Tokila

Historiaa

Tokila-nimisiä tontteja oli vuoden 1756 asemakartassa kaksi. Toinen oli Juhani ja toinen Henrik Tocklinin omistuksessa. Vuonna 1800 tontin 250 omisti porvari Simo Tocklin. Hänellä oli yli tynnyrinala peltoa ja kaksi ja puoli aaminalaa niittyä, ruoka-aitta sekä puolet riihestä.

Palovakuutukset

Palovakuutuksen otti vuonna 1857 raatimies N. M. Canth. Kuninkaankadun ja Koulukadun kulmassa olevalla tontilla oli kolme rakennusta: asuinrakennus Kuninkaankadun varressa, Koulukadun vartta ja tontin pohjoisrajaa seuraileva asuin- ja ulkorakennus sekä tontin pohjoisrajalla oleva ulkorakennus. Päärakennus oli osittain vanha, mutta suurelta osalta vuonna 1853 rakennettu. Uudistamisessa oli käytetty vain uusia materiaaleja. Rakennus oli kesällä 1857 vuorilaudoitettu ja maalattu öljymaalilla. Tiloja oli eteinen, jossa oli komero ja vintin portaat, kaksi salia, josta toisessa oli lautainen vaatekomero (afplankad) ja kolme kamaria. Ikkunat olivat kuusiruutuisia ja niitä oli yhdeksän. Ullakonikkunoita oli viisi. Väliovista kaksi oli täysranskalaista ja kolme puoliranskalaista, vaatekomeron ovi oli tapetoitu. Eteisen ulko-ovi oli kaksinkertaista lautaa. Kolmessa huoneessa oli paperitapetit. Kaakeliuuneista kaksi oli valkeankeltaista ja nelikulmaista, yksi nelikulmainen ja ruskea, kaksi valkeankeltaista ja pyöreää. Savupiippuja oli kolme. Katto oli lautaa.

Toisessa rakennuksessa oli kaksi siipeä. Se oli rakennettu vuonna 1857. Se oli laudoittamaton ja maalaamaton hirsirakennus, jossa oli eteinen, leivintupa, renkikamari ja kaksi makasiinia. Neliruutuisia ikkunoita oli kolme ja ullakon ikkunoita oli neljä. Rakennuksessa oli yksi puoliranskalainen väliovi. Muut ovet olivat kaksin- ja yksinkertaisia lautaovia. Leivintuvan uunin lisäksi oli suuri tiilinen kaakeliuuni, joka oli renkikamarissa.

Lisäksi oli tontin perällä, sen pohjoisrajalla, vanha hirsinen ulkorakennus ja siihen hiljakkoin tehty lautainen lisäys. Rakennuksessa oli kolme varastohuonetta. Myös puutarhan aita, ajoportti ja kaivon kansirakennelmat vakuutettiin. Portti oli Kuninkaankadun puolella ja puutarha Koulukadun varressa.

Vuonna 1862 tehtiin uusi vakuutuskirja. Sen ottaja oli raatimies C. G. Kordelin. Tonttiin oli nyt yhdistetty myös naapuritontti, ja tonttien 250 ja 254 rakennukset käsiteltiin yhdessä. Läntisen puolen, eli tontin 250, rakennukset olivat samoja kuin edellistä vakuutusta otettaessa. Itäisellä puolella, eli tontilla 254, oli päärakennus Kuninkaankadun ja Koulukadun kulmassa ja ulkorakennus tontin pohjoisrajalla.

Päärakennus tontilla 254 oli Kuninkaankadun varren osalta vanha, mutta sitä oli laajennettu vuonna 1859 Isokirkkokadun puoleisella siivellä. Vanha rakennus oli laudoitettu ja öljymaalattu, mutta uusi osa oli laudoittamaton ja maalaamaton. Talossa oli lautakatto. Huoneita oli sali, kolme kamaria, keittiö ja kauppapuoti sekä lautakuisti. Kaakeliuuneja oli viisi ja lisäksi keittiön liesi. Rakennuksen alla oli holvattu kellari. Kaupassa oli kiinteä sisustus, joka koostui hyllyistä, tiskeistä, laatikostoista ja kaapeista. Kaupan puinen porras oli rakennuksen kulmassa.

