Pungla ja Baltsar

Historiaa

Pungilan tontin omisti vuonna 1756 Ripirander, Baltsarin tontin omisti Erik Broberg. Vuonna 1800 tonteista Pungila kuului apteekkari Nybergille ja se oli enimmäkseen puutarhana. Apteekkarin varsinainen asuintontti oli nykyisen torin alueella sijainnut Öysti. Balzarin tontti kuului lasimestari ja porvari Hint. Brobergille. Hänellä oli peltoa runsas tynnyrinala, niittyä, puolikkaan riihi ja lato-osuus, kaksi ranta-aittaa, ruoka-aitta ja lastauslaituri.

Palovakuutukset

Suomen kaupunkien yleisestä paloapuyhtiöstä Raumalle otettu ensimmäinen palovakuutus koski Pungla-Baltsarin kiinteistöä. Palovakuutus otettiin vuonna 1835 ja sen ottajana oli kollegion asessori ja pormestari Carl Grönholm Carlsson. Tontilla oli viisi vakuutettavaa rakennusta. Vanhan vakuutuksen kuvaukset olivat hyvin yksityiskohtaisia, ja antavat kuvan ajan rakennustekniikasta.

Kauppakadun varrella sijaitseva päärakennus oli hyvässä kunnossa. Siinä oli muutama vanha huone, jotka vuonna 1820 oli varustettu uudella perustalla: lattialla, katolla, ikkunoilla, ovilla ja kaakeliuuneilla, minkä jälkeen vuosina 1823 ja 1830 oli rakennettu seitsemän huonetta lisää, ja jälkimmäisenä vuonna koko rakennusta korotettu ja koko rakennukselle tehty uusi katto. Vakuutuksenottamisvuonna kaikki nurkat varustettiin lautakoteloilla, jotka olivat pystylautaa, ja koko rakennus vuorattiin hyvillä vaakasuuntaisilla honkalaudoilla ja tuohella. Rakennuksessa oli eteinen, tampuri, kaksi salia, salonki, viisi kamaria ja keittiö, jossa oli liesi ja pieni paistinuuni sekä yhteensä kuusi kaakeliuunia ja suoraan ylös menevät savupiiput. Kaikkia kaakeliuuneja varten oli komero. Ullakolle oli kaksi sisäänkäyntiä ja ullakko oli jaettu viiteen osastoon. Rakennuksen katto oli kaksinkertainen lautakatto. Lautakerrosten välissä oli tuohta. Vesilista, jota vasten kattolaudat tukeutuvat oli varustettu vahvoin rautakoukuin.

Vakuutuskirjassa mainittiin erikseen hinta kivijalalle ja tulisijojen perustalle, rakennuksen rungolle, palkistoille, vesikatolle, huoneiden lankkulattioille, lattian täytteille ja trossipohjalle. Huoneiden katto oli ponttilautaa, joka oli honkalautaa. Ullakon portaat lähtivät eteisen lautakomerosta. Ikkunoita oli 20 kuusiruutuista. Kaikkiin ikkunoihin oli tuplaikkunoita, jotka olivat kitattuja ja niissä oli vuorilaudat. Ullakolla oli kaksi suurempaa neliruutuista ja 14 kapeaa, kaksiruutuista ikkunaa. Väliovista neljä oli puoliranskalaista pariovea. Niissä oli vuorilaudat, messinkilukot, saranat ja painikkeet. Yhdeksän ovea oli puoliranskalaisia peiliovia ja kaksi sileää ovea. Lisäksi oli kaksi tampurin ovea, jotka olivat pariovia, ja joiden yläpuolella oli ikkuna. Myös eteiseen oli samanlainen pariovi. Sekä tampurin että eteisen edessä oli lankuista tehty ulkoporras, ja niiden yhdellä puolella oli kaide. Ullakkoa osastoivissa seinissä oli ovet.

