkinen portti, tehty vastaamaan vuodelta 1909 olevaa vuorilaudoitusta.