Sorwar

Historiaa

Sorvarin tontti oli vuonna 1756 Yrjänä Åbeckin omistuksessa. Vuonna 1800 sen omisti porvari Gabriel Åbeck. Hänellä oli kaksi tynnyrinalaa peltoa, niittyä, ruoka-aitta, puolikkaan osuus riihestä ja ladosta sekä ranta-aitta.

Palovakuutukset

Palovakuutuksen otti vuonna 1859 teurastaja S. Wallenius. Tontilla on Kuninkaankadun varrella asuinrakennus, jossa oli läpikuljettava porttisola. Isopoikkikadun puolella on toinen rakennus, joka muodostaa vinkkelin päärakennuksen kanssa. Pihan perällä, tontin pohjoisrajalla on kaksi ulkorakennusta.

Kadunvarsirakennus oli vanha, hyväkuntoinen ja osittain vuorilaudoitettu sekä maalaattu punamullalla. Rakennuksen länsiosassa oli kaksi salia, kamari, keittiö ja eteinen. Porttikäytävän itäpuolella oli makasiini ja vaja. Sisäänkäynnin yhteydessä oli kuisti, jonka oven yläpuolella ikkuna. Asuinhuoneiden ikkunoita oli seitsemän kuusiruutuista ja yksi kolmiruutuinen ikkunanpuolikas. Ulko-ovi oli yksinkertaisesta laudasta oleva pariovi. Eteisessä oli komero, josta lähtivät ullakon portaat. Väliovet olivat puoliranskalaisia ja niitä oli neljä. Kahdessa huoneessa oli paperitapetit ja yhdessä maalatut kangastapetit. Rakennuksessa oli kolme nelikulmaista, ruskealasitteista kaakeliuunia ja keittiön liesi. Savupiippuja oli kaksi.

Isopoikkikadun puolen rakennus oli vanha hirsirakennus, jonka kunto oli välttävä. Rakennus oli laudoittamaton, mutta punamullalla sivelty. Tiloja oli leivintupa, kamari, eteinen ja liiteri. Tulisijoja oli leivintuvan uuni, jossa oli myös liesi ja kaakeliuuni. Ikkunoita oli kaksi kahdeksanlasista ja yksi kuusilasinen. Väliovina oli kaksi lautaovea. Ulko-ovi oli yksinkertainen pariovi. Liiterin ovi oli yksiosainen lautaovi. Savupiippuja oli yksi.

Ulkorakennus oli vanha ja kunnoltaan välttävä. Se ei ollut laudoitettu, mutta oli punaiseksi maalattu. Rakennukseen oli kolme lautaovea. Tiloja oli navetta ja lato ja niiden välissä liiteri. Rakennukseen oli kolme lautaovea. Tässä, kuten muissakin rakennuksissa, oli lautakatto. Toinen ulkorakennus oli vanha, hirsinen talli- ja navettarakennus. Se oli laudoittamaton ja maalaamaton ja välttävässä kunnossa. Rakennuksessa oli kaksi yksinkertaista lautaovea. Lisäksi vielä keskellä pihaa oli pieni, neliöpohjainen, laudoittamaton ja maalaamaton makasiini, jossa oli välipohja ja kaksi kaksinkertaista lautaovea. Lisäksi vakuutettiin kaksinkertaista lautaa oleva portti, joka oli maalattu öljymaalilla sekä hirrestä tehty kellarin sisäänkäynti, halssi.

Vakuutuskirjan uusi vuonna 1863 kauppaporvari H. F. Sandroos. Päärakennusta oli saman vuoden aikana korjattu sisäpuolelta: tehty uusia lattioita ja välikattoja, uusittu tapetteja ym.

Vuonna 1883 talon omisti kauppaporvarin tytär Lydia Grönroos. Uusitun palovakuutuskirjan mukaan Kuninkaankadun ja Isopoikkikadun kulmassa oleva vinkkelirakennus oli hyvässä kunnossa. Kuninkaankadun puoleinen sivu oli vuonna 1882 osittain uudelleen pystytetty ja laajennettu sekä laudoitettu ja öljymaalilla maalattu. Isopoikkikadun suuntainen siipi oli rakennettu vuonna 1883 ja se oli laudoittamaton ja maalaamaton. Rakennuksessa oli asvalttihuopakatto. Asuinhuoneita oli seitsemän ja lisäksi keittiö, leivintupa ja kolme eteistä sekä kolme lautaista, ikkunoin varustettua kuistia. Kaakeliuuneja oli seitsemän ja viisi näistä oli hienoja, valkoisia. Rakennuksen alla on tiilinen, holvattu kellari. Kellarin tiilisen halssin katto oli huopaa.