Yhdeksässä huoneessa oli paperitapetit, jalka- ja kattolistat. Kaakeliuuneista yksi oli valkoinen ja siinä oli kaappi, luukut ja kahdet valurautapellit. Toinen valkoinen uuni oli mallia, jossa yläosa oli pyöreä ja alaosa nelikulmainen. Kolmas oli pyöreä. Viiden huoneen uunit olivat ruskeita lasitettuja kaakeliuuneja. Kahdessa huoneessa oli tiilinen kaakeliuuni, lisäksi oli keittiön liesi. Savupiippuja oli viisi. Huoneissa oli neljä kiinteää komeroa.

Ulkorakennus, joka sijaitsi tontin itäosassa, sen pohjoisrajalla siten, että siihen liittyi pihan keskelle, puutarhamaan rajalle tuleva siipi. Rakennus oli tehty hyvästä hirrestä vuonna 1826 ja oli punamullattu. Rakennuksessa oli aitta, jossa oli välipohja, vaunuvaja, heinälato, talli kahdelle hevoselle ja neljän lehmän navetta. Katto oli lautaa. Aittaan oli pariovi, joka oli maalattu öljymaalilla, ylempään kerrokseen oli luukku. Rakennuksessa oli kolme pienehköä ikkunaa, joissa oli rautaristikot. Talliin ja navettaan oli yhteensä neljä pienehköä ikkunaa. Vaunuvajaan oli kaksi suurta lukollista ovea, talliin oli kaksi ovea, latoon ja navettaan oli yksinkertaiset ovet. Rakennusten alla oli holvattu kellari, jonne oli kaksi puista ovea.

Tontin itärajalla sijaitseva leivintuparakennus oli vanha, mutta hiljakkoin korjattu. Se oli hyvässä kunnossa oleva hirsirakennus, jonka nurkat olivat vuorilaudoitetut. Rakennuksessa oli leivintupa ja talli. Leivintuvassa oli leivinuuni, liesi ja kaakeliuuni, kaksi kahdeksanruutuista ikkunaa, lukollinen ovi, eteinen, jonka oven yläpuolella oli ikkuna. Talli oli viittä hevosta varten ja sen yläpuolella oli heinäparsi, jonka portaiden alla oli komero. Tallissa oli kaksi ovea ja kolme pientä ikkunaa. Kaikkien ikkunoiden vuorilaudoitukset oli maalattu öljymaalilla.

Piha-alueen pohjoisosassa oli pieni käymälärakennus, joka oli kulmastaan kiinni ulkorakennuksessa. Se oli rakennettu vuonna 1830 ja oli punaiseksi maalattu. Rakennuksessa oli pieni ikkuna ja kaksi ovea. Puuvajarakennus sijaitsi käymälärakennuksen jatkeena. Sekin oli pieni ja punaiseksi maalattu.

Vakuutettavia olivat vielä tontin kaksi ajoporttia. Ne olivat lankuista tehtyjä, laudalla vuorattuja ja öljymaalilla maalattuja. Niissä oli lukko ja tukevat saranat. Myös tontin länsipuoliskolla suuren puutarhan aita vakuutettiin. Aita oli tehty hirsiperustukselle, ja maalattu toiselta puolelta öljymaalilla ja toiselta punamullalla. Puutarha ylettyi Vähäkirkkokadulle asti, sillä tämä sivu tontista oli rakentamaton.

Vakuutuskirja uusittiin vuonna 1865, jolloin tontin omisti kauppias E. W. Grönberg.

Pungla-Baltsarin tonttiin oli yhdistetty viereinen Apulin tontti. Päärakennusta oli jatkettu kauppatorin suuntaan, niin että se ylettyi nyt Vähäkirkkokadun kulmaan asti. Lisärakennusosa oli vielä laudoittamatta, vaikka muu rakennus oli laudoitettu ja öljymaalilla maalattu. Uudisosa oli katettu tiilellä, kun muu rakennus oli lautakattoinen. Rakennuksessa oli nyt eteinen, tampuri, vaatekomero, ruokakomero, kaksi salia, kuusi kamaria, kauppapuoti ja keittiö. Kaakeliuuneja oli 11 ja lisäksi keittiön liesi paistinuunilla. Kaupassa oli täydellinen kalustus, johon kuului hyllyjä, lokeroita ja tiskejä. Kaupan porras oli Kuninkaankadun ja Vähäraastuvankadun kulmassa.

