Polttla ja Wähä-Essbjörn

Historiaa

Polttilan talon, eli talon nro 106 omisti vuonna 1800 porvari Ephr. Ilvan vanhempi. Hänellä oli lisäksi peltoa, niittyä, kaksi ruoka-aittaa, työkalusuoja, 2 ½ riihtä latoineen, kolme ranta-aittaa, kaksi lastauslaituria sekä kaksi tuulimyllyä. Hänellä oli myös laivanosuuksia. Vähä-Essbjörnin eli tontin 110, omisti puusepän leski Liisa Wickius ja Essbjörnin eli tontin 111, omistivat lukkarin leski Eeva Lagerström sekä lukkarin leski Briitta Ramström. Molemmilla oli omistuksen lisäksi vähän peltoa ja niittyä, Lagerströmillä lisäksi ruoka-aitta ja lato.

Palovakuutukset

Polttilan ensimmäisen palovakuutuksen otti kauppias Johan Michael Ilvan vuonna 1847. Rakennuksia tontilla oli silloin kuusi: Päärakennus Kauppakadun varrella oli vanha hyväkuntoinen hirsirakennus, jonka kadun puoli oli laudoitettu ja maalattu punaisella vesimaalilla. Katto oli lautaa. Talossa oli kuisti, ja talon alla oli holvattu kellari. Ikkunat olivat kuusiruutuisia, ja niitä oli kahdeksan. Lisäksi oli kaksi pieniruutuista ikkunaa, jotka eivät olleet muita suurempia, mutta joissa ruutuja oli 24 ja yksi pienempi samanlainen. Nämäkin olivat kitattuja. Ilmeisesti kyseessä olivat kuistin ikkunat. Vielä mainitaan kolme lasitettua valeikkunaa, sekä 11 ullakon ikkunaa. Huoneita oli yhdeksän: eteinen, kaksi salia, kaksi kamaria, keittiö ja kolme makasiinia, joissa oli välipohja. Kuistin pariovi oli kaksinkertainen lautaovi, kuistin oven yläpuolella oli ikkuna, lisäksi oli toinen, yksiosainen samanlainen. Väliovet olivat puoliranskalaisia peiliovia, joita oli viisi. Lisäksi oli neljä lautaovea. Kolmessa huoneessa oli paperitapetit. Tulisijoista kaksi oli nelikulmaista ruskealasitteista kaakeliuunia, yksi samanlainen, valkoiseksi maalattu. Lisäksi oli keittiön liesi. Tontin toinen asuinrakennus sijaitsi Vähäraastuvankadun varrella. Se oli tehty uusista materiaaleista vuonna 1836. Rakennus ei ollut vuorattu, mutta se oli maalattu punamullalla. Rakennuksessa oli katettu sisäänkäynti ehkä kuisti. Ikkunoita oli viisi ja ullakon ikkunoita kuusi. Rakennuksen neljä tilaa olivat eteinen, sali, kamari ja keittiö. Väliovet olivat puoliranskalaisia. Ulko-ovi oli yksinkertainen lautaovi, jonka yläpuolella oli ikkuna. Kahdessa huoneessa oli paperitapetit, sekä jalka- ja kattolistat. Uuneista yksi oli litteä, ruskeaksi lasitettu ja toinen pyöreä samanlainen. Keittiön lieteen ei kuulunut uunia.

Kauppakadun puolella, portin pielessä oli tallirakennus, joka oli vanha, punaiseksi maalattu ja laudoitettu vain kadun puolelta. Tontin etelärajalla oli leivintuparakennus, joka oli vanha, laudoittamaton ja punaiseksi maalattu. Sen kunto oli välttävä. Leivintuvan lisäksi rakennuksessa oli kaksi eteistä ja sauna. Sauna mainitaan tällä kertaa selvästi erilliseksi huoneeksi. Leivintuvan uunilla ja saunan kiukaalla oli omat savupiippunsa. Ikkunoita rakennuksessa oli kolme pientä neliönmuotoista. Kaksi väliovea oli puoliranskalaisia peiliovia, joiden lisäksi oli kolme lautaovea. Tontin peräosassa oli hyväkuntoinen hirsinen ulkorakennus, jossa oli liiteri, navetta ja lato. Tontille oli kaksi ajoporttia, toinen Kauppakadulta ja toinen Vähäraastuvankadulta. Molemmat olivat kaksinkertaista lautaa ja öljymaalilla maalattuja.

