Patola

Historiaa

Vuonna 1800 talo oli suojelusmies Matti Ahlgrénin omistuksessa.

Palovakuutukset

Vuonna 1847 otti palovakuutuksen talolle kauppaporvari Gustaf Wilhelm Wahlroos. Vanhankirkonkadun varrella, Kalatorin laidalla oleva päärakennus oli rakennettu vuonna 1844 osaksi vanhasta hirrestä ja oli laudoitettu ja punaisella vesimaalilla maalattu. Ikkunoita oli seitsemän kuusiruutuista ja viisi ullakon ikkunaa. Sisäänkäynti oli katettu. Huoneita olivat eteinen, kaksi salia, kamari ja keittiö. Eteisen ovi oli puoliranskalainen pariovi, jonka yläpuolella oli ikkuna. Huoneiden neljä väliovea olivat myös puoliranskalaisia pieliovia. Kaksi uuneista oli ruskealasitteisia ja yksi oli pyöreä kaakeliuuni. Neulavahetta vasten oleva ulkorakennus oli rakennettu vuonna 1844 vanhoista hirsistä. Se oli maalaamaton ja laudoittamaton. Tiloja olivat talli, navetta ja lato. Tontin eteläsivulla oli vanha harmaa leivintuparakennus, jossa oli yksi ikkuna. Leivintuvan lisäksi rakennuksessa oli eteinen ja kamari. Tontin äärimmäisessä laidassa, itäsivulla oli hirsinen, nurkkakivien päällä seisova aitta, jonka nurkkasalvokset oli suojattu laudoituksella. Tontin keskellä oli kellari, johon kuului hirsinen päällysrakennus.

Vuonna 1863 otettiin uusi vakuutus, koska rakennuksissa oli tapahtunut muutoksia. Kiinteistön omistajana oli edelleen kauppaporvari Gustaf Wilhelm Wahlroos. Vanhan asuinrakennuksen seinät olivat laudoitetut ja kahdelta puolelta öljymaalatut, kahdelta punamullalla sivellyt. Rakennus oli saanut lisäosia vuonna 1862. Länsipäässä oli rakennusta jatkettu ja itäpäässä siihen oli liitetty vinkkeli. Uudisosat olivat laudoittamattomia, mutta punamullalla maalattuja. Päärakennuksen tilat olivat kasvaneet yhdeksään huoneeseen. Siinä oli eteinen, kaksi salia, viisi kamaria ja keittiö sekä kolme ikkunallista kuistia.

Makasiinirakennus oli rakennettu vuonna 1857. Se oli laudoittamaton, mutta punamullattu. Rakennus käsitti myös vanhan aitan, jota oli korotettu. Koko rakennuksessa oli kolme makasiinia, joiden yläpuolella oli ullakko. Vanha leivintuparakennus oli myös maalattu punamullalla. Ulkorakennusta karjatiloineen oli jatkettu, levennetty ja korotettu ja sekä maalattu punaiseksi. Tiloja olivat talli, navetta, lato ja puuliiteri. Myös portti ja aita sekä Vanhankirkonkadun ja Neulavaheen kulmassa olevan puutarhamaan ympärillä oleva aita vakuutettiin. Navettarakennuksen ja leivintuparakennuksen välillä oli myös aidattu karjapiha-alue. Pihalla oli edelleen kellari. Leivintuparakennuksen jatkeeksi oli tullut käymälä. Asemapiirroksen mukaan pihan keskellä oli kaivo, samoin Kalatorilla ja rakennuksen vierellä sen itäpuolella, kaupungin alueella. Asemapiirroksesta selviää myös, että aittoja oli tullut lisää kirkon raunion ja Patolan väliselle alueelle. Aivan lähellä taloa oli edellistä vakuutusta otettaessa kaksi aittaa, kun taas muutoksen jälkeen niitä oli viisi saman omistajan toimesta.

Vuonna 1866 otettiin jälleen uusi vakuutus. Talon omistaja oli edelleen sama. Tontille oli rakennettu uusi asuinrakennus Vanhankirkonkadun ja Neulavaheen kulmaan entisen puutarhan paikalle. Se oli pystytetty vuonna 1864. Rakennus oli laudoittamaton, mutta punamullalla maalattu. Tiloina olivat kaksi kamaria sekä leivintupa, renkitupa ja eteinen. Kamareissa oli kaakeliuunit, leivintuvassa leivinuuni ja liesi sekä renkituvassa tulisija, jossa oli myös uuni. Päärakennuksessa ja makasiinirakennuksessa ei ollut tapahtunut suuria muutoksia. Pakaritupa oli nyt entinen pakari, sillä rakennus oli ilman tulisijaa.