Tontin 254 ulkorakennus oli rakennettu vuonna 1844. Se oli laudoittamaton ja maalaamaton. Rakennuksessa oli talli, jossa oli heinäparsi, navetta ja liiteri. Tontin 250 rakennuksissa ei ollut tapahtunut mainittavia muutoksia.

Tontilta oli kaksi porttia: toinen Kuninkaankadun rakennusten välissä ja toinen Isokirkkokadun puolella. Navetan edusta oli aidattu erilliseksi karjapihaksi.

Vuonna 1893 kiinteistö oli kauppias J. L. Enlundin omistuksessa. Isokirkkokadun ja Kuninkaankadun kulmarakennus oli samana vuonna korjattu perinpohjaisesti: korotettu, sisustettu uudelleen ja katettu huovalla. Rakennus oli vielä laudoittamaton. Tiloissa oli nyt viisi asuinhuonetta, kaksi lautaeteistä ja keittiössä liesi.

Muutospiirustukset

Vuonna 1880 avattiin Tokilan talon Kuninkaankadun vastaiselle sivulle liikkeen sisäänkäynti. Ovi oli pariovi, jonka yläosassa oli vinoruutuinen lasi. Ovi tuli huoneen ikkunan kohdalle, ja sen vuoksi avattiin rakennuksen aikaisemmin ikkunattomaan päätyyn ikkuna ja sen pariksi tehtiin valeikkuna. Myymälän oven eteen tuli kolmiaskelmaiset portaat. Rakennuksessa oli ennen muutosta kaksi salia, kaksi kamaria, eteinen ja keittiö. Kauppapuodiksi sisustettavaan huoneeseen tuli tiski ja seinille hyllyt. Tokilan asuinrakennus oli symmetrinen. Ikkunat olivat kuusiruutuiset ja niiden yläpuolella oli kaksiruutuinen ullakon ikkuna. Ikkunoiden listoitus oli klassistinen. Katto oli molemmista päistä aumattu. Korkea portti oli Kuninkaankadun varressa.

Vuodelta 1893 on säilynyt John Fredr. Lindegrenin tekemä muutospiirustus. Siitä selviää, että tontilla oli Kuninkaankadun suuntainen asuinrakennus ja ulkorakennus tontin pohjoisrajalla. Asuinrakennus oli täysin symmetrinen parituparatkaisu. Keskellä oli eteinen ja keittiö, molemmin puolin isot huoneet ja niiden perällä kapeammat kamarit. Jokaisessa huoneessa oli yksi ikkuna kadun puolella ja toinen pihan puolella. Keskellä oli sisäänkäynti ja lautakuisti.

Nyt pohjaratkaisua haluttiin muuttaa. Huoneiden väliseinien paikkoja muutettiin niin, että rakennuksen keskelle tuli väliseinä. Toisella puolella oli sali, päädyssä keittiö ja keittiön eteinen. Toisessa päässä oli pienempi huone ja eteinen sekä päädyssä kaksi pientä kamaria. Pääsisäänkäynnin eteen tuli kuisti. Rakennuksen katujulkisivu jakautui kahteen symmetriseen puoliskoon. Keskellä oli pilasteri ja siitä oikealle ja vasemmalle, huonejakoa noudattaen, kaksi ikkunaa, pilasteri, yksi ikkuna ja nurkkapilasteri. Julkisivun vuorilaudoituksessa oli korostettu laitimmaisia ikkunoita tekemällä niiden alapuolelle kasettijakoiset kentät. Laudoitus oli kolmijakoinen uusrenessanssivuoraus. Neliruutuisten ikkunoiden vuorilaudoituksessa oli käytetty lista-, hammaslista- ja neliöaiheita. Ullakkokerros oli kasettijakoinen ja räystäskonsolit koristeellisia. Rakennuksen symmetrisyyttä korosti vielä aumattu katto ja kaksi savupiippua. Julkisivun käsittely vastasi John Fredr. Lindegrenin symmetrisyyspyrkimyksiä. Samalla tavalla keskellä olevan pilasterin kahteen puoliskoon jakamia julkisivuja on hänen muissakin suunnitelmissaan.

