Tolwane

Historiaa

Tolvasen tontteja on vuoden 1756 asemakartassa kaksi. Toisen omisti Henrik Ståhl ja toinen oli Grönlundin perillisten hallussa. Vuonna 1800 talon numero 245 omisti kappalainen Erik Levan. Hänellä oli myös vähän peltoa kylvettynä ja ruoka-aitta.

Palovakuutukset

Palovakuutuksen otti vuonna 1847 rovastin leski E. A. Amnell. Tontilla oli tuolloin neljä rakennusta. Päärakennus sijaitsi Kuninkaankadun varrella, tontin länsirajalla. Toinen pieni, neliöpohjainen asuinrakennus oli Koulukadun puolella, portin pielessä. Kolmas, pitkä rakennus oli Koulukadun varrella. Lisäksi oli pieni rakennus tontin pohjoisrajalla. Tontilla oli kaksi puutarhaa: toinen Kuninkaankadun ja Koulukadun kulmassa ja toinen pihan länsilaidalla, tontin pohjoisosassa

Päärakennus oli vanha ja rakennettu hirrestä, laudoitettu ja maalattu vihreällä öljymaalilla. Rakennuksessa oli kuusi huonetta: eteinen, sali, kolme kamaria ja keittiö. Rakennuksen pohjakaava noudatti karoliinista keskeissalipohjaa. Keskellä oli sali ja eteinen, päissä kaksi huonetta, toisessa kaksi kamaria, toisessa kamari ja keittiö. Katto oli lautaa. Rakennuksen alla oli holvattu kivikellari. Ikkunoita rakennuksessa oli viisi kuusiruutuista sekä kaksi neliruutuista. Ullakon ikkunoita oli neljä. Ulko-ovi oli kaksinkertainen lautaovi. Rakennuksessa oli puiset räystäskourut ja kolme syöksykourua, jotka olivat tinattua peltiä. Väliovet olivat puoliranskalaisia ja niitä oli kuusi. Lisäksi oli yksi yksinkertainen lautaovi. Neljässä huoneessa sekä eteisessä oli paperitapetit sekä öljymaalatut jalka- ja kattolistat. Kaakeliuuneja oli yksi nelikulmainen ruskealasitteinen, yksi nelikulmainen vihreälasitteinen ja yksi pyöreä ruskealasitteinen. Lisäksi oli keittiön liesi.

Pieni asuinrakennus oli vanha ja kaksikerroksinen, hyväkuntoinen ja punaisella vesimaalilla maalattu. Rakennuksessa oli alakerrassa makasiini ja yläkerrassa kamari, jossa oli nelikulmainen vihreä kaakeliuuni. Rakennukseen kuului ponttilautaa oleva ulkoeteinen. Pienessä rakennuksessa oli vielä kaappi, johon oli lautaovi. Ikkunoita oli kolme neliruutuista ja lisäksi yksi ullakon ikkuna. Rakennuksen ulko-ovi oli yksinkertainen lautaovi, sisäovi oli lautaovi puoliranskalaisella peilijaolla. Tämä rakennus oli ilmeisesti alun perin ollut luhtiaitta, joka oli muutettu asuttavaksi.

Koulukadun suuntainen pitkä asuinrakennus oli vanha, laudoittamaton mutta punamullalla maalattu. Tiloja oli eteinen, kamari, leivintupa ja sauna sekä navetta, lato, puuliiteri ja porttikäytävä. Ikkunoita oli kolme vähän isompaa ja yksi pienempi neliönmuotoinen. Väliovia oli kaksi ja ne olivat puoliranskalaisia, lisäksi oli viisi yksinkertaista lautaovea. Tulisijoja oli leivintuvan uuni, jossa oli liesi ja leivinuuni, saunan uuni ja ruskeaksi lasitettu kaakeliuuni.  Pihan perällä oleva pieni rakennus oli vanha, neliöpohjainen hirsirakennus, joka toimi rehulatona. Lisäksi vakuutettiin portti, tontin rajoilla olevat lauta-aidat sekä puutarhamaita ympäröivät säleaidat ja niissä olevat portit.

Vakuutuskirja uusittiin vuonna 1892, jolloin talon omisti Hjalmar Ridderstad. Asuinrakennukseen oli puutarhan puolelle tehty siipi, joka oli väliaikainen valokuvausateljee. Ateljeeosaa ei vakuutettu. Pieni rakennus oli laudoitettu ja öljymaalilla maalattu. Rakennukset olivat edelleen lautakattoisia.

Muutospiirustukset

Vuodelta 1891 on tonttia koskeva muutospiirustus. Kuninkaankadun varressa oli keskeissalipohjainen asuinrakennus. Salin molemmin puolin oli kaksi huonetta, joista yksi pihan puoleinen oli keittiö. Pihan puolella oli salin levyinen eteinen ja sen edessä kuisti. Ikkunat olivat kuusiruutuiset ja rakennuksen katto aumattu. Nyt haluttiin asuinrakennuksen jatkeeksi puutarha-alueelle rakentaa valokuvausateljee. Koulukadun varressa oli ensin pieni, neliöpohjainen asuinrakennus, sitten portti ja sen jälkeen paritupapohjainen asuinrakennus, jossa oli leivintupa, sauna, eteinen ja kamari. Rakennuksen toisessa päässä oli vielä ulkorakennuksen tiloja. Sitten tuli tontin toinen portti ja sen jälkeen tontin kulmassa neliöpohjainen ulkorakennus ja tontin sisäosassa, sen pohjoisrajalla, vielä toinen neliöpohjainen, pienempi rakennus. Tontilla oli iso puutarha ja naapurin vastaisen aidan vieressä kaivo.

