UNESCOn maailmanperintökohteet

Historiaa

Tontti kuului vuonna 1756 Sundellille. Vuonna 1800 tontin omisti sorvarinleski Regina Wessman. Hänellä oli myös peltoa.

Palovakuutukset

Rakennuksille otti palovakuutuksen vuonna 1889 työmies Johan Sandell. Tontilla oli kolme rakennusta: pitkä vinkkelirakennus Koulukadun ja Pappilankadun varrella, Kiviniemenkadun varrella oleva pieni rakennus, joka oli rakennettu yhteen Koulukadun suuntaisen rakennuksen kanssa sekä tontin pohjoisrajalla oleva ulkorakennus, joka puolestaan on rakennettu kiinni Kiviniemenkadun puoleiseen rakennukseen.

Pitkä rakennus oli asuinrakennus, joka oli hirrestä ja hyvässä kunnossa. Se oli rakennettu entisinä aikoina, mutta oli kunnostettu kesällä 1888 ja -89, jolloin rakennus oli mm. laudoitettu. Se oli maalaamaton ja katettu laudalla. Rakennuksessa oli seitsemän asuinhuonetta, leivintupa ja keittiö sekä kaksi lautakuistia ja yksi hirsinen kuisti. Kiviniemenkadun varren rakennus oli hirsinen ulkorakennus, joka oli perusteellisesti kunnostettu kesällä 1888 ja katettu lautakatolla. Rakennus oli maalaamaton. Tiloja oli talli ja navetta. Pihan pohjoislaidalla oleva ulkorakennus oli rakennettu osaksi hirrestä, osaksi laudasta. Se oli vanha ja maalaamaton. Rakennuksessa oli rekihuone, halkovaja ja lautainen tarha sekä hirsinen makasiini. Rakennus oli nyt hyvässä kunnossa. Lisäksi vakuutettiin ajoportti, jonka vieressä oli jalankulkuportti.

Muutospiirustukset

Vuonna 1887 tehtiin muutoksia tontin ulkorakennuksissa. Ulkorakennuksessa oli Länsikadun varressa talli ja navetta ja pohjoisrajalla käymälä, halkovajoja, hirsinen makasiini ja lautaa oleva rekihuone. Ulkorakennuksen katusivu oli vuorattu samanlaisella leveällä vaakalaudoituksella kuin asuinrakennuskin. Asuinrakennuksen päätyikkuna näkyy julkisivukuvassa. Se on kuusiruutuinen ja vuoraukseltaan klassistinen. Pihan puolella ulkorakennuksen laudoitus on tehty kapeammasta laudasta.

Tontin etelärajalla oleva asuinrakennus sai uuden vuorilaudoituksen vuonne 1913. Suunnitelmista vastasi Arvi Leikari. Rakennuksen seinistä tuli peiterimalaudoitetut, ullakko-osuudesta vaakalaudoitettu. T-jakoiset ikkunat on kehystetty yksinkertaisella listoituksella. Pappilankadun puolelle tehtiin portti, jonka pylväät olivat kiveä. Niin ajoportit kuin erillinen käyntiportti ovat alaosaltaan umpinaiset, yläosassa on säleikkö.

Vuosina 1974 ja 1975 suunniteltiin rakennuksessa muutoksia. Siihen tuli kaksi suurehkoa, ajanmukaisesti varustettua huoneistoa. Lämmitysuunit purettiin, mutta molempien asuntojen olohuoneeseen tuli takka. Samassa yhteydessä purettiin autovajan ja käymälän käsittänyt ulkorakennussiipi tontin pohjoisrajalta. Ensin suunniteltiin molempiin asuntoihin omaa saunaa, mutta lopulta yhteinen sauna ja kattilahuone sijoitettiin Länsikadun puoleisen siiven entisiin talli- ja navettatiloihin. Katujulkisivut pysyivät ennallaan, mutta pihasivulta poistui sisäänkäyntejä ja yksi ikkuna.

Vuonna 1989 muutettiin huoneistojakoja ja joidenkin WC-tilojen paikkoja vaihdettiin. Takat merkittiin piirustuksessa purettaviksi. Mahdollista on, ettei niitä todellisuudessa oltu tehtykään.

Nykytilanne

Kadunvarsirakennus
Pitkänurkkainen asuin- ja ulkorakennus, peiterimalaudoitus, satulakatto. Niukkailmeinen ulkoasu seuraa Arvi Leikarin vuonna 1913 tekemää suunnitelmaa.

Portti
Vanhaan malliin tehty portti.