Penttlä

Historiaa

Vuonna 1756 tontin omisti Juhana Jaakonpoika. Vuonna 1800 talo kuului porvari Johan Paneliukselle. Hänellä oli vähän peltoa ja vanha riihi.

Palovakuutukset

Palovakuutuksen otti vuonna 1857 kirjansitojamestari P. A. Muhr. Rakennuksia tontilla oli kolme. Kadun varressa oleva oli vanha, kohtalaisessa kunnossa ja laudoitettu. Siinä oli kuusi huonetta: eteinen, sali ja kolme kamaria sekä keittiö. Katto oli lautaa. Rakennuksessa oli myös lautakuisti. Ikkunoita oli viisi kuusiruutuista ja yksi ikkunanpuolikas, jossa oli kahdeksan ruutua. Väliovet olivat puoliranskalaisia, ulko-ovi kaksinkertainen lautainen pariovi, lisäksi oli yksi lautaovi. Tulisijoista kaksi oli ruskeaksi lasitettuja ja kaksi tiilisiä kaakeliuuneja, lisäksi oli keittiön liesi. Savupiippuja oli neljä.

Tontin keskellä oleva rakennus on rakennettu vuonna 1847, oli hyvässä kunnossa, laudoittamaton ja maalaamaton. Katto oli lautaa. Rakennuksessa oli eteinen, salli ja keittiö. Ikkunoita oli viisi kuusilasista. Sisäänkäyntiportaan yläpuolella oli katos. Ulko-ovi oli kaksinkertaisesta laudasta tehty pariovi, jonka yläpuolella oli ikkuna. Puoliranskalaisia väliovia oli neljä. Eteisen komerosta lähtivät ullakon portaat. Uuneja oli yksi ruskealasitteinen, yksi valkoiseksi lasitettu ja keittiön liesi, jossa oli leivinuuni. Savupiippuja oli kaksi.

Tontin perällä oleva ulkorakennus on rakennettu vuonna 1845 osittain uudesta hirrestä, osittain vanhasta materiaalista. Hyväkuntoisessa rakennuksessa oli navetta, talli ja lato. Lisäksi vakuutettiin ajoportti, joka oli kaksinkertaista lautaa sekä pienempi käyntiportti.

Vuonna 1892 tehdyn viisivuotistarkastuksen yhteydessä todettiin kirjansitoja P. A. Muhrin lesken omistamassa kiinteistössä kadunvarsirakennuksen ja ulkorakennuksen olevan iän ja huonon hoidon vuoksi rappiolla. Sekä katto, tulisijat että muutkin osat, sekä sisällä että ulkona, olivat niin huonossa kunnossa, että rakennusten vakuutusarvoa laskettiin. Vuonna 1902 päätettiin ulkorakennus, vanhana ja lahona, poistaa kokonaan vakuutuksesta. Kirjansitojanleski Amalia Muhrin kerrottiin olevan niin vanha ja sairas, ettei hän saisi rakennuksia piakkoin vähääkään korjatuiksi. Muiden rakennusten todettiin olevan välttävässä kunnossa. Vuonna 1905 voitiin todeta, että rakennusten uusi omistaja merimies Emanuel Björk oli jo aloittanut rakennusten korjaustyöt.

Muutospiirustukset

Vuodelta1902 on Arvi Forsmanin laatima muutospiirustus, joka koskee tontin perällä olevaa ulkorakennusta. Sinne haluttiin tehdä käymälä, jonka ruuma olisi asianmukaisesti eristetty. Tontilla on lisäksi rakennus Pohjankadun varrella ja rakennus tontin keskiosassa.

Vuodelta 1904 on Arvi Forsmanin laatima muutospiirustus, joka koskee Pohjankadun varressa olevaa asuinrakennusta ja tontin keskellä olevaa asuinrakennusta. Tontin perällä on vielä ulkorakennus. Kadunvarsirakennusta laajennettiin pihan puolelta. Rakennuksessa oli jo entuudestaan rakennusrungosta ulkoneva keittiöosa, mutta kun sitä kasvatettiin, saatiin tilaa myös entistä isommalle kamarille, keittiön takana kadun puolella. Toiselle puolelle jäi kaksi kamaria, joiden edessä jo ennenkin oli ollut kuisti, mutta nyt kuistia suurennettiin jonkin verran. Keittiöstä toiseen suuntaan oli pieni paritupapohjainen osa, jossa oli eteinen, keittiö ja kaksi huonetta. Toista huonetta on merkitty hieman laajennettavan. Toisen huoneen eteen rakennettiin uusi kuisti. Rakennuksessa oli muutoksen jälkeen neljä, omalla sisäänkäynnillä varustettua asuntoa. Kaksi niistä oli vain huoneen kokoisia. Entisten lämmitysuunien tilalle oli tehty uunit, jotka sekä lämmittivät että toimivat myös keittopaikkoina. Huoneiden välisten ovien vuoksi asuntoja voitiin jakaa eri tavoin tarpeen mukaan.

