Sauko
Historiaa
Tontilla oli vuonna 1800 kaksi omistajaa, entinen porvari And. Antin ja kappalaisenleski Eeva Arolin. Antinilla oli peltoa, niittyä, ruoka- ja, ranta-aitta sekä nuottakota.
Palovakuutukset
Palovakuutuksen otti tontin länsipuoliskolle vuonna 1848 läkkiseppämestari Johan Fredrik Heliander. Päärakennus oli Kauppakadun varressa. Se oli hirsirakennus vuodelta 1846. Rakennusta ei ollut laudoitettu, mutta se oli maalattu punaisella vesimaalilla. Ikkunat olivat kuusiruutuiset, ja niitä oli kuusi. Ullakon ikkunoita oli viisi. Ulko-ovi oli kaksinkertainen lautaovi. Rakennuksessa oli puiset vesikourut. Rakennukseen kuului myös lautarakenteinen kuisti. Rakennuksessa olivat sali, kaksi kamaria ja keittiö. Väliovia oli neljä puoliranskalaista ja yksi yksinkertainen lautaovi. Pappilankadun varrella oli rakennus, joka oli tehty vuonna 1847. Rakennus oli vuoraamaton ja vesimaalilla maalattu. Tässä rakennuksessa oli leivintupa ja sauna. Ikkunoita oli yksi kuusiruutuinen. Ovi oli kaksinkertainen lautaovi. Tämän rakennuksen ja päärakennuksen välillä oli hirsiseinäinen vaatimaton vaja tai katos. Asemapiirroksen mukaan myös tontin itäpuoliskolla oli kaksi rakennusta.
Vuonna 1857 tehtiin vakuutus tontin itäpuoliskon rakennuksille. Omistajana oli silloin kaupunginpalvelija C. Hastel. Kadunvarsirakennus oli vanha, hyväkuntoinen ja punamullalla maalattu. Ikkunat olivat kuusiruutuisia ja niitä oli seitsemän. Ullakonikkunoita oli viisi. Huoneita olivat sali, kaksi kamaria, keittiö ja eteinen. Puoliranskalaisia väliovia oli kolme ja lisäksi yksi yksinkertainen lautaovi sekä eteisen ovi, joka oli lautaa. Eteisen oven yläpuolella oli ikkuna. Uuneista yksi oli pyöreä kaakelinen ja kaksi tiilistä. Lisäksi oli keittiön liesi. Tontin itärajalla oli liiterirakennus, joka oli lautarakenteinen. Hirsinen ulkorakennus sijaitsi tontin etelärajalla. Se oli vanha, mutta hyväkuntoinen. Rakennuksessa oli navetta ja ruoka-aitta. Lisäksi tontilla oli käymälärakennus.
Yhtätoista vuotta myöhemmin tehtiin uusi vakuutuskirja saman omistajan toimesta. Päärakennus oli nyt laudoitettu sekä öljymaalattu kadun ja pihan puolelta kuistiin asti. Viisi ikkunaa oli vaihdettu entistä suurempiin kuusiruutuisiin. Kuisti oli rakennettu uudelleen, laudoitettu, varustettu viidellä ikkunalla ja maalattu samalla öljymaalilla kuin muu rakennus. Sisälle oli saatu kolme uutta valkoiseksi lasitettua kaakeliuunia, ja seinät sekä huoneissa että eteisessä oli tapetoitu uusilla osaksi ranskalaisilla, osaksi muilla painetuilla paperitapeteilla. Tontin itärajalla oleva lautainen liiterirakennus oli pystytetty vuonna 1857, ja maalattu punamullalla. Myös navettarakennusta oli korjattu, mutta huonetilat olivat pysyneet samoina. Navetta ja käymälärakennus oli maalattu punaiseksi.
Vuonna 1898 oli rakennusten tiedot jälleen kirjattu. Liiterirakennuskin oli nyt öljymaalilla maalattu. Navettarakennus oli myös vuorilaudoitettu ja maalattu osaksi öljymaalilla osaksi vesimaalilla.
Samana vuonna tehtiin tontin länsipuoliskon rakennuksista kokonaan uusi vakuutuskirja. Omistajana oli nyt neiti Johanna Lindholm. Päärakennus ilmoitettiin rakennetuksi osaksi vuosina 1846 ja 1847, osaksi 1887. Se oli katettu asvalttihuovalla. Rakennuksesta oli tullut vinkkelirakennus Kauppa- ja Pappilankatujen varteen. Asuinhuoneita oli viisi sekä lisäksi keittiö ja lautarakenteinen kuisti. Kauppakadun osuudella oli tehty huomattavia korjauksia: rakennus oli katettu uudelleen ja öljymaalattu, kuisti ja kaikki ikkunat oli uusittu. Sisältä huoneet oli tapetoitu ja maalattu, osa kakluuneista ja keittiön uuni oli tehty uudelleen. Leivintupa oli korjattu ja sisustettu asuinhuoneeksi sekä varustettu kakluunilla. Myös entinen lautavaja oli rakennettu hirrestä asuinhuoneiksi. Ulkorakennus oli rakennettu vuosina 1848, ja osittain 1887. Koko rakennus oli korjattu, maalattu öljyvärillä ja katettu kaksinkertaisella laudalla. Rakennuksessa oli makasiini, halkovaja ja käymälä.