Vuodelta 1913 on Arvi Leikarin laatima, rakennusta koskeva muutospiirustus. Asuinrakennusta oli laajennettu Koulukadun suuntaisella, koko tontin mittaisella siivellä. Vanhan ulkorakennuksen päässä oli ollut pakaritupaosa, joka nyt liitettiin asuinrakennuksen siipeen. Väliin rakennettiin huoneita niin, että rakennuksessa oli kymmenhuoneinen asunto. Keittiö ja siihen liittyvä kamari oli erikseen siipiosassa. Siivessä oli vielä erillinen muuripadalla ja hellalla varustettu huone, jota luultavasti käytettiin pesutupana. Se ei ollut yhteydessä rakennuksen muihin tiloihin. Vanhasta ulkorakennuksesta osa purettiin pois. Jäljelle jäi kaksi vajaa ja uusi kivinen, kaksihuoneinen osa. Laajennusosan katujulkisivu noudatti vuorilaudoituksen ja ikkunoiden osalta Kauppakadun julkisivun tyyliä.

Vuodelta 1932 on muutospiirustus, jonka mukaan katto haluttiin korottaa ja muuttaa taitekatoksi. Tiilisen taitekaton katu- ja pihasivuilla oli ikkunalyhtyjä, jotka antoivat valoa ullakolle. Ullakon ottamista asuinkäyttöön ei vielä esitetty. Vaikka suunnitelma jäi toteutumatta, jäi ajatus kaksikerroksisuudesta elämään.

Vuodelta 1955 on ensin suunnitelma, jonka mukaan rakennus sai suuria näyteikkunoita ja liikehuoneistojen sisäänkäyntejä. Alapohjaa ja välipohjaa pudotettiin niin, että rakennuksesta tuli kaksikerroksinen. Väliseinien paikkoja muutettiin liiketilojen tarpeita vastaaviksi. Toiseen kerrokseen tuli varastotiloja. Paria kuukautta ensimmäisen suunnitelman jälkeen oli tehty uusi suunnitelma, jonka mukaan kapeat ullakon ikkunat korvattiin suurehkoilla asuinhuoneen ikkunoilla ja viimeisetkin kaksi, Koulukadun sivulla vielä ollutta asunnon ikkunaa korvattiin suurilla näyteikkunoilla. Yläkertaan tuli varastotilojen lisäksi suurehko asunto. Kellarikerroksessa oli kattilahuone.

Vuonna 1964 tehtiin lisää muutoksia. Rakennuksen Koulukadun puoleisesta päästä purettiin yksi huone. Tiloja oli yhdistelty myymäläkäyttöä ajatellen jo aikaisemmin. Viimeksi myymälöitä oli ollut neljä, mutta nyt purettiin väliseiniä niin, että koko rakennuksen tiloista tuli yhtenäistä myymälätilaa. Erillisiksi jäi vain muutama WC ja pieni toimistohuone. Ullakkokerroksessa oli aikaisemmin ollut kaksi asuntoa ja varastohuoneita. Nyt asuntoja jäi jäljelle yksi. Lopuista tuli liikkeiden varastohuoneita ja henkilöstön sosiaalitiloja.

Nykytilanne

Kadunvarsirakennus
Pitkänurkkainen asuinrakennus, nykyisin liiketalo, kadun puolella pystylaudoitus, pihajulkisivussa uurrettu vaakalaudoitus, eteläsiipi korjattu perusteellisesti 1853, aumakatto, näyteikkunat. Koulukadun puolella on kaksi rakennusta yhdistetty v. 1914 (Arvi Leikari). Päädyssä ja pihajulkisivussa vielä aavistusta uusrenessanssiasusta 1893 (John F. Lindegren). Muutettu kaksikerroksiseksi rakennusta korottamatta v. 1955. Julkisivujen ilme on muutettu ajankohdan pyrkimyksiä vastaavaksi vuonna 1964.

Ulkorakennus
Ulkorakennus betonista

Ulkorakennus
Vaakalaudoitettu ulkorakennus.