Seuraavina vakuutuskirjassa lueteltiin Apulin tontin puoleiset kadunvarsirakennukset, tontin keskellä oleva uusi pakarirakennus, joka myös oli ollut mukana Apulin vakuutuksessa sekä puuvaja, joka sekin oli ollut Apulin vakuutuksessa.

Tontin keskellä oleva vinkkelirakennus, jossa on talli ja navetta, ja joka oli rakennettu vuonna 1826, ei ole muuttunut. Puutarhan aita on tehty uudelleen vuonna 1862. Se on rakenteeltaan edelleen samanlainen kuin ennen, perustuksena on hirsi ja aita on tehty palkeista.

Vuonna 1887 tehtiin uusi vakuutuskirja. Talon omistajana oli silloin edelleen kauppias E. W. Grönholm. Rakennuksissa oli tehty korjauksia ja uudistuksia. Apulin tontin vinkkelirakennus oli rakennettu kokonaan kivijalasta uudelleen, samoin kuin tontin ulkorakennus oli kokonaan uusi. Apulin puoleiset tontin ulkorakennukset olivat paikallaan.

Päärakennusta oli laajennettu sitten edellisen tarkastuksen. Rakennuksen sisäpuolella oli tehty korjauksia ja koko rakennus oli tiilellä katettu. Koko rakennuksen seinät olivat laudoitetut ja öljymaalatut. Laajennus oli tehty Vähäkirkkokadun varteen, niin että rakennuksesta oli tullut kulmarakennus. Tiloja oli nyt kymmenen asuinhuonetta ja keittiö, sekä ruokakomero, kaksi makasiinia, joissa oli ullakko, tampuri, eteinen ja kuisti.

Uusi ulkorakennus oli tontin pohjoislaidalla. Sen alta oli purettu vanha vinkkelirakennus. Rakennus oli tehty vuonna 1886, osittain hirrestä, osittain laudasta. Sitä ei ollut laudoitettu, mutta se oli maalattu vihreällä sekoitusvärillä (kompositionsfärg). Rakennuksessa oli huopakatto. Tiloja oli talli ja navetta, joissa oli heinäparsi, käymälä ja lantala. Vaunuvaja ja kolme makasiinia, joissa oli ullakko. Lisäksi rakennuksen alla oli tiilinen iso holvattu kellari. Kun puutarhamaa oli nyt tullut rakennetuksi, oli puutarhan aita hävitetty. Tontin rajoilla oli aidat ja tontilta oli ajoportti Kauppakadulle.