Tontin seuraava vakuutus otettiin vuonna 1878. Vakuutuksen ottaja oli kauppaliike Sederström & Långfors. Rakennuksia oli viisi. Päärakennuksessa on tiilikatto. Asuinhuoneet ovat tehdyssä korjauksessa saaneet uudet lattiat, katot, tapetit ja kaakeliuunit. Myös ovet ja ikkunat oli maalattu. Huonetiloina mainitaan nyt viisi asuinhuonetta, kauppapuoti, varasto kaksi kauppatavaroiden säilytysvarastoa sekä vasta rakennettu veranta. Myös toisessa asuinrakennuksessa on tiilikatto. Edellisen vakuutuksen ottamisen jälkeen on rakennettu yksi huone lisää. Myös portin pielessä, Kauppakadun puolella olevassa pienessä rakennuksessa on tiilikatto. Se ei enää ole talli vaan makasiini. Pakari- ja saunarakennus on ennallaan, mutta muutoksia on suunnitelmissa. Uusi ulkorakennus tontin itäsivulla on rakennettu viimeksi kuluneen vuoden aikana. Se on laudoittamaton, punaiseksi maalattu sekä tiilikattoinen. Rakennuksessa on talli ja navetta, jossa molemmissa heinävintti, käymälä sekä lantaruuma. Vanha ulkorakennus on poissa. Portit ovat vanhoilla paikoillaan.

Vuonna 1886 on kauppias Ludvig Långfors ottamassa tontille uutta vakuutusta. Polttlan tonttiin on liitetty nyt tontti nro 111 Vanhankirkonkadun varrelta. Uudella tonttialueella on rakennuksia seitsemän. Päärakennus on nyt laudoitettu ja maalattu öljymaalilla ja katettu asvalttihuovalla. Rakennuksen molempiin päihin on tehty vinkkelit. Asuinhuoneita on kahdeksan, joiden lisäksi keittiö ja kaksi kauppapuotia, joissa on kiinteä sisustus. Pihan puolella on kaksi kuistia, joissa on ikkunoita. Kadun puolella on kaksi liikkeen porrasta, toinen rakennuksen kulmassa ja toinen Vähäraastuvankadun sivussa. Molemmat portaat ovat puusta. Kaakeliuuneja on 11 ja lisäksi kaakeleilla päällystetty keittiön liesi, jossa on kiinni muurattu hella ja paistinuuni. Saman vuoden aikana on rakennus korjattu perusteellisesti, on rakennettu vinkkelit, uusittu kivijalka, sekä tehty uusi katto ja uusi laudoitus, jonka alle on pantu asvalttihuopa. Lisäksi talo on maalattu. Rakennus on myös saanut uudet, korkearuutuiset ikkunat. Sisäpuolella huoneisiin on tehty uudet lattiat sekä välikatot. Väliseiniä on muutettu ja lisätty, ovia on uusittu ja tehty valkoisia kaakeliuuneja sekä tapetoitu huoneet.

Toisessa asuinrakennuksessa ei ollut tapahtunut muutoksia, ei myöskään portin pielessä, Kauppakadun varressa olevassa pienessä rakennuksessa. Ulkorakennus oli entisellään. Pakari- ja saunarakennus on tontilta hävinnyt.

Helmikuussa vuonna 1892 sattui talossa palovahinko. Tuli oli saanut alkunsa päärakennuksessa olleen viinapuodin kaakeliuunista pudonneesta kekäleestä. Nopean sammutuksen ansiosta vahingot jäivät niin vähäisiksi, että selvittiin seinä- ja kattopapereiden uusimisella.

