Tonttla ja Pakila

Historiaa

Vuonna 1756 Tonttilan selvitettiin kuuluvan Böckermanille ja Pakilan Johan Böckermanille. Mahdollisesti kyseessä oli sama henkikö. Vuonna 1800 kuului tontti numero 23 eli Pakila porvari Michel Raumolinille ja Tonttila porvari Isak Ahlbergille. Molemmilla oli peltoa. Raumolinilla riihi ja lato sekä ranta-aitta ja lisäksi laivanosuuksia. Albergillä oli lato.

Palovakuutukset

Tontin 24, Isopoikkikadun varren tontin, palovakuutuksen otti vuonna 1848 leipurimestari Knut I. Hummelin. Tontilla oli tuolloin kaksi rakennusta. Toinen vinkkelimallinen rakennus, jonka toinen siipi oli Isopoikkikadun varressa. Toinen rakennus oli tontin pohjoisrajalla. Lisäksi yksi pieni rakennus oli tontin länsirajalla. Naapuritontilla, joka myöhemmin yhdistettiin tonttiin, oli vinkkelirakennus Kuninkaankadun ja Isopoikkikadun kulmassa sekä kaksi pientä ulkorakennusta tontin pohjoisrajalla.

Tontin 24 päärakennuksesta osa oli vanha, osa rakennettu vuonna 1845. Rakennus oli vuoraamaton, mutta punamullalla sivelty. Siinä oli kaksi eteistä, sali ja kaksi kamaria, yhteensä kolme kaakeliuunia ja keittiön liesi, leivintuvan uuni, jossa oli liesi ja kuparikattila, leipomon myymälähuone, makasiini, johon kuului ullakko, talli ja navetta. Ikkunoita rakennuksessa oli viisi kuusiruutuista sekä yksi pienempi ikkuna ja neljä ikkunan puolikasta. Kamarissa, keittiössä ja eteisessä sekä myymälähuoneessa oli paperitapetit ja öljymaalilla maalatut jalkalistat. Kaakeliuuneja oli yksi nelikulmainen, keltaiseksi lasitettu ja kaksi ruskeaksi lasitettua. Keittiön uuni ja leivintuvan uuni kuuluivat myös tulisijoihin. Savupiippuja oli neljä. Väliovet olivat puoliranskalaisia ja niitä oli neljä. Lisäksi oli pari lautaovea, ilmeisesti sisätiloista sekä joukko lautaovia ja luukkuja eri tilojen ulko-ovina. Ulkorakennus oli lautainen puuvaja, johon liittyi myös käymälä. Vakuutetuksi tuli myös ajoportti.

Vuonna 1884 tehtiin uusi vakuutuskirja. Talon omisti silloin leipuri J. A. Sjöblom. Tontit 23 ja 24 oli nyt yhdistetty ja rakennuskantaa oli uusittu. Isopoikkikadun puoleinen asuinrakennus oli hyvässä kunnossa ja muutettu vuonna 1882. Sitä ei ollut vuorilaudoitettu, mutta se oli punamullalla sivelty. Katto oli tiiltä. Rakennuksen alla on holvattu kivikellari. Huoneita oli eteinen, sali, kaksi kamaria ja keittiö sekä katettu ulkoporras. Kaakeliuuneja oli kolme sekä yksi keittiön liesi, jossa oli rautahella. Huoneita oli kunnostettu: niissä oli uudet posliinikaakeliuunit, lattiat, välikatot, ikkunat ja tapetit. Myös kellarin sisäänkäynti, eli halssi, oli uusi (kuten ilmeisesti kellarikin).

Kuninkaankadun ja Isopoikkikadun kulmarakennus oli perusteellisesti korjattu ja muutettu vuonna 1876. Rakennus oli laudoitettu ja öljymaalilla maalattu. Katto oli lautaa. Rakennuksen alla on holvattu kivikellari. Huoneita oli kaksi eteistä, kolme komeroa, kaksi salia, kaksi kamaria ja keittiö. Kaakeliuuneja oli neljä ja yksi keittiön liesi, jossa oli rautahella. Rakennusta oli laajennettu ja sen lisäksi oli korjattu vanhat tilat: uusittu lattiat, ovet, ikkunat, välikatto ja tapetit.