Muutospiirustukset

Ilmeisesti 1880-luvun alusta on päiväämätön ja signeeraamaton muutospiirustus, joka koskee jotakin yhdistetyn tontin 5, 6 ja 7 kadunvarsirakennusta. Siihen oltiin avaamassa rommipuotia. Todennäköisesti kyseessä on Kauppakadun ja Isopoikkikadun kulmassa oleva rakennus eli Apulin rakennus. Rakennuksessa oli leveä vaakalaudoitus, neliruutuiset, lähes neliömäiset ikkunat ja rivi ullakon ikkunoita. Katto oli kadun kulmasta aumattu. Kuvasta ilmenee, että rakennus koostui alun perin kahdesta osasta, sillä välissä on jakso, jossa ei ollut asuinkerroksen ikkunaa eikä kivistä sokkelia. Rommikaupan ovea oltiin tekemässä läntisen osan idänpuoleiseen huoneeseen. Liikkeeseen tuli pariovet ja niiden eteen korkeat, kahdelta puolelta noustavat portaat. Portti oli rakennuksesta länteen. Kaikkia yhdistettyjen tonttien rakennuksia koskeva muutospiirustus on 1800-luvun loppupuolelta, mutta piirustuksen tarkkaa ajankohtaa ei ole selvillä. Siinä on esitetty kaikkien tontin rakennusten pohjat. Tonttien 5 ja 6 osuudella Kauppakadun ja Vähäraastuvankadun kulmassa oli asuinrakennus, jonka kulmassa oli liikehuoneisto. Sisäänkäynti ja portaat olivat rakennuksen kulmassa. Ison myymälähuoneen lisäksi Vähäraastuvankadun puoleisessa siivessä oli kaksi suurehkoa huonetta. Kauppakadun siipi oli kapeampirunkoinen ja koostui ilmeisesti kahdesta alun perin erillisestä rakennusrungosta. Itäpäässä olevasta eteisestä, eteiskamarista, salista ja päätykamarista koostuva osa oli vielä muuta rakennusrunkoa kapeampi. Leveämmässä osassa oli eteinen, eteiskamari ja eteisen toisella puolella kaksi rakennuksen rungon levyistä huonetta. Toisella puolella on ensin kaksi pientä puolen rakennusrungon syvyistä kamaria, ja sitten koko rakennusrungon syvyinen huone. Pihan puolella oli erillinen kuistimainen keittiö ja siihen liittyvä sisäänkäynti, sekä sen vieressä rakennuksen kapeamman osan erillisen huoneiston sisäänkäynti. Keskellä rakennuksen asuinsiipeä oli pääsisäänkäynti ja siihen liittyvä kuisti. Liikehuoneistoon oli pihan puolella vielä oma sisäänkäynti. Ulkorakennus oli tonttien pohjoisrajalla ja se koostui seitsemästä huonetilasta.

Tontin 7 osuudella on Kauppakadun ja Isoraastuvankadun kulmassa asuinrakennus, jonka Kuninkaankadun puoleisessa siivessä, lähellä tonttien ajoporttia on liikehuoneisto. Siipi on siinä asussa, jossa vuodelta 1889 oleva muutospiirustus sen esitti. Myös Isoraastuvankadun puoleinen siipi on paritupapohjainen. Siinä on eteinen ja eteiskamari sekä kolme rakennuksen levyistä huonetta. Pihan puolella on kaksi kuistia, joista toisen kautta kuljettiin myymälään ja asunnon keittiöön, toisen kautta asunnon eteiseen. Tontin pohjoisrajalla on rakennus, jossa on pakaritupa, sauna sekä yksi kamari.

Vuodelta 1887 on Kauppakadun ja Vähäraastuvankadun kulmassa olevan rakennuksen Kauppakadun julkisivua koskeva muutospiirustus. Kadun kulmassa oli liikkeen ovi ja korkeat portaat. Rakennuksen itäpäästä lukien toisessa huoneessa oli myös ollut kauppapuoti, mutta sen ovi haluttiin nyt poistaa ja palauttaa julkisivu ennalleen. Rakennuksessa on vaakalaudoitus, kuusiruutuiset, kustavilaisen listoituksen kehystämät ikkunat ja tiilikatto.

