Sukkla

Historiaa

Talo oli vuonna 1800 And Anckarin omistuksessa. Hänellä oli myös peltoa, niittyä, kaksi ruoka-aittaa, riihi latoineen, kaksi ranta-aittaa sekä rappeutunut lastauslaituri.

Palovakuutukset

Palovakuutus tonttia varten on otettu vuonna 1857, jolloin talon omisti kauppias P. Westerling. Kauppakadun ja Isopoikkikadun kulmassa oli vinkkelirakennus, joka oli rakennettu vuonna 1857. Rakennus oli vielä laudoittamaton ja maalaamaton. Siinä oli kuisti ja yksitoista huonetta, lämmin eteinen, sali, seitsemän kamaria ja keittiö, jossa oli myös ruokakomero sekä makasiini. Kaakeliuuneja oli yhdeksän ja lisäksi keittiön liesi. Rakennuksessa oli 22 ikkunaa, 21 ullakon ikkunaa sekä kolme kuistin ikkunaa. Ovia oli kahdeksan täysranskalaista pariovea, myös kuistin ovi oli samaa tyyppiä, lisäksi oli kolme yksipuolista täysranskalaista ovea ja kolme puoliranskalaista ovea. Valkoiseksi lasitettuja kaakeliuuneja oli kahdeksan, lisäksi oli kaksi ruskeaa kaakeliuunia ja keittiön uuni, jossa olivat rautaliesi ja paistinuuni. Tontin eteläsivulla sijaitsi vuodelta 1840 oleva rakennus, Joka oli laudoittamaton ja punaiseksi maalattu. Rakennuksessa oli pakari, eteinen ja puuliiteri. Leivintuvan uunin lisäksi rakennuksessa oli pieni holvattu saunan kiuas, jolla oli oma savuhormi. Ikkunoita rakennuksessa oli kaksi. Isoraastuvankadun varrella, uuden rakennuksen jatkeena, oli ulkorakennus, joka oli rakennettu vuonna 1846. Se oli hyvässä kunnossa, laudoittamaton ja punaiseksi maalattu. Rakennuksessa oli talli, navetta heinävintteineen sekä rehulato. Portti vakuutettiin myös. Vakuuttamatta jätettiin pieni erillinen ulkorakennus, joka oli ilmeisesti käymälä.

Vuonna 1887 kauppias B. H. Westerling otti talolle uuden vakuutuksen. Päärakennus oli nyt laudoitettu ja öljymaalilla maalattu. Katteena oli käytetty huopaa. Sekä laudoitus että huopakatto oli tehty saman vuoden kesänä. Lisäksi ikkunoiden lukumäärää oli muutettu 21:stä 17:sta. Sisätiloissa oli saatu uusia kaakeliuuneja, tapetteja ja jalkalistoja sekä uusi keittiön uuni. Korjauksen kohteena oli ollut seitsemän asuinhuonetta. Toisessa asuinrakennuksessa oli myös tehty korjauksia. Se oli saanut uuden kivijalan, lahoja hirsiä oli vaihdettu ja rakennus oli laudoitettu. Sisätilat oli uusittu ja lisäksi oli tehty uusi leivinuuni. Rakennuksessa oli edelleen myös kiuas. Myös ulkorakennusta oli korjattu: se oli vuorattu, maalattu osittain öljy, osittain vesimaalilla ja lisäksi rakennukseen oli tehty uusi vaunuvaja.

Muutospiirustukset

Sukklan asuinrakennuksesta on muutospiirustus vuodelta 1887, eli samalta vuodelta, jolloin tehtiin palovakuutuksessa mainittuja korjauksia. Kauppakadun ja Isopoikkikadun kulmassa olevassa rakennuksessa on Kauppakadun varressa leveärunkoinen osa, jossa on keskellä sali ja pihan puolella lämmitettävä eteinen. Salin toisella puolella on kaksi kamaria, toinen kadun ja toinen pihan puolella. Salin toisella puolella on kamareita neljä, joista kaksi kadun ja kaksi pihan puolella. Rakennukseen liittyy Isopoikkikadun puolella siipi, jossa on keittiö ja sen takana pieni kamari ja komero sekä samassa rivissä oleva makasiini, jossa on kadun puolella valeikkuna. Nyt on tarkoitus rakentaa pihan puolelle kuistimainen laajennus, johon tulee kuisti sekä pieni keittiö. Keittiöön rakennettiin oma sisäänkäynti, jonka sisäänkäynnin yläpuolelle tuli katos, joka on osa laajennusosan pulpettikattoa. Kulmassa oli pylväs, jonka konsoli oli koristeltu uusrenessanssityylin mukaisella lehtisahatulla kolmioaiheella. Rakennuksen julkisivut oli esitetty kolmijakoisiksi ja ristijakoisten ikkunoiden vuorilaudoitus lilja-aiheeseen päättyväksi. Päätyhuoneiden ikkunat olivat muita leveämpiä ja kuusiosaisia.

Seuraava muutospiirustus on vuodelta 1893. Siinä päärakennuksella on yksinkertainen uusrenessanssihenkinen vuoraus. Kauppakadun varren julkisivun ikkunoista kaksi oli muita leveämpiä, alkuperäisen suunnitelman mukaan. Ristijakoisten ikkunoiden alaruutu jakautuu vielä kahteen ruutuun. Ikkunoiden kehyslistoitus oli suoralinjainen, ei liljapäätteinen, kuten edellisessä suunnitelmassa oli esitetty. Rakennuksen keskelle avattiin pariovi, sillä siihen oli tulossa Kansallisosakepankin haarakonttori. Pankin nimi oli oven päällä olevassa peltikatoksessa. Julkisivu oli täysin symmetrinen.

