Ruikk

Historiaa

Ruikan tontin omisti vuonna 1756 Gabriel Stengrund. Vuonna 1800 tontti kuului porvari Matti Antin nuoremmalle pojalle ja sorvari Fredrik Antinille, joka oli köyhä.

Palovakuutukset

Palovakuutuksen talolle otti vuonna 1866 kultasepänkisälli E. Lundström. Vakuutus koski tontin läntistä puolta, johon kuului yksi rakennus Kuninkaankadun varressa, toinen tontin länsirajalla ja kolmas tontin perällä, sen pohjoisrajalla.

Kadunvarsirakennus oli hirsinen asuinrakennus. Se oli vielä laudoittamaton ja maalaamaton. Rakennuksessa oli sali, kamari ja eteinen. Kaakeliuuneja oli kaksi. Toinen rakennus oli ulkorakennus, joka oli myös hiljakkoin rakennettu hirrestä, laudoittamaton, mutta maalattu punamullalla. Rakennuksessa oli kamari, leivintupa ja eteinen sekä puuvaja. Tulisijoja oli yksi kaakeliuuni ja leivintuvan uuni. Pihan perällä oleva ulkorakennus oli vanha ja välttävässä kunnossa, se oli laudoittamaton, mutta maalattu punamullalla. Rakennuksessa oli navetta ja liiteri.

Tammikuussa 1906 olivat molemmat ulkorakennukset kärsineet tulipalossa. Pakarirakennuksesta oli palanut vesikatto, idänpuoleinen seinä ja välikatot. Lattiat ja tulisijat olivat vahingoittuneet. Toisen ulkorakennuksen idänpuoleinen seinä, vesikatto ja ovi olivat vaurioituneet. Tuli oli lähtenyt yöllä naapurin navettarakennuksesta, joka tuhoutui tulipalossa kokonaan. Edes lehmiä ei saatu pelastettua. Koska palokunnan saapuminen yöllä vei jonkun aikaa ja vedestäkin oli puute, sai tuli sellaisen vallan, että myös naapuritontin rakennukset vaurioituivat. Tilanne näytti uhkaavalta, mutta kun uusi höyryruisku saatiin käyntiin, tuli saatiin hallintaan.

Tontista on nyt jäljellä vain itäosa. Sitä varten otettiin vakuutus vuonna 1886. Talon omisti tuolloin merimies Gustaf Nordman. Tontilla oli asuin- ja ulkorakennus Kuninkaankadun varressa ja tontin länsipuolella olevaa avointa aluetta vasten sekä toinen rakennus tontin pohjoisrajalla. Kulmarakennus oli tehty osin hirrestä, osin laudasta. Se oli vanha, laudoitettu ja maalattu punamullalla. Katto oli lautaa. Tiloja rakennuksessa oli sali ja kolme kamaria sekä navetta ja puuvaja. Tontin toinen rakennus oli hirsinen leivintupa. Se oli vanha, laudoittamaton ja maalamaton, katto oli lautaa. Leivintupa oli rakennettu yhteen naapurin ulkorakennusrivin kanssa. Tuvan alla oli holvattu kellari.

Muutospiirustukset

Säilyneistä muutospiirustuksista vanhin on vuodelta 1909 ja Arvi Leikarin tekemä. Asuinrakennuksessa Kuninkaankadun varressa oli ollut kaksi huonetta. Nyt sitä laajennettiin. Uuteen nurkkahuoneeseen tuli liikehuoneisto, johon tehtiin näyteikkuna molemmille sivuille. Pihan puolelle rakennettiin myös keittiö ja kuisti. Toinen asuinrakennus oli pihalla, tontin itärajalla. Siinä oli leivintupa, huone ja eteinen. Lisäksi oli ulkorakennus tontin pohjoisrajalla. Sitä uusittiin muutosten yhteydessä. Kadunvarren rakennus sai uuden jugendvaikutteisen asun. Julkisivun jatkeeksi tuli vielä portti ja korkea aita. Portin yläosassa oli säleikkö. Vuonna 1910 luovuttiin leivinuunista ja piharakennuksen leivintuvasta tuli huone ja eteisestä tehtiin keittiö.

Vuonna 1927 oli Kuninkaankadun varren rakennuksessa vielä asunto, kaksi huonetta ja keittiö. Talo oli Satakunnan kenkätehtaan omistuksessa. Vuonna 1933 avattiin kadun puolelle kaksi kapeaa näyteikkunaa lisää. Asunnon iso huone jaettiin kahdeksi, myymälän radio-osastoksi ja konttoriksi. Pienestä kamarista tuli myös konttori ja keittiöstä radiotyöhuone. Vuonna 1934 tuotiin tontille vesijohto, samoin kuin viereiselle tontille. Työhuonerakennukseen tuli WC ja myymälärakennuksen konttoriin pesuallas. Vuonna 1938 tehtiin rakennukseen keskuslämmitys. Kattila tuli pihan itälaidalla olevaan rakennukseen, siellä olevaan työhuoneeseen. Rakennuksessa oli lisäksi varasto, WC ja pesuhuone.  Kadunvarsirakennuksen myymäläosaa suurennettiin purkamalla kulmahuoneen ja radio-osaston välinen seinä. Yksi konttorihuone liitettiin myymälään ja vanhasta työhuoneesta tuli toimistohuone. Molempien rakennusten tulisijat purettiin.

Vuonna 1968 muutettiin koko kadunvarsirakennus yhtenäiseksi myymäläksi ja koko Kuninkaankadun matkalle tehtiin suuret näyteikkunat. Samalla otettiin käyttöön ullakon tiloja.

Vuonna 1980 tehtiin perusteellinen korjaus ja muutoksia. Ulkorakennus tontin itä- ja pohjoisrajalla korvattiin uudella kadunvarsirakennukseen liittyvällä osalla, johon tuli kahvila. Suunnitelmat laati Markus Bernoulli.

Nykytilanne

Liikerakennus
Lyhytnurkkainen asuinrakennus, nykyisin liiketalo, rakennettu 1800-luvun puolivälissä, vaakalaudoitettu, aumakatto, suuret näyteikkunat vuodelta 1968, pihan puolen laajennus 1980-luvulta (Markus Bernoulli). Nykyisen ulkoasun lähtökohtana on Arvi Leikarin suunnitelma vuodelta 1909.