Kolmas asuinrakennus, joka sijaitsi Kuninkaankadun varressa, oli rakennettu vuonna 1846. Rakennus oli laudoitettu ja käsitti salin ja keittiön. Tiloissa oli myös kaakeliuuni ja keittiön liesi sekä lautakuisti. Rakennuksen katto oli lautaa. Tässäkin rakennuksessa oli tehty parannuksia. Rakennuksen jatkeena, samassa rivissä, tontin länsilaidalla oleva leipomorakennus oli muurattu 1862 tiilestä ja oli rapattu. Katto oli lautaa. Rakennuksessa oli leipomon uuni, johon kuului kuparinen muuripata. Tontin ajoporttiin kuului myös käyntiportti. Edelleen samaan riviin kuuluva ulkorakennus oli tehty laudasta vuonna 1863. Se oli punaiseksi maalattu ja lautakattoinen. Rakennuksessa oli puuliiteri ja käymälä. Vanha asuin- ja ulkorakennus tontin pohjoislaidalla oli punamullalla maalattu, mutta ei ollut laudoitettu. Siinä oli eteinen, komero, sali ja makasiini, jonka yllä oli ullakko sekä lisäksi talli ja navetta. Rakennuksessa oli yksi kaakeliuuni.

Seuraavan kerran vakuutus uusittiin vuonna 1889, jolloin talon omisti leipuri I. V. Grönfors. Isopoikkikadun puoleinen asuinrakennus oli nyt laudoitettu ja öljymaalilla maalattu. Pihasivulla oli ikkunallinen kuisti. Rakennuksessa oli tehty myös korjauksia. Kuninkaankadun ja Isopoikkikadun kulmarakennus on saanut yhden kamarin ja kaakeliuunin lisää. Lisäksi huoneet on korotettu sisältä hirrellä. Kaikki ikkunat ja ovet on muutettu ajanmukaisiksi. Kaikki kaakeliuunit ovat posliinia ja kaksi korkokuvilla varustettua. Huoneet oli tapetoitu kalliilla tapeteilla. Katot ja lattiat oli sievästi maalattu. Myös toinen Kuninkaankadun varren asuinrakennus oli saanut uudet ovet ja ikkunat sekä laudoituksen. Huoneet oli maalattu ja paperoitu.

Leipomorakennus oli korjattu, leipurin työtä ajatellen, ajanmukaisempaan kuntoon. Muissa rakennuksissa ei ollut huomattavia muutoksia.

Muutospiirustukset

Kauppakadun ja Isopoikkikadun kulmarakennusta laajennettiin pihan puolelta vuonna 1899. Suunnitelman laati Otto F. Holm. Lautakuistin paikalle tuli kaksi lämmitettävää eteistä. Rakennuksessa oli kadun puolella liikehuoneiston ovi, johon oli kahdelta puolelta kuljettavat portaat. Myymälähuoneen lisäksi Kuninkaankadun sivulla oli kaksi huonetta, Isopoikkikadun sivulla oli kamari ja keittiö sekä pihan puolella vielä kamari ja keittiön sisäänkäynti. Uudisosa sai pyörökaariseen nirkkoon päättyvän pystylaudoituksen. Oven yläpuolelle tuli uusrenessanssikoriste, jossa oli nappuloita ja lehtisahattuja aiheita.T-jakoisten ikkunoiden yläpuolelle tuli kolmiopäätyaiheinen koriste, johon liittyi karvinleikattuja kiemuroita. Katusivulle tehtiin korkea, kapea näyteikkuna vuonna 1901. Samalla uusittiin liikehuoneiston ovi ja korkeat portaat jäivät pois. Suunnitelmat laati Arvi Forsman. Rakennus oli pystylaudoitettu ja laudoitus päättyi nirkkoaiheeseen. T-jakoisten ikkunoiden ympärillä oli samanlainen koristeellinen uusrenessanssikehystys kuin pihanpuolen oven ympärillä.