Pihan keskellä oleva rakennus oli ollut paritupapohjainen ja siinä oli ollut eteinen, sen takana pieni keittiö, ja molemmilla puolilla isot asuinhuoneet sekä toisessa päässä vielä pieni päätykamari. Sisäänkäynti ja kuisti olivat olleet rakennuksen eteläsivulla. Rakennusrungossa oli ollut leveydeltään erilaisia osia. Nyt rakennettiin pohjoispuolelle kaksi keittiötä ja kaksi sisäänkäyntiä, ja rakennus jaettiin kahdeksi erilliseksi huoneistoksi, joihin kumpaankin tuli kaksi huonetta ja keittiö. Vanha kuisti sekä pari rakennuksen päädyssä ollutta lautavajaa purettiin. Kadunvarsirakennukselle on esitetty suunnitelmassa uusi vuorilaudoitus. Se on kolmijakoinen uusrenessanssivuorilaudoitus. Ikkunat ovat T-jakoiset ja niiden kehyslistoitukset aiheiltaan geometriset. Rakennuksen vieressä ollut portti noudatteli samaa linjaa.

Vuonna 1905 jatkettiin ulkorakennusta tontin itärajan suuntaisella siivellä. Se tehtiin kokonaan laudasta ja siihen tuli vajoja ja käymälä. Vanhassa ulkorakennuksen osassa oli sekä hirsisiä että laudasta rakennettuja osia. Vuonna 1907 ulkorakennusta jatkettiin jälleen. Nyt oli vuorossa tontin pohjoisrajalle rakennettava siipi, joten rakennuksesta tuli hevosenkengän muotoinen. Uuteen osaan tuli kaksi karjasuojaa ja niiden välille käymälä sekä yksi lautavaja.

Vuodelta 1911 on Arvi Leikarin suunnitelma, joka koskee tontin keskellä olevaa asuinrakennusta. Sen pohjoispuolelle, itäpäätyyn haluttiin tehdä uusi keittiö, johon tuli myös leivinuuni. Keittiön sisäänkäynnin eteen tuli pieni kuisti. Piirustuksesta selviää, että keittiön paikalla on ennenkin ollut kuisti, ja huone on ilmeisesti ollut erillisenä asuntona. Nyt tämä asunto siis sai keittiön.

Vuonna 1908 haluttiin ulkorakennusta jälleen hieman jatkaa. Nyt tehtiin pulpettikattoinen ratasvaja rakennuksen päätyyn.

Vuonna 1976 tehtiin tontin keskellä olevaan asuinrakennukseen yhden keittiön paikalle sauna. Rakennukseen jäi muutoksen jälkeen yksi isompi ja yksi pieni asunto.

Vuonna 1993 korjattiin kadun varressa olevaa rakennusta. WC-tiloja ja keittiöitä uusittiin ja rakennettiin pesutiloja. Rakennuksessa säilyi kaksi asuntoa. Lähimpänä katua olevaan pihan osaan tehtiin pieni, erillinen saunarakennus.

1999 on tontin perälle, ulkorakennuksen paikalle, suunniteltu uusi asuinrakennus. Suunnitelman laati Markus Bernoulli.

Nykytilanne

Kadunvarsirakennus
Lyhytnurkkainen, satulakattoinen asuinrakennus n. 1850-luvulta, uusrenessanssiasu vuodelta 1904 (Arvi Forsman)

Tontin keskellä oleva asuinrakennus
Pitkä- ja lyhytnurkkainen asuinrakennus, satulakatto, kadunvarsirakennuksen ikäinen

Ulkorakennus tontin eteläosassa
Uudisrakennus

Ulkorakennus pihan perällä
Lomalaudoitettu, satulakattoinen ulkorakennusrivi.