Randla

Historiaa

Tontti kuului vuonna 1756 Sandbergille. Vuonna 1800 talon omisti porvari Fredrik Ahlgrén, jolla lisäksi oli vähän peltoa kylvettynä sekä lato. Lisäksi tontilla asui kaksi köyhää, suojelusmies Isak Filander ja suojelusmiehen leski Anna Berg.

Palovakuutukset

Palovakuutuksen tontin itäistä puoliskoa varten oli ottanut kelloseppä A. Ahlstet vuonna 1850. Päärakennus sijaitsi Kuninkaankadun varressa. Se oli vanha ja kunnoltaan välttävä, vuorilaudoitettu ja punaiseksi maalattu. Ikkunoita oli kuusi ja ullakon ikkunoita seitsemän. Huoneita oli eteinen, sali, kaksi kamaria ja keittiö. Kaakeliuuneja oli kolme, yksi litteä ja kaksi pyöreää, ruskeaksi lasitettua ja lisäksi keittiön liesi ilman uunia. Puoliranskalaisia ovia oli neljä ja lisäksi lautaovi, joka keskeltä jakautui kahteen osaan. Kahdesta komerosta toisesta lähtivät ullakon portaat. Kolmessa huoneessa oli tapetit. Tontilla oli myös ulkorakennus, joka oli vanha, sekä laudoittamaton ja maalaamaton navetta, ja lisäksi liiterirakennus. Tontilla oli myös luhtiaitta, joka oli vanha ja harmaa.

Tontin itäpuoliskolla oli kadun varressa asuinrakennus. Pihan keskellä oli samansuuntainen toinen asuinrakennus, sekä pihan perällä ulkorakennus. Pihan keskellä oli vielä hirsinen aitta.

Vuonna 1873 otti maalarimestari Petter Gustaf Nordberg vakuutuksen tontin itäpuoliskon rakennuksille. Kuninkaankadun varren asuinrakennus oli vanha, hyväkuntoinen, laudoitettu ja punaiseksi maalattu. Katto oli lautaa. Huoneita oli neljä, eteinen, kaksi kamaria, sali ja keittiö. Tulisijoja oli kolme kaakeliuunia ja keittiön liesi. Tontin keskiosassa oleva asuinrakennus oli myös vanha, välttävässä kunnossa, maalattu punaisella vesimaalilla ja lautakattoinen. Rakennuksessa oli eteinen, kamari ja maalarinverstas. Tulisijoja oli kaakeliuuni ja leivinuunillinen liesi. Pihan perällä oli luhtirakennus, joka oli vanha ja harmaa. Siinä oli makasiini ja vaunuvaja sekä luhti molempien yläpuolella. Saman rakennuksen kolmas osa kuului tontin toisen puoliskon omistajalle. Tontin keskellä, päädystään kiinni luhtirakennuksessa oli ulkorakennus, joka oli vanha ja kunnoltaan välttävä. Se oli punamullalla maalattu ja siinä oli navetta ja rehulato. Lisäksi vakuutettiin portti ja aita.

Vuonna 1886 otti merimies Isak Wahlroos vakuutuksen tontin länsipuoliskon rakennuksia varten. Talon päärakennusta oli korjattu. Syyskesällä 1885 se oli saanut uuden kivijalan, seiniä oli korotettu, vuorilaudoitus oli uusittu, ikkunat vaihdettu korkean mallisiksi ja rakennus oli saanut huopakaton. Rakennus oli vielä maalaamaton. Huoneiden sisus, lattiat, välikatot, tapetit, ja ovet oli myös uusittu. Tiloja oli rakennuksessa nyt kolme asuinhuonetta, keittiö ja eteinen. Kolmen kaakeliuunin lisäksi oli kaakeleilla päällystetty myös uusi keittiön liesi, jossa oli paistinuuni ja hella. Rakennukseen liittyi myös ikkunallinen lautakuisti, jossa oli komero.

Pihan perällä oleva ulkorakennus mainittiin vanhaksi, kunnoltaan välttäväksi, laudoittamattomaksi ja maalaamattomaksi. Siinä oli navetta, rehulato ja yhteen rakennettu käymälä. Luhtiaittaosuus mainittiin myös, samoin sen jatkeena oleva lautainen, vanha puuliiteri. Myös osuus porttiin ja tonttia ympäröivään aitaan mainitaan.

Vuonna 1891 otti merimies Frans Rosvalla vakuutuksen saman tontinosan rakennuksille. Päärakennukseen oli vuonna 1887 rakennettu siipi pihan puolelle, niin että rakennus muodosti vinkkelin. Myös uudisosa oli katettu huovalla. Vanha osa oli laudoitettu ja maalattu öljymaalilla, mutta uusi osa vielä laudoittamaton ja maalaamaton. Rakennuksessa oli nyt neljä asuinhuonetta, kaksi keittiötä ja kaksi eteistä. Molempien edessä on ikkunallinen lautakuisti. Toisessa keittiössä oli leivinuuni. Ulkorakennuksissa ei ollut tapahtunut muutoksia. Myös tontin toisen puoliskon tilanne näytti asemapiirroksen mukaan muuttumattomalta.