Vuonna 1910 Jalmari Karhula suunnitteli rakennuksen muutoksen ja laajennuksen. Kauppakadun varren tilat pysyivät entisellään, mutta Isopoikkikadun puolelle tuli laajennusosa entisen makasiinin paikalle. Laajennuksen tieltä väistyi myös osa tontin etelärajalla olleesta ulkorakennuksesta josta puolet purettiin pois. Jäljelle jäivät leivintupa, sauna, käymälä sekä yksi vaja. Koko rakennus sai suunnitelman mukaan uuden ulkoasun. Uudisosasta tuli kaksikerroksinen ja jyrkkäharjakattoinen. Kadun suuntaan tuli osittain aumattu päätyaihe. Rakennuksen kulmaan tuli liikkeen sisäänkäynti ja liikehuoneistoon molempien katujen varsille näyteikkunat. Sekä näyteikkunat että muut ikkunat saivat jugendvuorilaudoituksen. Seinät saivat vaakalaudoituksen. Ikkunoiden yläosa on pieniruutuinen. Savupiiputkin on piirretty jugendmuotoon ylöspäin suippeneviksi. Myös portti oli suunniteltu rakennuksen henkeen.

Vuonna 1917 haluttiin tehdä sisäisiä muutoksia uudisrakennusosassa ja avata sisäänkäynti Isopoikkikadun puolelta. Siitä ei kuitenkaan tule liikehuoneiston sisäänkäynti vaan edustava kulku asuntoihin. Ulkorakennukseen tehtiin muutoksia. Rakennukseen tehtiin tiilinen saunaosa, leivintuvasta luovutaan ja käymälät tehdään uuteen paikkaan. Vuonna 1925 Jalmari Karhula laatii suunnitelman Kauppakadun varren julkisivua varten. Näyteikkunoita halutaan tehdä lisää. Niistä ehdotetaan samanlaisia kuin rakennuksen kulmassa olevat. Keskellä olleen sisäänkäynnin paikka muuttuisi vähän ja ovesta tulisi jugend-tyylinen. Seinän laudoitus on piirustuksessa merkitty vanhaan tapaan kolmijakoiseksi, eli laudoitusta ei ole tarkoitus uusia.

Vuonna 1956 on tehty suunnitelma Kauppakadun varren myymälähuoneistojen muuttamisesta. Ovia tulee katusivulle yksi lisää ja sen viereen iso näyteikkuna. Muutkin näyteikkunat on esitetty suurennettaviksi ja listoitukset poistettaviksi. Ovista tulee ajanmukaisia. Laudoituksen vanha kolmiosaisuus säilyy. Seuraavana vuonna haluttiin liikkeen ovia tehdä vielä yksi lisää. Vuodelta 1959 on suunnitelma joka koskee Vanhankirkonkadun sivulla olevien asuntojen liittämistä ja ajanmukaistamista. Uunit purettaisiin, keittiöt varustettaisiin ajan hengen mukaan ja isoimpaan asuntoon tulisi sauna sekä kylpyhuone. Kattilahuone tulisi kellarikerrokseen. Ikkunat esitetään muutettavaksi tuuletusikkunallisiksi standardi-ikkunoiksi. Vaikka ikkunat madaltuisivat huomattavasti, varustettaisiin ne samanlaisilla jugendvuorauksilla, kuin entisetkin. Julkisivumuutos jäi toteutumatta, vaikka sitä puollettiin. Tiloja muutettiin seuraavaksi vuonna 1966, jolloin vasta toteutettiin pannuhuone ja keskuslämmitys. Huoneistoihin saatiin myös WC-komerot.  Sisäsauna oli jäänyt vain haaveeksi, sitä ei esitetä enää. Liiketilat yhdistettiin yhdeksi myymäläksi. Vanhan malliset jugendlistat ovat taas piirustuksessa paikoillaan isojen näyteikkunoidenkin ympärillä. Ulkorakennukseen oli tehty autotallit jo vuonna 1958. Vuonna 1970 poistettiin sauna ja käymälät.

Vuonna 1986 tehtiin tontin asuin- ja liikerakennuksessa korjaustöitä. Liikehuoneiston ja asunnon varustusta ajanmukaistettiin, ja ullakkotiloja otettiin varastokäyttöön. Vuonna 1999 uusittiin katusivun ovi ja näyteikkunat, joiden yläosat jaettiin pienemmiksi ruuduiksi, alkuperäisten jugendikkunoiden tapaan.

Nykytilanne

Asuin-liikerakennus
Lyhytnurkkainen asuin- ja liikerakennus, rakennettu vuonna 1857, aumakatto, näyteikkunoita, uusrenessanssi-jugend-asu vuonna 1910 (Jalmari Karhula). Lisää näyteikkunoita vuonna 1925 (Jalmari Karhula).

Asuinrakennus Isopoikkikadun varressa
kaksikerroksinen puinen asuintalo, jugendvaikutteinen vuoraus, rakennettu vuonna 1910, suunnitellut Jalmari Karhula, satulakatto

Ulkorakennus
Ulkorakennus laudasta ja tiilestä vuonna 1928

Portti
Jalmari Karhulan suunnittelema portti.