Tiula

Historiaa

Vuonna 1756 talo kuului Mikko Tiulalle. Vuonna 1800 talon omisti porvari Johan Panelius vanhempi. Hänellä oli myös peltoa ja niittyä, riihi latoineen ja kaksi ranta-aittaa.

Muutospiirustukset

Vuonna 1898 suunniteltiin muutoksia. Tontilla on ollut paljon rakennuksia, Pohjankadun varrella ilmeisesti asuinrakennus, tontin länsirajalla asuinrakennus, jossa oli keittiö ja kaksi huonetta ja lisäksi erillinen pieni rakennus, ehkä aitta. Tontin itärajalla on asuinrakennus, jossa oli leivintupa, kaksi kamaria ja eteinen. Tontin keskellä oli itä-länsisuuntainen rakennus, ilmeisesti ulkorakennus. Nyt haluttiin jatkaa itärajalla olevaa asuinrakennusta huoneella, keittiöllä ja eteisellä. Kulkuyhteyksien turvaamiseksi olisi Pohjankadun varren rakennusta tarpeen vähän lyhentää. Tontin länsirajalla olevan rakennuksen pohjoispäähän tehtäisiin jatko-osa, johon tulisi eteinen ja kolme kamaria. Tontin keskellä oleva rakennus olisi pakko purkaa tämän laajennuksen vuoksi. Uusi ulkorakennus tehtäisiin tontin perälle. Rakennusten julkisivut on piirretty pystylaudoitetuiksi, ikkunat kuusiruutuisiksi ja niiden listoitus päättyisi kolmio- ja sakara-aiheeseen.

Tehtäviä muutoksia ilmeisesti harkittiin edelleen, sillä seuraava muutospiirustus on vuodelta 1900 ja sekin on Arvi Forsmanin laatima. Nyt haluttiin purkaa koko Pohjankadun varren rakennus, länsirajan pieni rakennus ja tontin keskiosassa ollut rakennus. Länsirajalla ollut asuinrakennus saisi jatkeekseen eteläpäähän tiilisen pajarakennuksen. Tontin itärajalla olevaa asuinrakennusta jatkettaisiin eteläpäästä niin, että sinne saataisiin lisää huoneita. Lisäksi rakennettaisiin uusi ulkorakennus tontin koilliskulmaan, kuten aiemminkin oli aiottu. Asuinrakennusten julkisivut on kuvattu pystylaudoitetuiksi, ikkunat kuusiruutuisiksi ja kehystykseltään klassistiseksi. Sisäänkäyntien ovien ympärille on piirretty uusrenessanssivaikutteinen listoitus. Erillisessä suunnitelmassa on vielä lisätty katos pajarakennuksen eteläpuolelle. Ilmeisesti sekä paja että tontin koilliskulman ulkorakennus toteutuivat, samoin purkutyöt.

Tontin itärajan rakennusta haluttiin vielä vuonna 1901 muuttaa sekä sisätiloiltaan että ulkonäöltään. Rakennukseen tuli kaksi huoneistoa. Kuistit olivat koko rakennuksen seinän korkuisia ja niiden katto harjakatto, joka yhdistyi rakennuksen kattoon. Rakennus oli pystylaudoitettu ja T-jakoisten ikkunoiden, samoin kuin ullakon ikkunoiden, vuorilaudoituksessa toistui kolmioaihe. Tämä Arvi Forsmanin suunnitelma lopulta toteutui.

Vuonna 1904 tehtiin muutoksia tontin länsirajalla olevassa rakennuksessa. Rakennuksessa on ollut asunto, jossa oli kaksi huonetta ja keskellä keittiö sekä sisäänkäynnin edessä kuisti. Nyt tiloja muutettiin niin, että rakennukseen saatiin kaksi asuntoa. Toiseen tuli kaksi huonetta ja leivinuunilla varustettu keittiö, toiseen tuli huone ja keittiö. Molempiin huoneistoihin kuului vielä pieni eteinen. Asuinosan eteläpuolella oli tiilinen paja.

Vuonna 1916 haluttiin pajarakennuksen toiseen kerrokseen tehdä sauna. Pajarakennuksen pohjakerroksessa olleen ahjon viereen liitettiin vuonna 1944 kiuas ja uuni pilkkeiden kuivaamista varten. Toisessa kerroksessa ollutta saunaa ei tässä piirustuksessa näy.

Tontin itärajalla oleva asuinrakennus korjattiin perusteellisesti vuonna 1985. Siihen tuli yksi asunto. Myös ullakkotiloja otettiin asumiskäyttöön. Pihan perälle, ulkorakennusten paikalle, tehtiin vuonna 1985 uusi paritalo, jonka suunnitteli Lea Varpanen. Vanha pajarakennus sai myös väistyä uudisrakennuksen ajoyhteyden tieltä. Tontin eteläosaan tehtiin uusi ulkorakennus vuonna 1996. Siihen tuli sauna, autotalli ja varastotiloja.

Nykytilanne

Asuinrakennus
Lyhytnurkkainen, satulakattoinen asuinrakennus, uusrenessanssivuoraus 1901 (Arvi Forsman)

Ulkorakennus
Uudisrakennus 1980-luvulta

Pihan perällä oleva asuinrakennus
Uudisrakennus 1980-luvulta

Portit
Toinen portti tehty vanhaa, paikalla ollutta porttimallia mukaillen, toinen muuten vanhan porttityypin mukaan tehty.