Muutospiirustukset

Vuonna 1893 uusittiin tontin toisen puoliskon vakuutus. Talon omisti silloin vahtimestari Viktor Enblom. Päärakennus Kuninkaankadun varressa oli hyvässä kunnossa, vaikka olikin ”rakennettu entisinä aikoina”.  Se oli hiljakkoin perusteellisesti korjattu, laudoitettu ja maalattu öljymaalilla ja katettu huovalla. Rakennuksessa oli neljä asuinhuonetta ja lautakuisti. Kaakeliuuneja oli kolme, keittiön liesiä yksi. Pihalla oleva asuinrakennus oli myös vanha, mutta 1893 korjattu hyvään kuntoon. Se oli laudoittamaton ja maalaamaton, ja katettu huovalla. Rakennuksessa oli lautakuisti. Asuinhuoneita oli kolme, niissä kaksi kaakeliuunia ja yksi leivintuvan uuni. Ulkorakennus oli rakennettu vuonna 1887. Se oli lautaa ja katettu paksuilla kattoparruilla. Rakennus oli vielä maalaamaton. Uusi ulkorakennus oli, samoin kuin sen edeltäjä rakennettu kiinni luhtiaittarakennukseen, joka oli ennallaan.

Tontin läntisen puoliskon rakennuksista on muutospiirustus vuodelta 1885. Tontilla oli asuinrakennus Kuninkaankadun varressa. Siinä oli sali, kaksi kamaria, pieni keittiö, eteinen ja kuisti. Pihan perällä oli pieni ulkorakennus. Viereisellä tontin puoliskolla oli asuinrakennus kadun varressa ja toinen pienempi tontin itärajalla sekä tontin etelärajalla oleva ulkorakennus. Asuinrakennuksessa oli vaakalaudoitus ja neliruutuiset ikkunat joissa klassistinen listoitus.

Tontin itäisestä puoliskosta on muutospiirustus vuodelta 1887. Siitä selviää, että kadun varren asuinrakennuksessa oli myös sali, kaksi kamaria, eteinen ja keittiö, sekä kuisti. Toisessa asuinrakennuksessa oli leivintupa ja huone. Ulkorakennuksessa oli siipi, joka tuli pihan puolelle ja osittain tontin toiselle puoliskolle. Kadun varren asuinrakennuksen vuorilaudoitus oli kaksijakoinen vaakalaudoitus, kaksiruutuisten ikkunoiden vuorilaudoitus on uusrenessanssihenkinen. Suoran ylälistoituksen lisäksi oli ikkunoiden alapuolella kasettipinnat. Myös julkisivua jaottelevat kaksi pilasteria saivat uusrenessanssilistoituksen, nurkkapilasterit sen sijaan eivät. Pihalla olevassa leivintuparakennuksessa oli vaakalaudoitus. Ullakon osuudella oli sileä laudoitus. Päädyssä ullakon osuudella oli kuitenkin nirkkoihin päättyvä pystylaudoitus ja leivintuvan vieressä olevan huoneen päätyikkuna poikkeaa rakennuksen kuusiruutuisista ikkunoista. Se oli yhdeksänruutuinen ja päättyi pieniruutuiseen kaari-ikkunaan.

Vuonna 1887 tehtiin lännen puoleiseen asuinrakennukseen pihan puolelle siipi, johon tuli asuinhuone, leivinuunillinen keittiö, eteinen ja kuisti. Uudisosaan tuli T-jakoiset ikkunat.

Vuonna 1913 tehtiin läntisen puoliskon katusivulle kaksi liikkeen sisäänkäyntiä ja niiden viereen näyteikkunat. Toisen liikehuoneiston tiloiksi tuli paitsi kadunvarsihuone myös siihen väliseiniä purkamalla yhdistettävät eteinen ja keittiö.

Vuonna 1920 tehtiin toiseen rakennukseen katuovi ja näyteikkuna. Vuonna 1925 tuli toinen liikehuoneisto ja sille näyteikkuna.

Vuodelta 1942 oli idänpuoleisen kadunvarsirakennuksen suunnitelma, joka käsitti pienen laajennuksen pihan puolella. Liikkeen julkisivu sai entistä suuremmat ikkunat. Näyteikkunat ja niiden lukumäärä nousi kolmeen. Suunnitelmissa oli myös muuttaa ullakon ikkunat pyöreiksi, jolloin rakennuksen ilme muuttuisi funkistyyliseksi. Pihalla olevaa pientä asuinrakennusta modernisoitiin ja siihen tehtiin WC.

