Ruikksepp
Historiaa
Vuonna 1800 tontti kuului porvari Gustav Stengrundille. Hänellä oli kaksi tynnyrinalaa peltoa, niittyä, ruoka-aitta, neljänneksen osuus riiheen ja latoon, puolitoista rantalatoa ja tuulimylly.
Muutospiirustukset
Vuonna 1883 oli tontilla viisi huonetilaa ja kaksi kuistia käsittävä asuinrakennus Kuninkaankadun varrella ja toinen asuinrakennus Länsikadun varressa. Tämä rakennus oli niin huonossa kunnossa, että sitä piti korjata perusteellisesti seinien, lattioiden kuin tulisijojenkin osalta. Rakennusta aiottiin myös korottaa, jotta ullakko saataisiin tilavammaksi. Rakennuksessa oli paritupapohjainen osa, jossa oli kaksi suurempaa huonetta ja niiden välissä eteinen ja eteiskamari. Pohjoispäässä oli läpi talon ylettyvä eteinen ja leivintupa. Rakennus oli muutoksen jälkeen vaakalaudoitettu, ikkunat olivat kuusiruutuiset ja kustavilaisesti kehystetyt. Jokaisen ikkunan kohdalla oli ullakon ikkuna. Tontin ulkorakennus oli pihan pohjoisrajalla. Nyt haluttiin länsirajalle rakentaa uusi. osittain hirsinen, osittain lautainen ulkorakennus. Siihen ei tehty kivijalkaa.
Vuonna1888 haluttiin avata pariovet Länsikadun suuntaisen rakennuksen, Kuninkaankadun puoleisen päätyikkunan paikalle. Huone haluttiin muuttaa myymäläksi. Oven eteen tulisi korkea, kadun suuntainen, molemmilta puolilta kuljettava porras. Sama hakemus toistuu vuonna 1898, suunnitelmaa ei ilmeisesti heti toteutettu. Vuonna 1888 oli suunnitelmissa myös eteisessä olevan lautaseinän korvaaminen hirsisellä, jotta eteisestä saataisiin erotettua lämmitettävä eteiskamari. Kamariin tehtiin myös ikkuna Länsikadulle. Rakennus on kuvattu vaakalaudoitetuksi ja kuusiruutuisten ikkunoiden ympärillä on klassistinen kehystys.
Vuodelta 1896 on John Fredr. Lindgrenin laatima muutospiirustus. Kuninkaankadun varren rakennuksessa on katusivulla neljä huonetta ja pihan puolella keittiö sekä kaksi kuistia, sillä yksi huoneista muodostaa erillisen asunnon. Asuinrakennukset saivat kolmijakoisen uusrenessanssivuorauksen ja ikkunat suoralinjaiset uusrenessanssikehykset, ikkunat ovat nelijakoiset. Ulkorakennus on tontin pohjois- ja länsirajalla. Ulkorakennuksessa oli navetta, talli, käymälä, kaksi makasiinia, kaluvaja ja kolme halkovajaa. Ulkorakennus oli pystylaudoitettu.
Vuonna 1902 haluttiin Länsikadun suuntaisen rakennuksen, Kuninkaankadun päädyssä oleva ovi korvata korkealla ja melko leveällä näyteikkunalla, ja liikehuoneiston sisäänkäynti tehdä rakennuksen kulmaan. Vuonna 1904 haluttiin ulkorakennuksen eteen rakentaa katos. 1906 taas suunniteltiin ulkorakennuksen korvaamista uudella kivisellä. Piirustukset laati H. A. Toivonen.
Vuonna 1912 on Arvi Leikari tehnyt suunnitelman, jonka mukaan asuinrakennusten julkisivut muuttuisivat jugendtyylisiksi. Vuorilaudoitus on pystylautaa ja T-jakoisten ikkunoiden yläosa on pieniruutuinen. Kuninkaankadun suuntaisessa rakennuksessa on yksi liikehuoneiston ovi ja sen vieressä näyteikkuna. Länsikadun suuntaisen rakennuksen kulmaoven yläpuolelle on esitetty lyhtyä ja sekä Kuninkaankadun että Länsikadun puolelle näyteikkunaa. Myös huoneistoissa tehtäisiin muutoksia. Kuninkaankadun varren rakennusta on tarkoitus levittää pihan puolelta osalla, johon tulisi kaksi keittiötä, kaksi kamaria ja kaksi sisäänkäyntiä. Länsikadun puolen rakennuksessa on tarkoitus tehdä laajennusosa, johon tulisi pieni leivinuunilla varustettu keittiö. Vanha leivintupa muutettaisiin kamariksi ja eteiskamari keittiöksi. Jo samana vuonna on tehty suunnitelma toisen liikehuoneiston oven ja näyteikkunan avaamiseksi Kuninkaankadun varren rakennukseen. Tähän suunnitelmaan kuuluu myös katusivulle tuleva korkea portti. Ilmeisesti kaikkia muutoksia ei tehty heti, sillä vuodelta 1915 on muutospiirustus, jossa Länsikadun sivulla olevien asuinhuoneiden ikkunat ovat vielä edelleen uusrenessanssiasussa. Rakennuksen kulmassa olevaan liikehuoneistoon liittyvä näyteikkuna on jo jugend-tyylinen ja oven päällä oleva lyhtykin on toteutunut.
Vuonna 1934 vedettiin Ruik-Sepän tontille ja naapuritontille vesijohto samanaikaisesti. Vesijohto tuotiin Kuninkaankadun varren, parturiliikkeen yhteydessä olevaan keittiöön sekä rakennuksen toisen pään valokuvaamon keittiöön. WC:tä ei tehty, vaikka naapurissa, Ruikassa, sekin oli ohjelmassa.
Vuonna 1937 muutettiin kaikki Länsikadun suuntaisen rakennuksen tilat liikehuoneistoksi. Viimeisenä rivissä oleva leivintupa jäi työhuoneeksi ja muut tilat yhdistettiin toisiinsa purkamalla väliseiniä. Tulisijat purettiin. Vuoden 1939 tehdyn suunnitelman mukaan piti Kuninkaankadun varren rakennuksen loppujen asuinhuoneen ikkunoiden väistyä suurten näyteikkunoiden tieltä. Todellisuudessa paikalleen jäi vielä kaksi ikkunaa.
Vuonna 1952 yhdistettiin Kuninkaankadun rakennuksen liiketilat yhdeksi ainoaksi myymäläksi. Ullakkokerros otettiin varastokäyttöön ja sinne tehtiin portaat liikehuoneistosta. Näyteikkunoita oli ollut jo kolme, mutta nyt kun ovien lukumäärä väheni yhteen, korvattiin yksi ovi ja sen vieressä ollut näyteikkuna isolla ikkunalla. Vuonna 1965 näyteikkunoita suurennettiin. Viimeisetkin asunnon ikkunat poistuivat. Ikkunat myös laskettiin aiempaa alemmaksi.
Nykytilanne
Kuninkaankadun varren rakennus
Pitkänurkkainen asuinrakennus, nykyisin liikerakennus, pystylaudoitettu, pihajulkisivussa peiterimavuoraus, satulakatto, suuret, alas lasketut näyteikkunat vuodelta 1965, näyteikkunoita oli jo sitä ennen.
Länsikadun suuntainen rakennus
Pitkänurkkainen asuinrakennus, nykyisin liiketalona, myöhäisempi pystylaudoitus, pihajulkisivussa peiterimalaudoitus, satulakatto, näyteikkunat
Ulkorakennus
Ulkorakennus tiilestä.