Vuodelta 1887 on muutospiirustus, joka koskee tontin 7 Kauppakadun puoleista siipeä. Rakennuksen länsipäässä, lähinnä porttia on liikehuoneisto, jossa oli tislaamo ja rommimyymälä. Siihen oli sisäänkäynti kadulta. Myymälän takana on pieni kamari. Tislaamo ja kamari olivat yhteydessä toisiinsa, mutta eivät myymälään, johon pääsi vain kadulta. Kamariin oli sisäänkäynti pihan puolelta. Seuraavana rakennuksessa oli makasiini, jossa oli kadun puolella ikkuna mutta kulkuyhteys vain pihalta. Varastoon ei siis ollut sisäkautta yhteyttä muualta talosta. Lähinnä Isopoikkikadun kulmaa oli kaksi rakennuksen levyistä huonetta ja niistä seuraavana eteinen ja pieni keittiö. Rakennusta haluttiin muuttaa siten, että tislaamon, rommimyymälän ja kamarin tilat yhdistettiin yhdeksi isoksi myymälähuoneeksi ja makasiinin tilat yhdistettiin keittiön ja eteisen tiloihin siten, että kadun varteen tuli nyt kamari. Keittiö siirrettiin pihan puolelle eteisen paikalle. Eteisen sisäänkäynnistä tuli keittiön sisäänkäynti. Rakennuksen katujulkisivulle oli esitetty kolmijakoista vuorausta. Nelijakoisten ikkunoiden listoitus päättyi lehtisahattuun lilja-aiheeseen. Liikkeen oven vuorilaudoitus oli samanlainen. Ovi oli pariovi, ja portaat olivat jalkakäytävän suuntaiset, kahdelta puolelta kuljettavat.

Vuodelta 1888 ovat August Heleniuksen laatimat julkisivupiirustukset, jotka koskevat Kauppakadun ja Vähäraastuvankadun kulmarakennusten julkisivuja. Torin kulmassa oli liikkeen sisäänkäynti. Kauppakadun julkisivun keskellä oli kohta, jota oli korostettu muuta julkisivua rikkaammalla koristelulla ja kattokoristeella. Uusrenessanssijulkisivua toteutettiin tämän suunnitelman mukaan, muuta keskiosaa lukuun ottamatta. Pihajulkisivu oli vaatimattomampi, mutta sekin uusrenessanssihenkinen. Rakennuksen tiloissa tapahtui pientä huoneiden uudelleenjärjestämistä ja pihan puolelle tehtiin yksi keittiö ja muutama uusi kuisti. Vuonna 1889 oli Helenius laatinut suunnitelmat rakennuksen Vähäraastuvankadun puoleisen siiven laajentamiseksi pihan puolelta.

Vuodelta 1889 on August Heleniuksen laatima suunnitelma Vähäraastuvankadun varren kivirakennusta varten. Siihen tuli leivintupa ja kaksi kamaria. Kivirakennuksen julkisivu oli uusrenessanssihenkinen ja ikkunan malli sama kuin puurakennuksessa.

Julkisivujen muuttamiseen ryhdyttiin kuitenkin hitaasti, sillä vuodelta 1896 on muutospiirustus, jossa Kauppakadun puoleiselle sivulle esitettiin jälleen kauppapuodin oven avaamista. Paikalle, jolla sellainen oli aikaisemminkin ollut, mutta josta se oli poistettu. Koko julkisivu oli vielä vanhassa klassistisessa asussaan, mutta katto oli nyt peltiä. Seuraavana vuonna oltiin avaamassa ovea lähelle rakennuksen länsipäätä. Nyt julkisivu oli esitetty muutoin edellisvuotisen kaltaisena, mutta ikkunat kaarevina T-ikkunoina ja niiden kehyslistoitus samanlaisena kuin Heleniuksen suunnitelmassa oli esitetty.

Vuodelta 1897 on tonttien 5 ja 6 Kauppakadun ja Vähäkirkkokadun kulman rakennusta koskeva muutospiirustus. Siinä Kuninkaankadun puolella olevaan, kulmasta lukien toisen huoneen ikkunaa haluttiin siirtää ja sen viereen tehtiin katuovi. Ikkunat oli esitetty T-jakoisiksi, yläosaltaan kaareviksi ja rikkaalla uusrenessanssivuorilaudoituksella kehystetyiksi samoin kuin liikkeen pariovikin. Kuvassa näkyi myös kulmassa olevan liikkeen pariovi, joka oli erilainen kuin uusi ovi.