Vuonna 1908 tehtiin muutoksia läntisessä rakennuksessa, jonka pääty oli Kuninkaankadulle päin. Päätyosan tiloja jaettiin uudella väliseinällä siten, että tiloihin saatiin myymälähuone, kamari ja siihen liittyvä alkovi sekä keittiö. Keittiöstä on yhteys viereiseen tiiliseen leipomo-osaan. Arvi Forsmanin piirustuksessa rakennuksen julkisivu on piirretty uusrenessanssihenkiseksi. Laudoitus on vaakalautaa, ullakko-osuudella on ikkunoita, koristeellisia konsoleita ja kasettijakoja. Liikkeen oven ja T-jakoisten ikkunoiden listoitus oli samanlainen kuin tontin toisessakin rakennuksessa. Rakennuksen katto oli aumattu ja peltiä. Samana vuonna tehtiin tulisijamuutos rakennuksessa, joka on Isopoikkikadun varressa ja tontin pohjoisrajalla. Isopoikkikadun varressa oli asunto, jossa oli sali, kaksi kamaria, keittiö ja eteinen. Pihasiivessä oli kaksi erillistä kamaria. Siipi jatkuu ulkorakennusosalla.

Kuninkaankadun ja Isopoikkikadun kulmassa olevasta rakennuksesta on muutospiirustus vuodelta 1912. Sen on laatinut M. Isaksson. Muutos koski liikkeen sisäänkäynnin muuttamista ikkunaksi. Näyteikkunaa ei piirustuksessa ole. Rakennus on ”sitten vuosisadanvaihteen” saanut myös korotetun ullakkokerroksen. Seinien laudoitus on nyt vaakasuuntainen, mutta koristeelliset ikkunankehykset ovat ilmeeltään samanlaiset kuin vanhemmissa piirustuksissa. Ullakko-osuudella on molemmilla sivuilla lisäksi kolmiopäätyaihe, sillä yksi ullakon ikkunoista on muita isompi, ja sitä varten on katon räystäälle tehty ylimääräinen pieni harja.

Vuonna 1919 tehtiin läntiseen rakennukseen korkeat, kapeat näyteikkunat ja liikehuoneiston ovi uusittiin. Samalla hävisivät koristeelliset listoitukset ikkunoiden ja ovien yläpuolelta.

Vuonna 1922 purettiin leipomo-osan uuni ja tilalle tehtiin tavallinen lämmitysuuni. Samalla purettiin myös päädyn liikehuoneistosta kaikki väliseinät ja tilasta tuli yhtenäinen myymälä. Isopoikkikadun rakennuksessa tehtiin myös tulisijamuutoksia: keittiön hella purettiin. Pihasiiven toisesta kamarista tehtiin leivintupa, johon tuli leivinuuni, muuripata ja hella.

Muutospiirustus vuodelta 1937 koskee Kuninkaankadun varren julkisivua. Siihen tehtiin ikkunoiden kohdalle kaksi liikkeen ovea ja kaksi ikkunaa suurennettiin korkeiksi ja kapeiksi näyteikkunoiksi. Samalta vuodelta on vielä toinen suunnitelma, jossa näyteikkunoita tuli yksi lisää ja toisen liikehuoneiston oven paikka vaihtui.

Nykytilanne

Kulmarakennus
Pitkänurkkainen asuinrakennus liiketalona, katusivulla vaakalaudoitus, pihajulkisivussa alkuperäinen pystylaudoitus, satulakatto, näyteikkunat alun perin vuodelta 1937, myöhemmin ikkunoita suurennettu ja lisätty. Muutoksista huolimatta myös uusrenessanssipiirteitä säilynyt.

Kadunvarren toinen rakennus
Pitkänurkkainen asuinrakennus, nykyisin liiketalona, vaakalaudoitettu, aumakatto, näyteikkunat. Rakennuksessa säilynyt uusrenessanssipiirteitä.

Ulkorakennus
Rapattu tiilinen ulkorakennus

Ulkorakennus
Pystylaudoitettu ulkorakennus

Isopoikkikadun suuntainen rakennus
Pitkänurkkainen asuinrakennus, rakennettu osaksi vuonna 1845, osaksi sitä ennen, katujulkisivussa myöhäisempi pystylaudoitus, pihajulkisivussa varhainen pystylaudoitus

Portit
Isopoikkikadun puolella vanha portti, Kuninkaankadun puolella vanhanmalliseksi tehty portti.