Priia
Historiaa
Tontit 76, 77 ja 77½ muodostivat Pappila-nimisen tontin, jolla sijaitsi alun perin pappila. 1530-luvulla tapahtuneen kaupunginpalon jälkeen kirkkoherra sai kuitenkin pappilan luostarin rakennuksista.
Vuoden 1756 kartan liitteenä olevassa tonttiluettelossa mainitaan koko Pappilan tontin olleen tupakkamaana. Vuoden 1800 veroluettelossa osa alkuperäisestä tontista oli autiona, mutta Priian tontin omistajana oli Adolph Mandelin.
Palovakuutukset
Palovakuutuskirjassa vuodelta 1858 tontin omistaja oli J. W. Wallenius. Tontilla oli kaksi asuinrakennusta ja kaksi ulkorakennusta. Palovakuutuksen mukaan rakennukset oli pystytetty ”varhempina aikoina”, eli ne olivat enemmän kuin yhden miespolven ikäisiä. Ne oli todennäköisesti rakennettu 1800-luvun alkukymmeninä.
Rakennukset muodostivat umpinaisen pihan. Tontin länsirajalla oli lauta-aita. Päärakennus oli vinkkelirakennus Kauppakadun ja Itäkadun kulmassa. Sen eteläsiipi oli paritupa, jonka eteläpäässä oli lisänä peräkamari. Toinen parituparakennus oli Itäkadun varrella. Tontin etelärajalla oli ulkorakennus. Kauppakadun varrella oli toinen ulkorakennus, jossa oli kaksi makasiinia. Sen ja päärakennuksen välissä oli ajoportti, jossa oli erikseen kulkuportti jalankulkijoille.
Vuonna 1885 tontti oli pormestari Frans Törnrothin hallussa. Päärakennus Kauppakadun ja Itäkadun kulmassa oli lautakattoinen sekä öljymaalilla maalattu. Rakennuksessa oli myös kuisti, jossa oli lasi-ikkunat. Asuinhuoneita oli kuusi, joiden lisäksi oli vielä eteinen. Tontin pohjoispuoliskolla oli lisäksi Kauppakadun varressa oleva hirsinen makasiinirakennus, joka oli vanha, laudoitettu ja öljymaalilla maalattu. Tässäkin rakennuksessa oli lautakatto. Rakennukseen kuului myös asuinrakennuksessa kiinni oleva portinsola, johon liittyi ullakko. Portti oli tukevaa tekoa. Toinen asuinrakennus oli Itäkadun varressa, kiinni vinkkelirakennuksessa. Rakennus oli vanha. Katusivu oli laudoitettu ja öljymaalilla maalattu, pihan puoli laudoittamaton ja punamullalla maalattu. Katto oli lautaa. Tiloja oli keittiö, ruokakomero, sauna, leivintupa ja eteinen. Tulisijoja oli kaakeliuuni, keittiön liesi helloineen ja paistinuuneineen, leivintuvan uuni, jossa oli leivinuuni ja muuripata sekä saunan kiuas. Tontin etelärajalla oli suuri ulkorakennus, joka oli vanha, hirsinen, laudoittamaton ja punaiseksi maalattu. Rakennuksessa oli talli, navetta, rehulato, puuliiteri ja vaja. Tontilla oli vielä vuonna 1884 rakennettu lautainen liiteri sekä samana vuonna rakennettu käymälä. Molemmat rakennukset olivat punaiseksi maalattuja. Navetan ympärille oli aidalla erotettu karjapiha. Pihan länsiosassa oli umpinainen, punaiseksi maalattu aita.
Vuonna 1890 tehdyssä muutoksessa asuinrakennukset yhdistettiin toisiinsa huoneella ja pienemmän rakennuksen huonejakoa muutettiin. Kauppakadun varren makasiinit yhdistettiin päärakennukseen katetulla, rakennuksen läpi kuljettavalla portilla. Tontin etelärajalle rakennettiin uusi ulkorakennus kiinni asuinrakennukseen.
Vuonna 1892 vakuutusyhtiön edustaja huomautti, että vakuutusmaksua piti nostaa, koska eteinen oli jaettu väliseinällä kahtia, ja toista osaa käytettiin keittiönä. Tähän erittäin pieneen huoneeseen oli asennettu kamiina.
Muutospiirustukset
Vuonna 1903 päärakennusta laajennettiin rakentamalla huone ajoportin kohdalle ja muuttamalla toinen makasiineistä asuinkäyttöön. Pihan puolelle tehtiin lisää keittiö ja eteinen. Myös ulkorakennusta laajennettiin pihan puolelta. Rakennuksen nykyinen jugend-vaikutteinen ulkoasu on tältä ajalta.
Sodanjälkeistä asuntopulaa kuvaa se, että vuonna 1946 laajennetaan rakennuksen kuistiosaa, jotta saataisiin yksi sisäänkäynti lisää. Samalla muurataan yhden peltiuunin kylkeen rautahella.
Vuonna 1971 Kauppakadun ja Itäkadun kulmarakennus muutettiin Osuuskaupan varastoksi, joka muutettiin uudelleen asunnoiksi vuonna 1985. Kulmaan tuli pieni liikehuoneisto, jossa kulmahuoneen katosta tuli esille vanha kaunis sablonimaalaus, joka on entisöity. Vanhat ulkorakennukset olivat hävinneet.1980-luvulla Priian tontille pystytettiin uusi pieni ulkorakennus. Suunnitelmat laati Iina Paasikivi-Poutanen. Ullakkotiloja on otettu käyttöön myöhemmin.
Nykytilanne
Asuinrakennus
Pitkänurkkainen asuinrakennus, uusrenessanssivuoraus vuonna 1903 (Arvi Forsman), satulakatto
Ulkorakennus
Uudisrakennus
Portti
Uusittu vanhan malliseksi.