Vuonna 1901 tehtiin muutoksia Koulukadun suuntaisessa rakennuksessa. Parituparakennuksen toisessa päässä oli ollut leivintupa ja toisessa päässä sauna. Keskellä oli ollut pieni kamari sekä eteinen ja sen edessä kuisti. Nyt haluttiin sauna muuttaa asuinhuoneeksi ja saunan kiuas korvata kaakeliuunilla. Samalla myös viereisen kamarin kaakeliuuni siirrettiin katusivulta rakennuksen keskelle ja huoneiden väliin tehtiin ovi.

Vuonna 1904 suunniteltiin laajennuksia. Arvi Forsmanin laatimien piirustusten mukaan kadunvarren asuinrakennusta oli tarkoitus laajentaa puutarhan päin, niin että kadun varteen saatiin yksi suuri kamari ja pihan puolelle yhden sijasta kaksi kamaria. Valokuva-ateljeesta ei näy piirustuksissa jälkeäkään. Pihan puolen kuistia oli tarkoitus myös vähän laajentaa, mikä varmasti merkitsisi uuden kuistin rakentamista. Leivintuparakennusta oli tarkoitus laajentaa pihan puolelta niin että sinne saataisiin yksi pieni keittiö ja kaksi sisäänkäyntiä. Leivintupa oli tarkoitus siirtää huoneeseen, joka oli ollut saunana. Tämän rakennuksen ulkorakennusosa oli tarkoitus purkaa ja toisaalta tontin kulmassa olevat ulkorakennukset yhdistää lautavajalla ja käymälällä sekä rakentaa vielä kadun varteen, entisen porttiaukon kohdalle, uusi varastohuone. Portti siirtyisi puretun rakennusosan paikalle.

Vuonna 1920 suunniteltiin Kuninkaankadun puoleisen rakennuksen katujulkisivulle kahta liikkeen ovea ja näyteikkunaa. Selviää, että edellisellä kerralla suunniteltu laajennus oli jäänyt toteuttamatta. Kaksi vuotta myöhemmin haluttiin ovet korvata tavallisilla kuusiruutuisilla asunnon ikkunoilla ja liikkeen ovi tehdä keskellä olevan näyteikkunan yhteyteen. Samana vuonna suunniteltiin vielä pienen kylkiäisen tekemistä Kuninkaankadun puolelle. Lisäosaan tuli sisäänkäynti. Vuonna 1924 jatkettiin Koulukadun varren rakennusta ja samalla purettiin kadun varressa ollut pieni aitta. Uudisosaan tuli keittiö kamari ja kellarikerrokseen kellari ja pesuhuone. Vuodelta 1929 on suunnitelma, jossa Kuninkaankadun julkisivu on muuttunut kaksikymmenluvun klassismin mukaiseksi: pilastereita on korostettu ja kahden näyteikkunan yläpuolelle lisätty kaariaihe. Kaikki alkuperäiset väliseinät esitettiin purettavaksi. Katusivulle tuli yhtenäinen liiketila ja sen taakse varasto ja pieni konttori. Pihan puolelle haluttiin lisäksi tehdä tiilinen varasto, jossa olisi myös kellarikerros. Vuodelta 1932 oleva piirustus paljastaa, että lisärakennus jäi kuitenkin toteutumatta. Rakennuksissa tehtiin tulisijamuutoksia: Koulukadun varren rakennuksesta poistui leivinuuni.  Tilalle saatiin asuinhuone

Vuonna 1941 purettiin Kuninkaankadun varren rakennus ja Koulukadun varressa ollut pieni neliöpohjainen asuinrakennus. Helsingin Osakepakki rakensi paikalle poikkeusluvalla kivisen konttorirakennuksen, joka katusivulta on kaksikerroksinen, mutta pihan puolelta kolmikerroksinen. Kun kellarikerroskin on käytetty, on kerroksia itse asiassa neljä. Suunnittelijana on arkkitehti Frans Nyberg.

Puinen asuinrakennus, joka jää paikalle, pysyy osittain asuin- osittain toimistokäytössä. Vuonna 1961 oli suunnitelmissa ottaa myös ullakon tiloja käyttöön ja rakentaa pihan puoleiseen kattolappeeseen ikkunarivi. Vuonna 1995 muutettiin ullakkokerroksen toimistotiloja asuinkäyttöön, samoin alakerrassa ollut toimisto muutettiin asuinkäyttöön. Myös kivirakennuksen toisen kerroksen, aikaisemmin pankin henkilöstön tilojen tilalle tuli asuinhuoneita. Vuonna 1997 suunniteltiin pihalle erillinen saunarakennus.

Nykytilanne

Kivirakennus
Rapattu 2-kerroksinen kivitalo vuodelta 1941(Frans Nyberg), alun perin pankki- ja liikerakennus, jossa myös asuntoja

Puurakennus
Pitkänurkkainen asuinrakennus, uusrenessanssivuoraus, satulakatto

Ulkorakennus
Lyhytnurkkainen ulkorakennus, pystylaudoitus.