UNESCOn maailmanperintökohteet

Historiaa

Vuoden 1756 asemakartan liitteen mukaan talon omistaja oli Rajalin. Vuonna 1800 tehdyssä veroluettelossa mainittiin talon omistajana suojelusmies Ephr. Rajalin. Hänellä oli myös pieni pelto.

Muutospiirustukset

Vuonna 1983 tontilla oli asuinrakennus Isomalminkadun varressa, toinen asuinrakennus tontin etelärajalla ja ulkorakennus tontin itärajalla, kulmittain etelärajan asuinrakennuksen kanssa. Tontille haluttiin tehdä pari kevytrakenteista vajaa.

Vuodelta 1896 on John. F. Lindegrenin laatima, taloa koskeva muutospiirustus. Se koski työmies Juho Nordblomin tontin pohjoisosaa, jolla on asuinrakennus Isomalminkadun varressa. Kadunvarsirakennus oli paritupapohjainen ja siinä oli ennen muutosta ollut eteinen, eteiskamari, sali ja tupa ja tuvan jatkeena vielä päätykamari rakennuksen länsipäässä. Nyt haluttiin itäpäähän lisätä huone ja pieni keittiö. Länsiosassa haluttiin osa kuistista liittää tupaan ja eteisen tilat eteiskamariin. Rakennus saisi kolmijakoisen uusrenessanssivuorauksen ja ristijakoiset ikkunat. Pihan keskelle haluttiin rakentaa uusi ulkorakennus tontin pohjoisosan käyttöön. Siihen tulisi navetta, makasiini, käymälä ja vajoja.

Kahta vuotta myöhemmin Lindegren laati samalle talonomistajalle uuden muutospiirustuksen. Kyse oli edelleen rakennuksen itäpäähän tehtävästä huoneesta ja keittiöstä.  Lisäksi pihan puolelle, tuvan kohdalle, haluttiin tehdä laajennus, johon tulisi myös sisäänkäyntikuistit. Eteisen ja kamarin välinen seinä esitettiin purettavaksi, jotta saataisiin isompi huone. Päärakennuksen laudoitus esitettiin edelleen kolmijakoiseksi, uusrenessanssihenkiseksi ja ikkunat nelijakoisiksi.  Tontin itärajalla olevasta ulkorakennusrivistä oltiin purkamassa pohjoispäätä. Lisäksi oltiin edelleen rakentamassa uutta, päärakennuksen suuntaista ulkorakennusta tontin keskelle. Ulkorakennukseen tulisi hirsinen navetta sekä laudasta tehdyt makasiini, kaksi halkovajaa, käymälä ja lantalaosa. Piirustuksista selviää lisäksi, että tontin etelärajalla ja itärajalla oli rakennukset, jotka olivat kulmittain kiinni toisissaan. Uusi ulkorakennus muodostaisi vinkkelin itärajalla olevan vanhan ulkorakennuksen kanssa.

Vuodelta 1912 on muutospiirustus, joka koski tontin etelärajalla olevaa asuinrakennusta ja tontin itärajalla olevaa ulkorakennusta. Asuinrakennus oli pohjaltaan paritupa, keskellä oli eteinen ja kamari sekä toisella puolella kamari ja toisella keittiö. Rakennukseen liittyi pieni lautakuisti. Ulkorakennus oli tarkoitus uusia. Siinä oli yksi hirsinen huone ja kolme lautaosastoa sekä päässä käymälä. Tontin keskellä oleva ulkorakennus esitettiin nyt purettavaksi. Asuinrakennus oli vaakalaudoitettu, ikkunat olivat T-jakoiset ja vuorilaudoitus melko yksinkertainen, vähän jugendhenkinen.

Vuonna 1972 tehtiin asuinrakennuksissa muutoksia. Kadunvarsirakennuksen keittiöstä purettiin leivinuuni. Keittiöön tuli sähköhella ja öljykamiina. Myös rakennuksen toisessa päässä olevaan keittiöön tuli lämmityslaitteeksi öljykamiina. Rakennukseen tehtiin suunnitelman mukaan kuitenkin myös pari uutta peltikuorista lämmitysuunia entisten kaakeliuunien paikalle. Molempiin kahteen huoneistoon tehtiin WC. Myös tontin etelärajalla olevaan asuinrakennukseen tuli WC, sähköhellalla ja tiskipöydällä varustettu keittiö ja lämmönlähteeksi öljykamiina. Vuonna 1973 yhdistettiin päärakennuksen tilat yhdeksi asunnoksi ja siihen tehtiin WC ja sauna. Pihan asuinrakennus sai myös WC:n vuonna 1872

Vuonna 1984 korjattiin tontin etelärajalla oleva asuinrakennus ja siihen liittyvä ulkorakennus. Ulkorakennukseen tuli sauna. Vuonna 1994 ja 1999 tehtiin kadunvarsirakennuksessa perusteellisia korjauksia ja samalla toteutettiin huoneiston sisäisiä muutoksia. Ullakkotiloja otettiin käyttöön lämpimäksi ja puolilämpimäksi varastoksi.

Nykytilanne

Kadunvarren asuinrakennus
Alun perin pitkänurkkainen asuinrakennus, jatkettu itäpäästä ja vuorattu uusrenessanssihenkisesti vuonna 1896 (John F. Lindegren), satulakatto

Piharakennus
Asuin- ja ulkorakennus vuodelta 1893 (John F. Lindegren)

Portti
Uusittu vanhan malliseksi.