Muutospiirustukset
Vuonna 1899 on tontilla Kauppakadun varressa kaksi asuinrakennusta, joista toinen on Kauppa- ja Pappilankadun kulmassa. Pihalla on kolme ulkorakennusta. Kulmassa olevan rakennuksen Kauppakadun sivulle halutaan avata liikkeen ovi ja sen viereen tehdä näyteikkuna. Arvi Forsmanin tekemästä piirustuksesta selviää, että rakennus on vaakalaudoitettu. Asuinhuoneiden ikkunat ovat kaksijakoisia ja klassistisesti kehystettyjä. Liikkeen ovesta tulee pariovi, jonka yläosassa on ikkunat. Näyteikkunasta tehdään korkea, ristijaolla neljään ruutuun jaettu ikkuna, jollaisia monen asuinrakennuksenkin uudet ikkunat samaan aikaan olivat. Ruudut vain ovat tässä suuremmat. Ovi ja ikkuna saivat yhtenäisen uusrenessanssilistoituksen.
Muutospiirustuksesta vuodelta 1902 selviää, että tontin itä- ja länsipää toimivat erikseen. Asuinrakennuksen lisäksi itäpuoliskolla oli kaksi ulkorakennusta ja länsipuoliskolla yksi ulkorakennus. Itäpuolen asuinrakennus on pohjaltaan paritupa, jonka toisessa päässä on keittiönä toimiva lisähuone. Muut kolme huonetta ovat kaakeliuunilla varustettuja asuinhuoneita. Lisäksi huoneistossa on eteinen. Sisäänkäyntejä, joita on kaksi, sijaitsevat keittiön sekä eteisen kohdalla. Molemmat ovat kuistimaisia. Arvi Forsman on piirtänyt talolle uusrenessanssityylisen vuorilaudoituksen.
Tontin länsipuoliskon asuinrakennusta koskeva muutospiirustus on vuodelta 1907 ja on H. A. Toivosen laatima. Siitä selviää, että Kauppakadun varren asuinrakennuksessa on ennen muutosta ollut keittiön ja kolme huonetta käsittävä paritupa-pohjainen osa ja siihen liittyvä Pappilankadun suuntainen siipi, johon pihan puolella liittyi kuisti. Myös toinen sisäänkäynti oli katettu. Muutoksen yhteydessä lännenpuoleiseen kulmahuoneeseen tuli liikehuoneisto, johon tehtiin kaksi korkeaa näyteikkunaa sekä kulmaovi. Pihan puolen vanhat sisäänkäynnit purettiin, ja tilalle tuli laajennus, jolla saatiin lisää tilaa uuteen keittiöön. Väliseinien paikkoja muutetaan, ja aikaisemmin avattu liikehuoneiston ovi suljetaan. Talossa on muutosten jälkeen myymälähuoneen lisäksi neljä asuinhuonetta ja keittiö ja pihan puolella kolme katettua sisäänkäyntiä. Rakennuksen julkisivut noudattavat kaupungissa tuttua uusrenessanssiperinnettä, mutta yksityiskohdissa on myös jugendvaikutteita. Kulmaoven päällä on pieni torniaihe. Vuonna 1911 tehdään muutoksia kulmarakennuksessa. Pihan puolelle tehdään laajennus, johon tulee keittiö ja eteinen. Myös ulkorakennusta muutettiin. Tontin etelälaidalla on yhtenäinen ulkorakennusrivi, johon tehdään uusi tiilinen osa kiinni naapuritontin ulkorakennukseen sekä uusitaan käymäläosa. Myös idänpuoleiseen kadunvarsirakennukseen tehdään muutoksia. Kauppakadulle, rakennuksen länsipäähän avattiin katuovi ja sen molemmin puolin tehdään korkeat näyteikkunat. Rakennuksen vuorilaudoitus on L. Ahdin tekemässä piirustuksessa esitetty hillitysti jugend-henkiseksi ja asuinhuoneiden ikkunat T-jakoisiksi. Vuodelta 1913 on seuraava, suunnitelma, joka on John Sundqvistin laatima. Katujulkisivulle haluttiin avata kaksi uutta sisäänkäyntiä. Ikkunat ja ovet sekä niiden kehyslistoitus noudattavat aiemmin tehdyn liikkeen oven ja ikkunoiden henkeä. Selviää, että kaikkia kahta vuotta aiemmin suunniteltuja muutoksia ei ollut toteutettu. Nyt poistetut asuntojen ikkunat olivat kuusiruutuisia eivätkä T-jakoisia. Pihan puolelle, tontin itärajalle tehtiin yhden huoneen laajennus tiilestä. Paikalla ollut vanha ulkorakennus purettiin. Myös rakennuksen puuosaan tehtiin pieni laajennus, jotta keittiö saadaan siirrettyä katusivulta pihan puolelle entisen eteisen paikalle. Vanhan keittiön väliseinä purettiin, ja tila yhdistyi uuteen myymälähuoneeseen.
