UNESCOn maailmanperintökohteet

Historiaa

Lakarin tontin omistajaksi vuonna 1756 mainitaan Henrik Sonck. Vuonna 1800 tontti oli jaettu kahtia. Tontin numero 25 omisti entinen porvari Anders Lind. Hänellä oli peltoa, riihiosuus ja lato.

Palovakuutukset

Palovakuutuksen tontin rakennuksille otti vuonna 1885 merimies Isak Grönlöf. Tontilla oli päärakennus, joka oli vinkkelirakennus Isopoikkikadun varressa ja tontin pohjoisrajalla sekä ulkorakennus tontin länsirajalla. Asuinrakennus oli hyväkuntoinen, osin vanha, osittain myöhempinä aikoina rakennettu, laudoitettu ja maalattu punaisella vesimaalilla. Katto oli lautaa. Huoneita oli kaksi salia, kamari, leivintupa ja eteinen, jossa kaksi komeroa. Kaakeliuuneja on kolme, leivintuvan uuniin liittyy myös muurattu rautahella. Ulkorakennus oli hyväkuntoinen, laudoittamaton, mutta maalattu punamullalla. Rakennuksessa oli navetta lato ja talli. Katto oli lautaa. Lisäksi vakuutettiin ajoportti ja aidat, jotka olivat punaisiksi maalattuja.

Muutospiirustukset

Tontin rakennuksia koskeva muutospiirustus on vuodelta 1907 ja sen on Leonard Ahti laatinut. Isopoikkikadun varressa on paritupa, jossa on eteinen, keittiö ja kamari. Pihasiivessä on leivinuunilla varustettu keittiö ja yksi asuinhuone. Siipeä jatkettiin erillisellä työhuoneella. Rakennuksen molempiin päihin on tehty ullakkokamarit, joissa ei ollut lämmitystä. Pihan perällä on ulkorakennus jossa oli navetta, käymälä, kaksi vajaa ja makasiini. Katujulkisivu on vuorattu vaakalaudoituksella ja T-mallisissa ikkunoissa on jugendtyylinen vuorilaudoitus. Myös portti on jugendaiheinen.

Vuonna 1975 tehtiin navetan ja yhden vajan paikalle sauna.

Nykytilanne

Asuinrakennus
Lyhytnurkkainen asuinrakennus 1800-luvun lopusta, jugendvuoraus v. 1907 (Leonard Ahti), satulakatto

Ulkorakennus
Vaakalaudoitettu ulkorakennus

Portti
Rakennettu Leonard Ahdin 1907 suunnitteleman jugendportin kaltaiseksi.