Vuonna 1899 tehtiin muutoksia tontin 7 rakennuksissa. Ulkorakennuksessa oli aikaisemmin ollut leivintupa, sauna ja kamari. Nyt rakennusta laajennettiin osalla, johon leivintupa ja sauna sijoittuvat. Puurakennukseen jäi vajoja ja käymälä.

Vuonna 1901 avattiin Vähäraastuvankadun puolelle, lähelle kulmaovea ikkunan paikalle liikkeen ovi anniskeluyhtiön viinamyymälään. Oven eteen tuli 60 senttiä leveät jalkakadulle ylettyvät kiviportaat. Vuonna 1902 tehtiin Kauppakadun puolelle rakennuksen itäpäähän kaksi korkeaa ja kapeaa näyteikkunaa. Raatihuoneen torin puolelle avattiin taas ovi vuonna 1907.

Vuodelta 1907 on Arvi Forsmanin suunnitelma Vähäraastuvankadun puoleiseksi portiksi. Aiheet toistavat talon julkisivun yksityiskohtia.

1920 tehtiin pihan puolelle laajennus tiilestä. Vuonna 1923 rakennuksessa toimi torin puolella posti. Kulmassa toimi apteekki ja itäpäässä Kauppakadun puolella pankki. 1930-luvulla postin tilat olivat taas asuinkäytössä. Ovien ja ikkunoiden avaaminen ja sulkeminen jatkuivat 1920- ja 1930-luvulla. Näyteikkunoita tuli lisää. Tulisijamuutoksia tehtiin myös jatkuvasti. Vuonna 1939 otettiin käyttöön rakennuksen kellarikerros rakennuksen kulmassa. Tiloihin tuli varastoja, keskuslämmityskattila ja polttoainevarasto.

Vuonna 1954 tuli taloon öljylämmitys. Vuonna 1957 tehtiin muutoksia Vähäraastuvankadun puoleisissa rakennuksissa. Kivisen rakennuksen huoneita yhdistettiin toimiston tarpeisiin. Osasta palveltiin yleisöä tiskin takaa ja osa erotettiin lasiseinällä. Tiloihin tuli myös WC ja pieni henkilökunnan kahvinurkkaus, johon liittyi keittokomero. Toimiston sisäkattoa laskettiin. Osa kivirakennuksen tiloista liitettiin puurakennuksessa olevan polkupyöräliikkeen varastoon ja toimistotiloiksi. Kolmantena liikkeenä oli muutoksen alaisessa rakennuksen osassa kemikalio, jolle saatiin lisää tilaa väliseinän paikkaa siirtämällä. Sekä polkupyöräliikkeeseen että kemikalioon tuli oma WC. Koko puurakennuksen Vähäkirkkokadun julkisivulla oli korkeat näyteikkunat. Kolme niistä oli kapeita ja korkeita, mutta sekä pyöräliikkeen että kemikalion ikkunat olivat kahdesta osasta koostuvia suuria ruutuja. Kaikkien muutoksen alaisten liikehuoneistojen ovet oli muutettu 1950-luvun tyylisiksi. Vähäkoulukadun puolelle tuli rautaportti.

Vuonna 1971 tehtiin muutoksia rakennuksen Kauppakadun puoleisessa siivessä. Apteekki oli muuttanut pois, ja sen tiloista ajateltiin kerhohuoneistoa. Osa tiloista yhdistettiin viereiseen asuntoon, jossa ennen oli ollut kuusi huonetta ja keittiö, mutta jossa nyt tuli olemaan 8 huonetta ja keittiö. Lähinnä porttia olevaan, rungoltaan kapeampaan päähän jäi erillinen kahden huoneen toimisto, johon oli sisäänkäynti myös kadulta. Suunnitelmat eivät kuitenkaan ehtineet toteutua, vaan muutaman kuukauden päästä oltiin niin asunnon kuin toimiston tiloista tekemässä yhtenäistä myymälää. Väliseinät poistettiin lukuun ottamatta joidenkin pihan puolella olevien, sosiaalitiloiksi jäävien huoneiden väliseiniä. Myymälähuoneistoon saatiin tilaa yhteensä 347 m2. Katujulkisivulle tehtiin myös liikkeen sisäänkäynti sekä yksi iso näyteikkuna.

