Talala

Historiaa

Talalan tontti kuului vuonna1756 Birckstedtille. Vuonna 1800 oli omistajana suutari Michel Eldberg. Hänellä oli kaksi tynnyrinalaa peltoa, niittyä ja yksi lato.

Palovakuutukset

Palovakuutuksen ottajana vuonna 1847 oli kaupunginviskaali F. W. Ridderstedt. Tontilla oli kaksi rakennusta, asuinrakennus Kuninkaankadun varressa ja ulkorakennus tontin pohjoisrajalla. Päärakennus oli vanha ja vuonna 1846 laudoitettu. Huoneita oli eteinen, sali ja kolme kamaria sekä leivintupa. Ulkoporras oli katettu, ja katosta tukivat pilarit. Ikkunoita oli yhdeksän neliruutuista sekä kolme ullakon ikkunaa. Kato oli lautaa, ja rakennuksessa oli myös puiset vesikourut. Myös syöksytorvet kuuluivat varustukseen. Eteisen ovi oli puoliranskalainen pariovi, jonka yläpuolella oli ikkuna. Eteisessä oli komero, josta lähtivät ullakon portaat sekä toinen komero. Väliovet, joita oli neljä, olivat puoliranskalaisia. Kolmessa huoneessa oli paperitapetit ja jalka- ja kattolistat. Uuneista kaksi oli nelikulmaista ja kaksi pyöreää, ruskealasitteista. Lisäksi oli leivintuvan uuni, jossa oli liesi.

Ulkorakennus oli rakennettu uusista materiaaleista vuonna 1845. Se oli laudoittamaton ja punamullalla maalattu. Tiloja oli ruoka-aitta, puuliiteri, liiteri, talli ja navetta. Rakennuksessa oli lautakatto. Lisäksi vakuutettiin ajoportti, joka oli kaksinkertaista lautaa sekä tontin aita, joka oli tehty ponttilaudasta. Lisäksi oli säleaitaa.

Vuonna 1852 ilmoitettiin vakuutusyhtiölle tontin länsirajalle, edellisten rakennusten väliin tehdystä lisärakennuksesta. Samalla oli kadunvarsirakennuksen leivintupa muutettu saliksi. Kadunvarsirakennus oli myös maalattu kolmelta sivulta öljymaalilla. Vuonna 1863 tehtiin uusi vakuutuskirja. Tontin omistaja ei ollut vaihtunut. Selvisi, että päärakennus oli maalattu keltaiseksi. Tiloja oli nyt eteinen, kaksi salia ja kolme kamaria. Rakennus oli saanut uudet ikkunat ja se oli maalattu sekä sisä- että ulkopuolelta vuonna 1862.

Vuonna 1852 tehty lisärakennus muodostui kahdesta osasta. Toinen oli asuinrakennusosa, joka oli hirrestä ja maalaamaton. Rakennusosassa on holvattu maanpäällinen tiilikellari ja keittiö, jonka lieteen oli muurattu rautahella ja paistinuuni sekä leivinuuni. Lisärakennuksen ulkorakennusosa koostui vaunuvajasta ja käymälästä, johon liittyi lantala. Vuonna 1845 rakennettu ulkorakennus tontin pohjoisrajalla ei ollut muuttunut.

Vuonna 1898 ilmoitti talon silloinen omistaja, valokuvaaja Olivia Berglund talon uudelleen arvioitavaksi. Rakennus oli katettu asvalttihuovalla, laudoitettu uudelleen ja saanut uuden kivijalan vuonna 1896. Rakennuksen pohjoissivulle oli rakennettu lämmin huone ja kolme eteistä. Kaikki huoneet oli sisältä korotettu, tehty uudet ikkunat, ovet, välikatot, lattiat ja hienot, ajanmukaiset tulisijat. Asuinhuoneita oli nyt kuusi ja lisäksi kolme eteistä. Lisärakennuksen asuin-osassa ilmoitettiin olevan keittiö, kamari ja pieni kylpyhuone. Keittiön liedessä oli pieni leivinuuni, paistinuuni, hella ja muuripata. Kylpyhuoneessa oli myös kakluuni. Rakennus oli osaksi laudoitettu ja maalattu öljyvärillä ja osaksi punamullalla. Vanha pärekato ilmoitettiin jätetyn molempien asuinrakennusosien uuden huopakaton alle. Sen sijaan ulkorakennukset ilmoitettiin lautakattoisiksi.

