UNESCOn maailmanperintökohteet

Historiaa

Talon omistajia vuonna 1800 oli kaksi. Toinen oli porvari Joseph Reilander, jolle kuului myös tontilla ollut puutarha. Toinen oli värvätty sotamies Ahl, joka oli köyhä.

Palovakuutukset

Palovakuutuksen otti vuonna 1858 työmies W. Björkroth. Tontilla oli neljä rakennusta. Eteläpitkäkadun varressa oli asuinrakennus, jossa oli läpikuljettava porttikäytävä. Tontin länsirajalla oli aitta. Tontin keskiosassa, pääty itärajalla oli toinen ulkorakennus, jonka kyljessä oli vielä pieni ulkorakennus. Tontin eteläosa oli puutarhana.

Päärakennus oli vanha ja laudoittamaton, mutta punamullalla maalattu. Huoneita oli sali, johon kuului lautaseinällä erotettu sivuhuone, jossa ei ollut lämmitystä, leivintupa, kolme kamaria, eteinen ja makasiini portin vieressä. Rakennuksen katto on lautaa. Ikkunoita on yhdeksän neliruutuista ja yksi kuusilasinen ullakon ikkuna. Väliovet olivat puoliranskalaisia ja niitä oli kuusi, lisäksi on ulko-ovi. Eteisessä oli komero, josta lähtivät ullakon portaat. Rakennuksessa oli kolme litteätä, ruskeaksi lasitettua kaakeliuunia, yksi tiilikaakeliuuni ja leivintuvan uuni, johon kuului liesi. Savupiippuja oli neljä eli jokaiselle tulisijalle omansa. Kolmessa huoneessa oli maalatut kangastapetit. Asuinrakennukseen liittyvässä makasiinissa oli välipohja, eli se oli kaksikerroksinen. Ovena oli tukeva, kaksinkertainen lautaovi. Porttikäytävään liittyvä tontin ajoportti oli myös kaksinkertaista lautaa; ajoportin vieressä oli pienempi käyntiportti.

Pieni rakennus tontin länsirajalla oli kellari ja siihen kuuluva kellarinpäällyskamari. Rakennus ei ollut kovin vanha, se oli hyväkuntoinen ja punamullalla maalattu. Siinä oli kaksi neliruutuista ikkunaa. Molempien kerrosten ovet olivat kaksinkertaisia lautaovia. Sekä kellarissa että asuinhuoneessa oli tiilinen kaakeliuuni. Savupiippuja oli yksi.

Ulkorakennus oli hirrestä ja välttävässä kunnossa. Se oli vanha, maalaamaton ja laudoittamaton. Tiloja oli navetta, talli ja kaksi latoa. Tallin ovi oli pariovi ja muut kolme ovea yksiosaisia lautaovia. Ulkorakennuksen kyljessä oli pieni, vanha, laudasta rakennettu puuvaja. Sen kunto oli välttävä.

Muutospiirustukset

Vuodelta 1903 on taloa koskeva, Arvi Forsmanin laatima muutospiirustus. Se on vaiheesta, jolloin rakennus sai nykyisen ulkoasunsa. Julkisivun muutos oli osa rakennuksessa tehtyä perusteellista korjausta ja siihen liittynyttä lisärakentamista. Pihan puolelle tehtiin koko rakennuksen mittainen, huoneen levyinen lisäosa. Lisäksi rakennuksen länsipäähän tuli vielä kahden huoneen mittainen siipi. Tämä korvasi samoilla paikkeilla aiemmin olleen erillisen kaksihuoneisen asuinrakennuksen, joka purettiin. Päärakennuksen itäpäästä purettiin aitan ja porttikäytävän käsittänyt osa ja uusi portti tehtiin nyt aitan paikalle. Rakennuksen pohja oli aikaisemmin ollut paritupa-tyyppiä, ja eteisen edellä oli ollut lautakuisti. Uuteen leveärunkoiseen rakennukseen tuli seitsemän asuinhuonetta, ilmeisesti liikkeenä toiminut huone, johon oli kadulta ovi, sekä neljä keittiötä, joista kolmessa oli hella ja yhdessä lisäksi leivinuuni. Pihan puolella oli neljä sisäänkäyntiä, joiden yhteydessä oli kolme eteistä ja yksi kuisti.

Vuonna 1910 uusittiin tontin ulkorakennusta Maurus Isaksonin suunnitelmien mukaan. Rakennuksessa oli pitkä osa tontin itäsivulla, lyhyt siipi tontin pohjoisrajalla ja pitkä siipi tontin etelärajalla. Osa rakennusta oli hirrestä, osa laudasta ja käsitti karjasuojia, varastoja ja käymälän.

Vuonna 1977 Tammelan asuinrakennus muutettiin musiikkiopiston tiloiksi. Tontin etelärajalla ollut ulkorakennus purettiin, mutta pohjois- ja etärajalla oleva ulkorakennus jäi vielä paikoilleen. Vuonna 1982 suunniteltiin katusivulle vanhan tyylistä porttia, mutta asia jäi sikseen. Vuonna 1998 muutettiin tilat korjausrakentamiskeskuksen käyttöön. Suunnitelmat laati Kalle Saarinen. Puinen ulkorakennus on purettu 1980-luvulla ja vuonna 2001 on aloitettu Sorkasta paikalle siirretyn Pramin talon vanhan riihen kokoaminen Tammelan uudeksi ulkorakennukseksi.

Nykytilanne

Asuinrakennus
Pitkänurkkainen asuinrakennus, laajennettu vuonna 1903, uusrenessanssivuoraus vuonna 1903 (Arvi Forsman), satulakatto

Ulkorakennus
Ulkorakennus sementtitiilestä.