Vuonna 1897 tuli rakennukseen ensimmäinen katuovi. Julkisivu oli esitetty vuoraukseltaan uusrenessanssihenkiseksi, lilja-aiheeseen päättyväksi. Suunnitelman oli tehnyt Onni von Zansen, mutta muutos koski vain ovea ja ulkorakennuksen laajentamista, ei katujulkisivua. Vuonna 1900 avattiin tontin 7 rakennukseen toinen katuovi. Vuonna 1904 avattiin ensimmäiset näyteikkunat. Vuonna 1915 avattiin tontin 7 rakennukseen kulmaovi, toinen katuovi ja kaikki Kauppakadun puolen ikkunat muutettiin näyteikkunoiksi. Pihan puolelle tehtiin laajennus. Vuonna 1928 avattiin Isopoikkikadun julkisivulle näyteikkunat.

Vuonna 1951 esitettiin suuria näyteikkunoita, mutta niistä ei vielä toteutettu kaikkia. Vuonna 1955 tuli yksi liikkeen sisäänkäynti lisää. Vuonna 1967 suurennettiin loput näyteikkunat. Vuonna 1967 oli tehty muutoksia tontin 7 rakennuksissa. Kauppakadun varren kaksi liikehuoneistoa yhdistettiin kalastus- ja venetarvikeliikkeen tarpeita palvelevaksi, jolloin huoneiden väliseinät purettiin pois. Näyteikkunoita suurennettiin. Kulmaan jäi vielä erillinen myymälä, jossa oli jo entuudestaan isot näyteikkunat. Isopoikkikadun varrella oli asunto, johon yhdistettiin osa kulmassa olevan liikkeen takahuoneesta. Vanhoja väliseiniä purettiin pois, jotta asuntoon saatiin ajanmukaista avoimuuden tuntua. Asuntoon tehtiin myös sauna. Kellariin oli rakennettu kattilahuone ja öljysäiliö. Aikaisempi keskuslämmitys oli toiminut huoneeseen sijoitetusta kattilasta, mutta osassa rakennusta oli ollut puulämmitys. Nyt purettiin tulisijat, myös keittiön puuhellat. Piharakennuksen entisen käymälän ja vajan tilat yhdistettiin venevarastoksi ja vanha huoneen ja keittiön asunto muutettiin lämpimäksi venemoottorivarastoksi. Väliin jäi kylmä autovaja. Myymälähuoneistoja yhdistettiin vuonna 1974. ja vuonna 1987 liitettiin vielä yksi asuinhuone myymälään.

Vuonna 1992 suunniteltiin Vähäraastuvankadun varrelle vanhan mallinen korkea portti. Vuonna 1994 tehtiin torin sivulle kesäterassi. Vuonna 1995 otettiin Punglan kellaritilat palvelemaan talossa olevaa pizzeriaa. Kellariin tuli myös ravintolatiloja.

Nykytilanne

Kauppakadun suuntainen rakennus
Pitkänurkkainen asuinrakennus, liiketalona, rakennettu vaiheittain 1700-luvulla (korjattu vuosina 1820, 1823, 1830, 1864), uurrettu vaakalaudoitus vuodelta 1830, uusrenessanssivuoraus vuonna 1887 (John F. Lindegren), satulakatto, näyteikkunoita

Torin varren kivirakennus
Rapattu tiilirakennus vuodelta 1889 (August Helenius), alun perin liikerakennus, satulakatto, suuret kaari-ikkunat

Ulkorakennus
Laudoitettu ulkorakennus

Portti
Iso ajoportti 1980-luvulta.