Teppola

Historiaa

Vuonna 1756 oli Teppolan tontteja kaksi. Toinen kuului Niilo Åbergille ja toinen Wallenströmille. Vuonna 1800 oli tilanne sama. Tontti 249 kuului porvari Nathanael Berglundille ja toinen eli 255 kuului porvari Bergström-
vainajan pojalle ja tyttärelle. Heillä oli vähän peltoa, mutta heidät merkittiin köyhiksi.

Muutospiirustukset

Vuodelta 1917 on tonttia koskeva muutospiirustus. Rakennuksesta tuli paljon entistä suurempi ja korkeampi, aumakattoinen ja julkisivuiltaan kaksikymmenluvun klassismiin viittaava. Peiterimalaudoitettuja julkisivuja jäsentävät vahvat pilasterit. Ikkunat ovat suuret, mutta pieniruutuiset. Ruutuja on kahdeksan. Ikkunoiden ympäryslaudoitus on yksinkertainen, lukuun ottamatta sivujen reunimmaisia ikkunoita, joiden yläpuolella on kaariaihe ja alapuolella pylväikkö, jonka päälle ajateltiin kukkalaatikoita. Räystäässä toistuu sama hammaslista-aihe kuin ikkunoiden alapuolella. Suunnitelman laati helsinkiläinen arkkitehti Armas Siitonen.

Itse asiassa tonttia varten oli vuotta aikaisemmin eli vuonna 1916 tehty vuoden 1915 asemakaavan mukainen uudisrakennussuunnitelma. Onni von Zansenin suunnitelmassa on tontin kaikki rakennukset, Isokirkkokadun varressa oleva asuinrakennus ja aitta. Koulukadun varren asuinrakennus ja tontin etelälaidalla oleva ulkorakennus on merkitty purettavaksi ja korvattavaksi kahdella suurella asuinrakennuksella ja Koulukadun puoleiseen rakennukseen liittyvällä, osittain kivisellä, ulkorakennuksella. Koulukadun puoleinen rakennus oli asemakaavan mukaisesti vedetty sisään Koulukadun vanhasta linjasta, sillä katua oli tarkoitus levittää. Koulukadun rakennus toteutui Zansenin suunnitelman mukaan, mutta Isokirkkokadun rakennuksen pohja muuttui hieman ja ennen kaikkea julkisivut saivat ajanmukaisemman ilmeen. Onni von Zansen oli kaavaillut julkisivuja, joissa yhdistyi aiheita jugendista ja klassismista. Siitonen otti askeleen 1920-luvun klassismin suuntaan.

Vuonna 1932 siirryttiin Isokirkkokadun puoleisessa rakennuksessa keskuslämmitykseen. Pannuhuone saatiin kellariin. Hienotkin uunit ”joutivat” pois, mutta keittiöön jäi puuliesi. Rakennuksessa oli myös vesijohto, WC- ja kylpyhuoneet, vaikka vesi- ja viemärilaitosta ei Raumalla vielä ollut.

Vuonna 1983 otettiin Koulukadun puoleisen rakennuksen ullakon tiloja asuinkäyttöön.

Nykytilanne

Asuinrakennus
Asuinrakennus vuodelta 1917 (Armas Siitonen), klassistisvaikutteinen, pystylaudoitus

Koulukadun puoleinen asuinrakennus
Lyhytnurkkainen asuinrakennus, rakennettu 1916

Ulkorakennus
Ulkorakennus tiilestä

Portit ja aita
Uusittuja, noudattavat rakennusten tyyliä.