Teräwäine

Historiaa

Vuonna 1756 tontin omistajaksi mainittiin Teräväinen. Vuonna 1800 oli omistajana entinen porvari Tegelström ja loinen Sofia. Peltoa oli vähän. Tegelström oli kuitenkin tehnyt vararikon ja pesän asioista vastasi porvari Ahlgren.

Palovakuutukset

Vuonna 1863 tontille otettiin palovakuutus. Talon omisti silloin kauppaporvari G. W. Grönlöf. Tontin rakennuksista päärakennus oli vinkkelirakennus Itäkadun varrella. Toinen seurasi tontin etelärajaa. Rakennus oli vuodelta 1830, laudoittamaton ja punamullalla maalattu. Rakennuksessa oli kaksi eteistä, kaksi salia, neljä kamaria, asuintupa, kaksi keittiötä ja kaksi ruoka-aittaa, joiden yläpuolella oli luhti. Rakennuksen alla oli holvattu kellari. Tulisijoja oli kuusi kaakeliuunia ja kaksi keittiön liettä, joissa ei ollut uunia sekä tuvan uuni, jossa oli holvattu kiuas. Tontin pohjoisrajalla olevassa toisessa asuinrakennuksessa, joka oli vanha ja kunnoltaan välttävä, oli osaksi laudoitettu ja punaiseksi maalattu. Mainittiin, että rakennuksessa ei ole kivijalkaa. Tiloja oli eteinen, sali, kamari, leivintupa, puuvaja ja talli, jonka yläpuolella oli heinävintti sekä lato. Rakennuksessa oli kaksi kaakeliuunia ja leivintuvan uuni. Tontin itäsivulla oleva ulkorakennus oli vanha ja kunnoltaan välttävä, se oli maalaamaton. Rakennuksessa oli navetta, lampola, vaja ja lato. Osa pihasta oli aidattu karjapihaksi, osa puutarhaksi. Naapuritontteja vasten oli lauta-aita ja kadulle portti.

Vuonna 1891 talolle otti uuden vakuutuksen merimies Daniel Johansson. Päärakennus oli ennallaan. Toinen asuinrakennus oli korjattu ja muutettu perusteellisesti. Vuonna 1886 oli rakennusta korotettu hirrellä ja laudalla. Silloin oli tehty uudet välikatot, lattiat, ovet ja ikkunat sekä tulisijat. Leivintupa oli muutettu saliksi ja eteinen keittiöksi. Vuonna 1889 oli rakennuksessa ollut puuhuone, talli ja lato muutettu kahdeksi asuinhuoneeksi, joihin oli tehty kaakeliuunit. Rakennus oli katettu huovalla ja osaksi laudoitettu ja maalattu öljymaalilla. Rakennuksessa oli kunnostusten jälkeen kaksi salia, kolme kamaria ja keittiö, jonka liedessä ei ollut leivinuunia sekä kaksi lautakuistia.

Ulkorakennus oli välttävässä kunnossa ja edelleen laudoittamaton ja maalaamaton. Se käsitti nyt navetan, tallin, vajan ja ladon. Ajoportin todettiin olevan rappiolla, ja se oli vedetty yli vakuutuskirjasta. Lisäksi tontilla oli pieni lautavaja, joka oli tarkoitus heti purkaa.

Lokakuussa vuonna 1908 raportoitiin palovakuutusyhtiölle talossa sattuneesta palovahingosta. Palo sattui tontin pohjoisrajalla olevassa asuinrakennuksessa. Rakennuksen itäpäässä olevan kahden huoneen seinät, välikatot, lattiat, tulisijat, sekä ovet ja kuisti vahingoittuivat. Talon omisti silloin ajurina toiminut merimies Frans Kasten. Palaneessa huoneessa asui vuokralaisena raumalainen työmies vaimonsa ja kolmen lapsensa kanssa. Kuisti oli yhteinen naapurihuoneessa asuvan toisen vuokralaisen kanssa. Ilmeisesti kyseessä oli poikien huolimaton tulenkäsittely.

Muutospiirustukset

Tonttia koskeva vanhin muutospiirustus on vuodelta 1888. Tontilla oli silloin kaksi asuinrakennusta ja ulkorakennus. Molempia asuinrakennuksia jatkettiin muutoksen yhteydessä kahdella huoneella. Kaikki huoneet oli mahdollista vuokrata erillisinä. Ulkorakennuksessa oli lato, talli, navetta, käymälä ja kaksi puuhuonetta. Rakennukset oli laudoitettu leveällä vaakalaudoituksella. Asuinrakennuksen ikkunat olivat kuusiruutuiset ja niiden kehyslistoitus klassistinen. Molempiin rakennuksiin liittyi pihan puolella harjakattoisia kuisteja.

