UNESCOn maailmanperintökohteet

Historiaa

Vuonna 1756 tontti kuului Sperrin leskelle. Vuonna 1800 omistajaksi mainitaan porvarinpoika Niilo Sparnborg. Hänellä oli lisäksi vähän peltoa.

Palovakuutukset

Palovakuutus on otettu vuonna 1874, jolloin talon omisti luotsivanhin J. H. Fredriksson. Tontilla oli viisi rakennusta: kadunvarressa oleva asuinrakennus ja sen kanssa yhteen rakennettu siipi tontin länsirajalla, toinen asuinrakennus tontin länsirajalla ja sen kanssa yhteen rakennettu ulkorakennus sekä tontin perällä pohjoisrajalla oleva pieni rakennus.

Asuinrakennus oli vanha, rakennettu ja laudoitettu entisinä aikoina, öljymaalattu ja lautakattoinen. Huoneita oli eteinen, neljä kamaria ja sali sekä katettu lautainen ulkoporras. Kaakeliuuneja oli neljä. Siipirakennus oli myös vanha, se oli punamullalla maalattu ja lautakattoinen. Tiloja oli keittiö, eteinen ja makasiini sekä liiteri ja sen yllä ullakko. Tulisijana oli keittiön liesi, jossa oli rautahella.

Toinen asuinrakennus oli vanha, osittain hirsinen ja osittain lautainen, maalattu punamullalla ja lautakattoinen. Rakennuksessa oli leivintupa sekä liiteri. Tulisijana oli leivinuuni, johon kuului liesi. Leivintuparakennuksen kanssa yhteen rakennettu ulkorakennus oli vanha, laudoittamaton, maalaamaton ja lautakattoinen.

Tontin perällä oleva ulkorakennus oli kunnoltaan välttävä. Se oli laudoittamaton ja maalaamaton hirsirakennus. Rakennuksessa oli talli. Lisäksi vakuutettiin ajoportti.

Muutospiirustukset

Vuodelta 1887 on muutospiirustus, josta selviävät tontin silloiset rakennukset. Kuninkaankadun varressa on parituparakennus, jossa on kaksi isoa huonetta ja niiden välissä eteinen ja eteiskamari sekä rakennuksen itäpäässä päätykamari. Pihan puolella, tontin länsirajalla on useasta rakennusosasta koostuva siipi, joka jatkuu vielä tontin pohjoisrajallekin. Pihasiivessä on ensimmäinen kadunvarsirakennukseen liittyvä keittiö, jonka edessä on kuisti. Valo keittiöön saatiin kuistin ikkunoiden kautta. Kuisti jatkuu ja sen takana on keittiön jälkeen erilaisia laudasta tehtyjä komeroita ja sitten kaksi runkosyvyydeltään pientä huonetta, ilmeisesti vanha, kaksihuoneinen aitta. Tätä seuraa omilla nurkillaan seisova leivintupaosuus, jossa on leivintupa ja kamari. Tämän jälkeen on taas lautarakenteinen varasto. Kaikki nämä on katettu saman katon alle ja laudoitettu vaakalaudoituksella. Ikkunat ovat pihan puolella kuusiruutuiset ja katusivulla nelijakoiset, pihan puolen ikkunoita korkeammat. Ulkorakennusosuus koostuu tontin länsirajalla asuinrakennuksen jatkeena olevasta navetasta, vajasta ja ladosta sekä pohjoisrajalla olevasta alun perin erillisestä tallista. Kaikki nämä on yhdistetty toisiinsa yhtenäisellä lautajulkisivulla, joka kätkee taakseen paitsi hirsiset, kapearunkoiset rakennukset myös navetan eteen tehdyn käymäläosan. Ulkorakennusosuus on asuinrakennusosaa matalampi ja piirustuksen mukaan lautakattoinen kun asuinosaan on piirretty peltikatto.

Vuonna 1919 avattiin katusivun idänpuoleisen ikkunan paikalle myymälän ovi. Ovi on jugendtyylinen. Suunnitelman on laatinut Jon Sundqvist. Katusivun julkisivulaudoitus on nyt piirretty kolmijakoiseksi, mutta ikkunankehyslistoitus on edelleen klassistinen.

Vuonna 1934 suunniteltiin Spärriin kylpyhuone. Samalla esitettiin leivintuvan uunin purkamista ja vieressä olevan huoneen muuttamista keittiöksi.

1956 laajennettiin myymälätiloja yhdistämällä niihin muut kadun varren huoneet ja tiloja myös rakennuksen syvyyssuunnassa. Myymälöitä oli kaksi ja niitä varten tehtiin isot näyteikkunat koko Kuninkaankadun sivulle. Ennen muutosta katujulkisivulla on ollut kaksi liikkeen ovea ja kapeita korkeita näyteikkunoita, mutta vielä yksi asuinhuoneen ikkunakin. Korkea portti korvattiin matalalla. Vuonna 1957 tehtiin pihan puolelle pieni laajennus ja lisää tiloja yhdistettiin liikehuoneistoon. Molemmat myymälät säilyivät puulämmitteisinä.

Rakennuksen kaikki tilat tulivat liikekäyttöön vuonna 1965. Lännenpuoleiseen myymälähuoneeseen liitettiin aiemmin varastokäytössä olleet keittiö ja kamari. Erillisinä huoneina säilyivät vielä entisen asunnon huoneet, jotka oli muutettu varastohuoneiksi. Tiloihin tehtiin myös pannuhuone ja kaksi WC:tä. Keskuslämmityksen vuoksi poistettiin tulisijat ja savupiiput. Pihan puolelta poistettiin myös pari ikkunaa, sillä liikkeeseen tehtiin lastauslaituri-tyyppinen sisäänkäynti pariovin.

Vuonna 1984 katusivulle suunniteltiin korkea portti. Vuonna 1994 liikerakennus kunnostettiin perusteellisesti. Julkisivun suuret näyteikkunat korvattiin pienemmillä, rakennuksessa ennen käytössä olleiden kaltaisilla. Myös liikehuoneistojen ovet muutettiin ikkunoiden tyyliä vastaaviksi jugend-aiheisiksi. Suunnitelmat laati Markus Bernoulli.

Nykytilanne

Kadunvarsirakennus
Pitkänurkkainen asuinrakennus, nykyisin liiketalo, vaakalaudoitettu, pihajulkisivussa peiterimalaudoitus, satulakatto, näyteikkunat. Palauttavia ja sopeuttavia muutoksia 1990-luvulla, mm. näyteikkunat on pienennetty ja tehty ullakolla säilyneen ikkunan tyyppisiksi.

Portti
Uusittu vanhan tyyppinen portti.