Vuodelta 1922 on Pappilankadun ja Kuninkaankadun kulmarakennusta koskeva, Kaarlo Wirtasen laatima muutossuunnitelma. Kulmaovi haluttiin sulkea ja kulmahuoneen näyteikkunat muuttaa tavallisiksi T-jakoisiksi asunnon ikkunoiksi. Liikehuoneistoja haluttiin jälleen avata Kuninkaankadun varren idänpuoleiseen päätyyn ja Pappilankadun varren eteläiseen päätyyn. Näyteikkunat olivat suuret, ja osittain pieniin ruutuihin jaetut. Ikkunoiden vuorilaudoitus esitettiin yksinkertaiseksi, 1920-luvun klassismin mukaisesti. Pihan puolelle on esitetty laajennuksia.
Vuonna 1953 yhdistettiin kadun varren rakennukset. Kauppakadun ja Pappilankadun kulmassa olevaa rakennusta korotettiin, jotta katuosasta saadaan yhtenäinen. Pihan puolen lappeesta tuli katulapetta loivempi ja ullakkotilat saatiin asuinkäyttöön. Kellariin tuli käyttötiloja, varastohuoneita, pakkaamo sekä kattilahuone. Pappilankadun varressa olevasta osasta purettiin osa, koska vanha portinpaikka Kauppakadun varressa rakennettiin umpeen. Pihan puolella toteutettiin myös pieni puurakennuksen laajennus. Myös kivistä rakennusta laajennettiin ja tontin etelärajalla ollut ulkorakennusrivi purettiin. Kaikki rakennuksen katutason tilat tulivat liikekäyttöön ja jakautuivat neljäksi liikehuoneistoksi. Kaikki varustettiin pienillä konttoritiloilla ja WC:llä; uunit purettiin. Katujulkisivulle tuli koko pituudelle suuria yksiosaisia näyteikkunoita. Ullakon ikkunoista tuli myös entistä isompia ja yksiosaisia. Rakennus laudoitettiin hyvin yksinkertaisesti ja pelkistetysti, jotta se vastaisi mahdollisimman hyvin ajankohdan modernistisia pyrkimyksiä. Suunnittelijana oli arkkitehti Helena Vainio.
Vuonna 1959 korotettiin pihan kivirakennusta ja ullakko-osaan saatiin varastotilaa. Osa alakerrasta liitettiin myymälään. Rakennukseen tehtiin myös sauna. Vuonna 1970 tehtiin jälleen muutoksia liiketiloissa. Väliseiniä poistettiin ja kahden, näihin asti erillisen liikehuoneiston välille avattiin liukuovi. Kellarin tilat haluttiin ottaa osittain näyttelytiloiksi, eli liittää myymälään. Pihalle tehtiin autovaja.
Vuonna 1983 muutettiin liikerakennuksen ullakkokerroksen toisen asunnon tilat toimistoksi. Toinen asunto jäi jäljelle. Seuraavana vuonna yhdistettiin liikkeen tiloja, poistettiin pohjakerroksessa olevat WC:t ja varastotilat sekä liitettiin myymälään. Korvaava WC ja siivouskomero saatiin sijoitettua entiseen saunaan ja varastotilat ullakolle. Vuonna 1992 halutaan tehdä muutoksia myymälätiloissa, jotka haluttiin jakaa kolmeksi myymäläksi. Kellarikerroksen, entisiin varasto- ja näyttelytiloihin suunniteltiin sosiaalitiloja.
Nykytilanne
Liikerakennus
Lyhytnurkkainen asuinrakennus, nykyisin liiketalona, yhdistetty kahden tontin rakennuksista, länsiosa rakennettu vuonna 1846, ja itäosa sitä ennen, satulakatto, näyteikkunoita, vanhasta asusta ei mitään jäljellä
Ulkorakennus
Autotalli laudasta.