Tontin pohjoisrajalla oleva ulkorakennus on osittain hirrestä, osittain laudasta ja tehty vuonna 1881. Rakennus oli vielä laudoittamaton ja maalaamaton. Siinä oli kolme makasiinia, navetta ja rakennuksen alla holvattu kellari. Lisäksi mainitaan pieni erillinen, lautainen, hyväkuntoinen käymälärakennus. Myös uusi, öljymaalilla maalattu portti vakuutettiin. Portti on nyt tontin itälaidassa, koska vanhan porttisolan paikalla on huone. Tontin itälaidalla olleet varastot oli purettu.

Muutospiirustukset

Vuodelta 1898 on Arvi Forsmanin muutospiirustus, joka koskee sekä asuinrakennusta että ulkorakennusta. Kuninkaankadun ja Isopoikkikadun kulmassa olevaan asuinrakennukseen tehtiin pihan puolelle lisäys, joka sijoittui kahden kuistin väliin. Uuteen osaan tuli kaksi pientä keittiötä. Kuninkaankadun puolella oli ennestään yksi pieni keittiö ja Isopoikkikadun puolella leivinuunilla varustettu tupa. Sekä Kuninkaankadun osuus että Isopoikkikadun puoleinen siipi olivat pohjakaavaltaan paritupia. Kuninkaankadun puolella oli molemmissa päissä lisäkamareita. Kuninkaankadun sivulla oli yksi liikehuoneiston sisäänkäynti. Ulkorakennusta oltiin osittain levittämässä, vastaavasti purettiin pieni itärajalla ollut siipi. Tiloja oli muutoksen jälkeen kaksi karjasuojaa, kaksi makasiinia ja käymälä.

Leonard Ahti on vuonna 1908 laatinut komean, uusrenessanssihenkisen portin suunnitelman tonttia varten.

Vuonna 1923 suunniteltiin muutoksia. Piirustukset on laatinut H. A. Toivonen. Katujulkisivulle tehtiin kaksi liikehuoneiston sisäänkäyntiä ja kaksi korkeaa ja kapeaa näyteikkunaa sekä ullakon ikkunoita. Rakennuksessa on pysty peiterimalaudoitus, joka päättyy pyörökaariseen nirkkoaiheeseen. Kuusiruutuisten ikkunoiden listoitus oli klassistinen. Pihan puolelle tehtiin lisäys, johon tuli pieni keittiö. Koko Kuninkaankadun rakennusosuus oli nyt saanut rungon levennyksen. Vanha leivintupa jaettiin huoneeksi, keittiöksi ja eteiseksi. Myös yksi kamareista muutettiin keittiöksi, samoin yksi eteinen. Keittiöitä tuli suunnitelman mukaan olemaan kuusi.

Vuonna 1935 tehtiin muutoksia parin asunnon huonejaossa. Seuraavaksi muutoksia tehtiin vuonna 1953. Ne koskivat Kuninkaankadun ja Isopoikkikadun kulmassa olevien asuntojen tulisijoja. Rakennuksessa oli kolme asuntoa ja ehkä yksi myymälähuoneisto. Vuonna 1970 seurasi lisää muutoksia. Julkisivulla oli ollut vain yksi liikkeen sisäänkäynti, mutta ei yhtään näyteikkunaa. Kuusiruutuisia ikkunoita oli katusivulla ollut kokonaista yhdeksän. Nyt yhdistettiin seiniä purkamalla kolme isoa huonetta yhdeksi myymälätilaksi ja samalla tehtiin näyteikkunat. Myös liikkeen ovi siirrettiin. Julkisivu näyteikkunoiden kohdalta tehtiin vedenkestävästä vanerista. Rakennukseen jäi kaksi asuntoa, joista isommassa oli kolme huonetta ja keittiö, pienemmässä kaksi huonetta ja keittokomero. Asunnot varustettiin mukavuuksilla ja isompaan niistä tuli myös sauna. Lämmitysuuneista suurin osa purettiin. Vuonna 1971 tehtiin ulkorakennukseen, entisen käymälän tilalle, autovaja ja sen viereen toinenkin autovaja. Vuonna 1974 laajennettiin myymälä- ja liiketiloja, ja kellariin tehtiin maalivarasto. Myös koko ulkorakennuksesta tuli yhtenäinen maalivarasto. Kaikki väliseinät purettiin.

Nykytilanne

Asuin ja liikerakennus
Pitkänurkkainen asuinrakennus, osittain liiketalona, korjattu perusteellisesti 1863, peiterimavuoraus, pihajulkisivussa sileä pystylaudoitus, satulakatto, näyteikkunat vuodelta 1970

Ulkorakennus
Pitkänurkkainen ulkorakennus, lomalaudoitus

Portti
1900-luvun alkupuolella yleistynyttä tyyppiä.