Tekalan tontilla tehtiin muutoksia vuonna 1905. Suunnitelmat on laatinut Arvi Forsman. Tontilla on kaksi asuinrakennusta ja ulkorakennus. Itäkadun suuntaisessa rakennuksessa oli ollut ison huoneen, keittiön, eteisen ja kuistin asunto sekä toinen asunto, johon myös kuljettiin oman kuistin kautta. Rakennukseen liittyi tontin etelärajalla oleva siipi, jossa olevaan yhteen asuntoon kuljettiin samalta kuistilta kuin toiseen katusiiven asunnoista. Huoneita oli neljä ja lisäksi iso leivintupa, jossa oli leivinuuni. Nyt siivestä tehtiin entistä syvempi ja siihen oli tarkoitus tulla viisi erikseen vuokrattavaa huonetta, joissa kaikissa oli liedellinen lämmitysuuni. Yksi siiven huoneista ja siipeen sijoittuva kapea keittiö muodostivat asunnon yhdessä kahden katusivun kamarin kanssa. Suunnitellusta viidestä erillisestä vuokrahuoneesta kuitenkin toteutettiin vain kolme. Katusivun siipeen tehtiin pihan puolelle laajennus, johon tuli kaksi sisäänkäyntiä ja yksi keittiö. Huoneet muodostivat kahden huoneen ja keittiön asunnon sekä erillisen huoneen, joka oli mahdollisuus vuokrata erikseen. Tontin pohjoissivun asuinrakennusrivi koostui kahdesta rungoltaan eri levyisestä osasta. Katua lähinnä olevassa osassa oli neljä perättäistä huonetta, joista yksi oli leivintupa. Huoneistoon pääsi paitsi pihan puolen kuistista myös rakennuksen kadun puoleisessa päädyssä olevasta ovesta, joten se soveltui liikkeen tai ammatin harjoittamiseen. Kapeampirunkoisen osan kaksi huonetta oli tarkoitettu erikseen vuokrattaviksi. Niihin kuljettiin samalta kuistilta, mutta eri ovista. Kummassakin oli kaakeliuuni, ei muuta keittomahdollisuutta. Tontin itärajalla oli pitkä ulkorakennus, jossa oli karjasuojiksi sopivia hirsiosia ja lautarakenteisia halkovajoja. Rakennus sai hillityn uusrenessanssijulkisivun ja samantyylisen portin. Vuonna 1906 Itäkadun suuntaiseen rakennukseen tehtiin pihan puolelle yksi uusi keittiö aikaisemmin kylmälle kuistille.

Vuonna 1930 tehtiin ulkorakennuksen päähän tiilinen osa, jossa oli pulpettikatto. Rakennus oli tarkoitettu vuotien säilytykseen.

1956 suunniteltiin huomattavia muutoksia Itäkadun suuntaiseen asuinsiipeen. Rakennusta olisi korotettu, jotta käyttöön olisi saatu ullakkokerroksen tiloja. Rakennuksen alle olisi tehty kellari, johon olisi tullut keskuslämmityskattila ja polttoainevarasto. Siivessä olisi ollut kaksi asuntoa, joista toiseen kuului kadun puolella olevat olohuone ja makuuhuone ja pihan puolella oleva pieni keittiö, johon olisi tullut sähköhella ja tiskipöytä. Eteisestä olisi pääsy pieneen WC-komeroon. Toisessa asunnossa olisi ollut katusivulla olohuone, joka syntyi yhdistämällä kaksi pientä kamaria ja nykyaikaisesti varustettu keittiö. Pihan puolella olisi ollut makuuhuone, jossa ei kuitenkaan ollut ikkunaa, eteinen ja WC-komero. Ullakolle olisi tullut huoneen, keittokomeron ja WC:n käsittävä erillinen asunto. Suunnitelma jäi kuitenkin toteutumatta.

Vuonna 1978 tehtiin muutoksia tontin pohjoisrajalla olevassa asuinrakennuksessa. Päädyssä ollut liikkeen sisäänkäynti ja näyteikkunat korvattiin asuinhuoneen ikkunalla. Tiloja yhdistettiin niin, että rakennukseen tuli kaksi asuntoa. Niihin tehtiin myös kylpyhuoneet, ja keittiöt uudistettiin. Ulkorakennuksen kiviosasta, entisestä vuotien säilytyshuoneesta tuli vuonna 1980 keraamikon työhuone. Vuonna 1992 yksi kadunvarsirakennuksen asunnoista muutettiin keraamikon näyttelyhuoneistoksi.

Nykytilanne

Asuinrakennus
Pitkänurkkainen asuinrakennus vuodelta 1830, satulakatto. Tontin rakennuksia oli jatkettu vuonna 1899. Uusrenessanssivuoraus on vuodelta 1905 (Arvi Forsman).

Asuinrakennus
Pitkänurkkainen asuinrakennus, uusrenessanssi- ja peiterimavuoraus, myös tämän rakennuksen vuorilaudoitus on Forsmanin suunnitelman mukainen.

Ulkorakennus
Pystylaudoitettu ulkorakennus.

Ulkorakennus
Ulkorakennus sementtitiilestä, vuodelta 1930 (Kaino Kari). Rakennus tehty alun perin vuotien säilytystä varten. Tällä hetkellä siinä toimii keramiikkapaja.