Tontin idänpuoleisen rakennuksen ullakkokerrokseen tehtiin asunto vuonna 1951. Samalla korotettiin rakennuksen harjakorkeutta. Pihajulkisivusta tuli kaksikerroksinen, kun sinne avattiin asunnon ikkunat. Katonlappeista kadunpuoleinen oli piirustuksessa ilmoitettu tiilikatteiseksi ja pihasivun kateaineeksi huopa. Rakennuksessa oli tässä vaiheessa kaksi liikehuoneistoa ja näyteikkunat katusivussa.

Tontin kadunvarsirakennuksista lännenpuoleista muutettiin vuonna 1968. Kadun puolella oli aikaisemmin ollut kaksi pientä myymälää ja niiden välissä olevaa suurta huonetta oli käytetty toisen liikkeen varastona. Molempiin liikkeisiin oli ollut sisäänkäynti kadulta. Sisäänkäynnin vieressä oli kapea, korkea näyteikkuna. Keskellä olevan varastohuoneen ikkunat olivat T-jakoisia asuinhuoneen ikkunoita. Ikkunoiden listoitus oli klassistinen. Toisen myymälähuoneen takana oli ollut keittiö ja pihanpuolen siivessä vielä yksi erillinen huone. Pihan puolella oli kaksi kylmää kuistia. Rakennuksessa oli ollut puulämmitys. Sisävessoja ei ollut, mutta keittiössä oli vesijohto. Nyt liiketiloja haluttiin suurentaa. Hirsiset väliseinät purettiin lukuun ottamatta pihasiivessä olevaa keittiön ja huoneen välistä seinää. Uudet myymälätilat olivat kooltaan 38 m2 ja 49 m2. Toiseen liittyi vielä pihasiiven huoneesta tehty varasto, jonka koko oli 23,5 m2. Molempiin liikkeisiin saatiin WC-komerot kuistille. Kaikki tulisijat purettiin, sillä taloon tuli sähkölämmitys. Huonetilojen kattoja laskettiin 15 cm. Rakennuksen ulkonäkö muuttui kun katusivulle tehtiin kolme suurta näyteikkunaa ja kaksi liikkeen ovea uuteen paikkaan. Pihan puolella muuttuivat kuistien sisäänkäyntien paikat ja tyypit WC-tilojen rakentamisen vuoksi. Pihasivun ikkunoista joku suljettiin kokonaan, joku osittain.

Vuonna 1970 oli vuorossa toisen liikerakennuksen muuttaminen. Väliseiniä purkamalla saatiin entisestä myymälästä ja kahdesta konttorihuoneesta yksi iso myymälätila, johon vielä liittyi vieressä oleva pienempi myymälähuone. Pihan puolelle tuli työhuoneita ja varasto. Ullakkokerrokseen tuli kahden huoneen ja keittokomeron asunto, johon tuli myös WC. Kaikki tulisijat purettiin, sillä alakerran työhuoneeseen tuli hallikattila keskuslämmitystä varten. Rakennuksen ulkonäkö muuttui, kun aikaisemman kahden liikkeen sisäänkäynnin sijasta jäi jäljelle yksi. Entisen oven ja näyteikkunan sijalle tuli yksi suuri entistä suurempi ikkuna.

Vuonna 1977-78 suunniteltiin tontille kaksi uutta liikerakennusta. Suunnittelijana oli porilainen rakennusinsinööri Juhani Hovi. Myös vanhojen liikerakennusten tiloja yhdisteltiin seiniä purkamalla vuonna 1980.

Nykytilanne

Idänpuoleinen kadunvarsirakennus
Lyhytnurkkainen asuinrakennus, nykyisin liiketalona, uurrettu vaakalaudoitus, pihan puolella kaksikerroksinen lisärakennus, satulakatto, näyteikkunat

Lännenpuoleinen kadunvarsirakennus
Pitkänurkkainen asuinrakennus, nykyisin liiketalona, katujulkisivussa uurrettu vaakalaudoitus, pihajulkisivussa peiterimalaudoitus, satulakatto, isot näyteikkunat 1968, sopeuttavat katujulkisivun korjaukset ja viimeisin pihan puolen laajennus 1990-luvulta (Jukka Koivula)

Piharakennus
Lyhytnurkkainen asuinrakennus, pystylaudoitettu, nykyisin verstaana.

Luhtirakennus
Pitkänurkkainen luhtirakennus, entistetty 1990-luvulla.

Ulkorakennus
Vaakalaudoitettu ulkorakennus

Portti
Uusi portti, jossa on yläkoristeen lähtökohdaksi otettu kultasepän ammatti (Jukka Koivula).