Muutospiirustukset

Vuodelta 1896 on V. O. W. Johanssonin laatima muutospiirustus, joka koskee palovakuutuksessakin mainittua muutosta. Kuninkaankadun varrella on paritupapohjainen rakennus, jossa on ollut kaksi salia, eteinen ja eteiskamari ja molemmissa päissä peräkamarit. Itse asiassa rakennus on koostunut kahdesta osasta, sillä lännenpuoleinen sali ja siihen liittyvä kamari ovat muuta rakennuksen runkoa leveämmät.  Pihan puolen siivessä oli keittiönä toimiva leivintupa ja sen takana kamari ja sauna. Rakennus jatkuu ulkorakennuksena, joka on rakennettu yhteen tontin pohjoisrajalla olevan ulkorakennuksen kanssa. Nyt haluttiin asuinrakennuksen pihan puolelle tehdä kuistimainen laajennus, johon tuli kolme kuistimaista sisäänkäyntiä ja lämmitettävä eteinen. Vanha eteinen yhdistettiin eteiskamariin. Kuninkaankadun varren huoneissa on ollut pihan puoleista ulkoseinää vasten olevia kaakeliuuneja, mutta nyt ne on tarkoitus siirtää lähemmäksi rakennuksen keskikohtaa. Rakennuksen julkisivu on piirretty kolmijakoiseksi, ikkunat T-jakoisiksi ja niiden kehyslaudoitus klassistishenkiseksi. Uudesta kuistista tuli vaakalaudoitettu ja siihen tuli vinoristikkoruutuisia kuistin ikkunoita sekä katolle lyhty, jossa on pieniruutuiset koristeelliset ikkunat.

Vuonna 1898 Onni von Zansen on laatinut suunnitelmat valokuvausateljeen rakentamiseksi Kuninkaankadun varren rakennuksen pihasivulle. Samalla katujulkisivulle tehtiin sisäänkäynti idänpuoleisen ikkunan kohdalle. Ikkunoiden vuorilaudoitus on piirustukseen merkitty uusrenessanssityyppisiksi ja ikkunat nelijakoisiksi. Uusrenessanssityyppinen kehystys jäi toteutumatta.

Vuonna 1908 tehtiin muutoksia rakennuksen pihasiivessä, jossa aikaisemmin oli ollut paitsi asuin- myös ulkorakennuksen tiloja. Leivintupa siirrettiin nyt siiven pohjoispäähän ja siihen tehtiin oma sisäänkäynti. Vanha leivintupa jaettiin keittiöksi ja kamariksi. Entisen saunan ja ulkorakennusosuuden paikalle tuli kaksi kamaria, joihin tuli yhteinen sisäänkäynti ja sen eteen pieni kuisti. Tontin pohjoisrajalla, yhteen rakennettuna länsirajan rakennusosan kanssa, on ulkorakennus, jossa on neljä huonetilaa ja nyt uusittu käymälä.

Vuonna 1933 tehtiin valokuvausliikkeen katuoven viereen kapea ja korkea näyteikkuna ja samalla ovi uusittiin toisen tyyppiseksi. Asuinhuoneiden ikkunat ovat T-jakoiset ja niiden kehyslistat edelleen klassistiset. Myös uuden näyteikkunan ja oven listoitus noudattaa samaa linjaa. Vuonna 1936 korvattiin leivintuvan uuni tavallisella liedellä, ja keittiö ja vieressä olevat huoneet liitettiin yhdeksi huoneistoksi.

Vuonna 1984 tehtiin rakennuksen liiketilaan kulmaovi sekä näyteikkuna Pappilankadun puolelle. Sisätiloja yhdisteltiin liikekäyttöön. Kadun puolelle jäi kuitenkin vielä asunto.

Vuonna 1993 muutettiin kaikki tilat liikekäyttöön, ja katusivulle tehtiin uusi myymälän sisäänkäynti ja näyteikkuna.

Nykytilanne

Asuinrakennus
Lyhytnurkkainen asuinrakennus, osittain liiketalona, myöhäisempi länsisiipi rakennettu vuonna 1852, eteläsiipi sitä ennen, katusivun vaakalaudoitus 1947, satulakatto, näyteikkuna

Ulkorakennus
Pitkänurkkainen ulkorakennus, vaakalaudoitettu

Portti
Uusrenessanssiportti vuodelta 1913.