UNESCOn maailmanperintökohteet

Historiaa

Vuonna 1756 kuului Salwin tontti Harolinille. Vuonna 1800 tontin omisti suojelusmiehenleski Regina Lempelin. Hänellä oli vähän peltoa ja niittyä, mutta hänet katsottiin köyhäksi. Talossa asui myös sepänleski Maija Nyman.

Muutospiirustukset

Tontin rakennuksia koskeva vanhin muutospiirustus on vuodelta 1886. Rakennukset sijaitsevat kulmittain siten, että asuinrakennus on Itäkadun ja jokirannan suunnassa sekä ulkorakennus jokirannassa, tontin itäsivulla. Tontin etelärajalla on erillinen käymälärakennus ja navetan ja käymälän väliin aidattu avonainen tarha. Itäkadun varren siivessä on asunto, jossa on kaksi isoa huonetta, keittiö ja pienempi kamari. Rakennus on paritupapohjainen. Muutoksen yhteydessä oli tarkoitus purkaa eteisen ja eteiskamarin välinen seinä, jotta saataisiin tilaa keittiölle ja sen leivinuunille. Sisäänkäynnin edessä on pieni kuisti. Joen varren siipi on myös paritupapohjainen. Siinä on kolme, rakennuksen rungon levyistä huonetta ja pieni eteiskamari sekä eteinen. Peräkamariin on oma sisäänkäynti. Molempien sisäänkäyntien edessä on kuisti.

Ulkorakennuksestakin yksi huone on lämmitettävä kamari. Se ei ole yhteydessä asuinrakennukseen, vaan on rungoltaan kapeampi, erillinen hirsikehikko, johon kuljettiin läpikuljettavan vajan kautta. Samasta vajasta pääsi myös makasiiniin. Rakennus jatkuu tontin itärajalla ladolla, vajalla ja navetalla. Asuinrakennuksen julkisivu on uusrenessanssihenkinen ja vaakalaudoitettu. Nelijakoisten ikkunoiden vuorilaudoitus päättyy ylhäällä lehtisahattuun lilja-aiheeseen.

Asuinrakennuksen sisäkulmaan tehtiin vuonna 1903 lisäys, johon tuli keittiö. Samassa yhteydessä myös kuistit uusittiin. Aikanaan keittiön uunin vuoksi purettu eteisen seinä rakennettiin uudelleen, ja keittiön uunin tilalle tuli tavallinen lämmitysuuni. Vuonna 1928 tehtiin tulisijamuutoksia: kolme uutta hellaa.

Muutospiirustus vuodelta 1972 kertoo, että Itäkadun ja jokirannan kulmassa oleva rakennus oli ollut jaettuna neljäksi – viideksi pieneksi asunnoksi, mutta nyt tilat haluttiin yhdistää ja muodostaa yksi iso asunto, johon tuli myös sauna. Rakennukseen tuotiin nyt myös mukavuudet. WC:itä tuli kaksi. Sähkölämmitykseen siirtymisen vuoksi purettiin tulisijat, yhtä lämmitysuunia lukuun ottamatta. Yhteen huoneista suunniteltiin takkaa. Suunnitelmat laati arkkitehti Eero O. Kari.

Nykytilanne

Asuinrakennus
Pitkänurkkainen asuinrakennus, satulakatto. Ulkoasu vastaa muutospiirustusta vuodelta 1886 (luultavasti John F. Lindegren)

Ulkorakennus
Peiterimalaudoitettu ulkorakennus

Portti
Tehty vanhaan malliin.