Polttlan tontin eteläpuolella, Vähäraastuvankadun ja Vanhankirkonkadun kulmassa olevalle Wähä-Essbjörnin tontille (nro 110) otettiin vakuutus vuonna 1865. Vakuutuksen ottajana oli kauppakirjuri J.W. Anckar. Rakennuksia oli kaksi: päärakennus Vanhankirkonkadun varressa ja ulkorakennus Vähäraastuvankadun varressa. Päärakennus oli vanha, hyväkuntoinen hirsirakennus, joka oli laudoitettu ja maalattu punaisella vesimaalilla. Huoneita olivat sali, kamari, keittiö sekä kuisti. Tulisijoja oli yksi kaakeliuuni, yksi tiilinen lämmitysuuni sekä keittiön liesi, johon kuului myös leivinuuni. Ulkorakennus oli myös vanha. Se oli laudoittamaton ja punamullalla sivelty. Rakennuksessa oli aitta, jonka yläpuolella oli ullakko sekä lautainen puuvaja. Lisäksi vakuutettiin Vähäraastuvankadun puolella oleva portti ja aita. Tontilla oli yhteinen kaivo naapuritontin (nro 111) kanssa.

Muutospiirustukset

Vuodelta 1889 on August Heleniuksen laatima muutospiirustus, joka koskee tontilla, Kauppakadun varressa olevaa pientä rakennusta. Yksihuoneisen rakennuksen kylkeen tehdään pieni pulpettikattoinen osa, johon tulee sisäänkäynti sekä kadun että pihan puolelta. Katusivulle tulee kolmiosainen leveä ikkuna, ja rakennus saa uusrenessanssi-ilmeen. Tontilla on lisäksi rakennus Kauppa- ja Vähäraastuvankadun kulmassa, erillinen rakennus Vähäraastuvankadun varressa sekä ulkorakennus tontin itäsivulla. Vanhankirkonkadun varren erillisestä rakennuksesta on päiväämätön julkisivupiirustus, jossa rakennus on pystylaudoitettu ja sen nelijakoisia ikkunoita kehystää klassistinen vuorilaudoitus. Vuodelta 1898 on toinen Heleniuksen tekemä suunnitelma, joka koskee Vanhankirkonkadun varren rakennusta, jossa on aiemmin ollut neljä peräkkäistä huonetta. Nyt halutaan pihan puolelle rakentaa lisää huoneita koko rakennuksen pituudelle. Lisäksi rakennuksen kylkeen tulee pieni tiilinen osa. Rakennus saa myös sisäänkäynnin kadulta. Muita sisäänkäyntejä tulee neljä. Yksi huoneista on erillinen leivintupa, joka ei ole yhteydessä muihin tiloihin. Muissa osissa ei ole keittomahdollisuutta. Rakennuksen vuorilaudoitus on esitetty uusrenessanssiasuiseksi. Tämän rakennuksen ja tontin toisen, Vanhankirkonkadun varrella olevan rakennuksen väliin, tulee tyyliin sopiva aita, jossa on myös huomaamaton portti.

Vuonna 1934 tehdään rakennuksen kylpyhuoneeseen tulisija veden lämmitystä varten. Vuonna 1937 tehdään entisten näyteikkunoiden lisäksi uusia näyteikkunoita sekä ovia koko katusivulle kulmassa olevaan liikehuoneistoon ja toiseen Kauppakadun sivulla olevaan liikehuoneistoon. Ovia tulee olemaan kulmaoven lisäksi viisi. Vuonna 1938 muutetaan tontilla Kauppakadun varrella olevan pienen rakennuksen näyteikkuna entistä isommaksi. Sisäänkäynti siirretään erillisestä tuulikaappiosasta ikkunaseinälle. Kaakeliuuni korvataan kamiinalla. Vuonna 1951 tehdään muutoksia päärakennuksen kulmassa olevassa liikehuoneistossa, jossa on LSO:n lihamyymälä ja sen vieressä maitomyymälä. Osa tiloista yhdistetään väliseiniä poistamalla. Pihan puolen huoneisiin tehdään jäähdyttämöt, ja rakennukseen tulee keskuslämmitys, jonka vuoksi uunit puretaan. Rakennuksen alle tehdään kellari, jonne tulee lämpökeskus ja varastokellari. Lisäksi kulman myymälähuoneiston näyteikkunat muutetaan yksiosaisiksi. Rakennuksen toiseen päähän jää ikkunoita, jotka on jaettu neljään pienempään ruutuun. Samana vuonna tehdään myös Vähäraastuvankadun varren rakennukseen toinen liikkeen ovi. Ruokatavaraliikkeestä poistetaan väliseiniä, ja myymälästä tehdään yhtenäinen. Kylmäkalusteiden paikkaa vaihdetaan, ja yksi vanhoista erillisistä liikehuoneistoista liitetään ruokatavarakauppaan varastotiloiksi. Vuonna 1972 kiinteistö on edelleen LSO:n omistuksessa ja käytössä elintarvikemyymälänä. Kauppakadun varren rakennus yhdistettiin Vähäraastuvankadun varren rakennukseen osalla, joka kadun puolelta näytti korkealta lauta-aidalta, mutta jota ei sisätiloista havainnut erilliseksi osaksi. Kauppakadun rakennuksesta suuri osa toimi jo yhtenäisenä myymälänä, mutta nyt siihen yhdistettiin nivelosalla koko toinen rakennus, jonka kaikki vanhat väliseinät purettiin. Kauppakadun rakennuksen itäpäähän jäi vielä kaksi pientä liikehuoneistoa. Vuonna 1974 liikehuoneiston sisustusta muutetaan ja siitä erotetaan pieni kahvio.

