Wähä-Kirwelä

Historiaa

Vuonna 1800 tontin omisti porvarinleski Leena Korsman. Hän omisti myös ladon kaupungin ulkopuolella.

Palovakuutukset

Talolle otettiin palovakuutus vuonna 1857, jolloin se oli porvari R. W. Rostedtin omistuksessa. Eteläpitkäkadun varrella olevalla tontilla oli silloin kaksi rakennusta. Päärakennus oli vanha, mutta hyväkuntoinen. Katusivu oli laudoitettu. Rakennuksen kuusi ikkunaa olivat kuusiruutuisia ja lisäksi oli kolme ullakon ikkunaa. Huoneita oli viisi: eteinen, sali ja kolme kamaria, joissa oli yhteensä neljä kaakeliuunia. Uuneista yksi oli ruskealasitteinen, yksi vihreälasitteinen ja kaksi tiiliuunia. Kahdessa huoneessa oli paperitapetit. Pihan perällä olevaa hirsistä ulkorakennusta ei vakuutettu, mutta vakuutukseen merkittiin ajoportti ja erillinen käyntiportti.

Vuonna 1876 otti perämiehen tytär Alma Maria Kordelin talolle uuden vakuutuksen. Rakennuksia oli nyt kolme. Päärakennuksen tilat olivat pysyneet samoina, mutta rakennus oli maalattu punamullalla ja muitakin korjauksia oli tehty. Pihan perällä oleva rakennus oli vanha, ja käsitti leivintuvan, eteisen ja makasiinin. Tontin itälaidalla oleva lautarakenteinen puuvaja oli rakennettu edellisenä vuonna.

1890-luvulla talon omistajana oli laivuri Johan Wanlund. Vuonna 1898 talo arvioitiin uudelleen tehtyjen korjausten ja paikkakunnan hintatason nousun vuoksi. Päärakennuksessa oli nyt eteisen ja kolmen asuinhuoneen lisäksi keittiö. Leivintuvan, makasiinin, eteisen ja navetan käsittävä ulkorakennus oli vanha. Puuvajarakennukseen kuului myös käymälä.

Muutospiirustukset

Vanhin muutospiirustus vuodelta 1892 on John Fredr. Lindegrenin laatima. Kadun varressa oli paritupapohjainen asuinrakennus, jossa oli keittiö, eteinen ja kolme huonetta sekä kuisti. Rakennusta haluttiin korottaa, sillä korkeus räystäälle oli vain 3,55 m. Korotettuna korkeutta olisi 4,5 metriä. Lautakatto vaihdettaisiin huopakatoksi ja matalat ikkunat suuremmiksi, ajanmukaisiksi ristijakoisiksi. Rakennuksen julkisivulaudoituksesta tuli kolmijakoinen pystylaudoitus ja ikkunoiden vuorilaudoituksesta sekä pilastereista uusrenessanssihenkisiä. Vuodelta 1902 on Arvi Forsmanin tekemä muutospiirustus. Siitä selviää, että tontilla on toinenkin asuinrakennus ja lisäksi ulkorakennus. Eteläpitkäkadun varren rakennusta halutaan laajentaa pihan puolelta keittiöllä ja kuistilla. Laajennus tulee tontin länsirajalle. Pihan perällä, tontin pohjoisrajalla olevassa rakennuksessa on ollut rungoltaan eri levyisiä huoneita. Nyt sinne tulee kaksi kamaria ja leivintupa, jotka kaikki ovat saman levyisiä. Lisäksi tulee uusi kuisti. Ulkorakennuksessa on hirsinen huone ja käymäläosa on tarkoitus rakentaa uudelleen. Rakennuksessa on myös lautavajoja.

Vuonna 1925 pihalla olevan asuinrakennuksen leivinuuni puretaan ja huoneeseen tulee tavallinen puuhella. Keittiöstä erotetaan pieni makuukomero.

Vuonna 1982 tehdään piharakennukseen jatke, joka yhdistää asuinrakennuksen ja tontin itälaidalla olevan ulkorakennuksen. Uuteen osaan tulee yksi asuinhuone ja sauna. Samassa yhteydessä modernisoidaan keittiö. Vuonna 1983 korjataan kadunvarsirakennusta. Piharakennukseen suunnitellaan saunaa, mutta suunnitelma jää toteutumatta. Kadun varteen tehdään vanhan mallinen portti. Vuonna 1986 asuntoon tehdään suihkukomero ja kodinhoitohuone. Keittiön kalusteiden paikkaa vaihdetaan edellisestä suunnitelmasta, niin että ruokailutilaksi muuttuvaan, edellisellä kerralla makuuhuoneena toimineeseen tilaan saadaan avattua ovi.

Nykytilanne

Kadun varren asuinrakennus
Lyhytnurkkainen asuinrakennus, katujulkisivussa peiterimavuoraus ja pihan puolella leveä, uurrettu vaakalaudoitus. Korotettu ja vuorattu uusrenessanssihenkisesti v.1892 (John F. Lindegren). Laajennus 1902.

Pihalla oleva asuinrakennus
Lyhytnurkkainen asuinrakennus, korotettu 1902.

Ulkorakennus
Pystylaudoitettu ulkorakennus.

Portti
Tehty vanhaan malliin.