Vuonna 1996 rakennetaan pihalle uusi ulkovarasto. Kadunvarsirakennus korjataan, ja julkisivuissa tehdään sopeuttavia muutoksia. Suunnitelmat laati Jukka Koivula.

Tontti 110

Vuodelta 1899 olevan Arvi Leikarin tekemän muutospiirustuksen mukaan tontilla on kaksi rakennusta. Asuinrakennus sijaitsee Vanhankirkonkadun varrella, toinen rakennus ja portti Vähäraastuvankadun varrella. Asuinrakennuksessa on kaksi huonetta, keittiö sekä kuisti, jota on tarkoitus laajentaa, niin että toiseen huoneista saadaan erillinen sisäänkäynti. Rakennus saa uusrenessanssityylisen vuorauksen. Vuonna 1903 laajennetaan yksihuoneista ulkorakennusta kahdella lisähuoneella.

Tontti 111

Tontti oli vuonna 1886 yhteydessä tonttiin 106, ja siltä oli jo purettu ulkorakennuksia. Jäljellä oli asuinrakennus ja yksi ulkorakennus. Vanhankirkonkadun varressa olevassa asuinrakennuksessa oli sali, kaksi kamaria, eteinen, kuisti sekä rakennuksen länsipäässä katettu porttikäytävä. Nyt porttihuone haluttiin muuttaa kamariksi ja sali leivintuvaksi. Kamarista tuli pesuhuone. Rakennuksen julkisivu pysyi leveällä vaakalaudoituksella laudoitettuna ja ikkunat kuusiruutuisina, vaikka ikkunoiden lukumäärä katusivulla kasvaakin yhdellä. Uuteen kamariin tulee oma sisäänkäynti pihan puolelta, sillä kamaria aiotaan käyttää maaseudulta tulevien ajurien yöpymispaikkana.

Nykytilanne

Torin kulmassa oleva liikerakennus
Pitkänurkkainen liikerakennus, ilmeisesti 1800-luvun alusta, vaakalaudoitus, aumakatto, julkisivussa tehty entistäviä ja sopeuttavia muutoksia 1990-luvulla (Jukka Koivula)

Kauppakadun varren pieni liikerakennus
Rakennus 1800-luvun alusta, varastomakasiinista myymälärakennukseksi muutettu 1889 (August Helenius), vaakalaudoitettu, uusrenessanssipiirteitä, aumakatto, näyteikkunat 1938

Vähäraastuvankadun suuntainen rakennus
Lyhytnurkkainen asuinrakennus vuosilta 1836 ja 1857, rakennusrunkoa levennetty ja rakennus vaakalaudoitettu vuonna 1898, uusrenessanssipiirteitä (August Helenius), satulakatto liitetty nivelellä torin kulman liikerakennukseen 1972.

Ulkorakennus
Varastorakennus 1990-luvulta (Jukka Koivula)

Portit
Uudet portit tehty vanhaa tyyliä mukaillen, 1990-luku (Jukka Koivula).