Muutospiirustukset

Vanhin säilynyt piirustus on vuodelta 1856, ja koskee tontin etelälaidalle, vanhaa hautausmaata vasten rakennettavaa ulkorakennusta. Rakennuksessa on lautarakenteinen kärryvaja, ja se on samassa linjassa sekä yhteen rakennettu tontilla ennestään olevan ruoka-aitan kanssa Rakennukseen tulee lisäksi hirsinen makasiini ja siinä tulee täten olemaan kolme huonetta. G. W. Wahlroosin allekirjoittama piirustus on hyvin yksinkertainen. Esimerkiksi rakennuksen ovia ja mahdollisia ikkunoita ei ole esitetty ollenkaan. Piirustuksessa on samantapainen mittakaavaa osoittava viivasto kuin laivapiirustuksissa oli tapana käyttää.

Seuraava muutospiirustus on päiväämätön ja signeeraamaton. Se koskee Vanhankirkonkadun suuntaista asuinrakennusta. Kadun varressa on kaksi isoa ja kaksi pienempää huonetta. Pihan puolella on kaksi kuistia. Isoimmassa huoneessa on ollut kaksi pihanpuoleisiin nurkkiin sijoitettua uunia, mutta sivulle avataan yksi uusi ikkuna siten, että yksi eteinen korvataan kahdella lähekkäin olevalla ikkunalla. Vanhan kirkon raunioiden puolella olevaan siipeen tehdään katuovi. Rakennus on vaakalaudoitettu, ja jokaisen ikkunan kohdalla on kaksiruutuinen ullakon ikkuna.

Vuodelta 1891 on John Fredr. Lindegrenin laatima muutospiirustus. Tontilla oli vinkkelirakennus Kalatoria ja kirkonrauniota vasten. Toinen rakennus on sen jatkeena. Lisäksi on ulkorakennuksia tontin etelä- ja länsisivuilla sekä vielä asuinrakennus Kalatorin laidassa. Muutoksen yhteydessä haluttiin tehdä keittiö vinkkelirakennuksen pihasivulle kahden kuistin väliin. Uuden osan vuorilaudoituksesta tulisi kolmijakoinen ja uusrenessanssihenkinen. Uusi ikkuna olisi T-jakoinen, kehyslistoitukseltaan klassistinen. Vuodelta 1992 on muutospiirustus, joka koskee Kalatorin varren rakennuksessa olevan liikkeen sisäänkäynnin siirtämistä paikasta toiseen. Liikkeen ovi avataan ikkunan kohdalle. Vanhalle oven paikalle tulee ikkuna. Kalatorin varrella on piirustuksen mukaan kaksi rakennusta, jotka ovat molemmat aumakattoisia ja vaakalaudoitettuja. Niiden ikkunat ovat kuusiruutuiset ja ikkunoiden vuorilaudoitus on klassistinen. Rakennusten välissä on umpiportti, jonka ylärakenteeseen kuuluu kolmiopäätyaihe. Uusi liikkeen ovi on peilijakoinen pariovi, jonka yläosassa on lasit. Liikkeen portaat ovat kiveä ja rakennuksen suuntaiset. Siihen liittyy rautakaide. Vuodelta 1896 on muutospiirustus, joka koskee liikkeen oven avaamista Kalatorin varrelle. Liikkeen ovesta tulee pariovi, jonka yläosassa on ikkunat ja alapeilit ovat uusrenessanssihenkiset. Oven yläpuolella on vielä ikkuna. Seuraavana vuonna on samasta asiasta tehty uusi muutospiirustus. Nyt esitetään ikkunan paikalle umpinaista peilijakoista pariovea.

Seuraava piirustus on vuodelta 1899 ja on Arvi Forsmanin laatima. Suurella tontilla on Kalatoria ja vanhan kirkon raunioita vasten suuri vinkkelirakennus ja Kalatoria vasten lisäksi toinen asuinrakennus. Tontin eteläsivulla on ulkorakennus, johon liittyy myös asuinhuoneita ja tontin länsisivulla pitkä ulkorakennus. Muutokset koskevat huonejakoja tulisijoja sekä julkisivuja.

Kalatorin varren pienemmässä rakennuksessa on kolme huonetta, eteinen ja leivintupa, jossa on hyvin iso leivinuuni. Rakennukseen on sisäänkäynti paitsi kadulta, myös pihan puolelta. Vinkkelirakennuksessa on muutoksen jälkeen neljä keittiötä, joista yhdessä leivinuuni. Keittiöiden lisäksi rakennuksessa on yhteensä 12 asuinhuonetta. Sisäänkäyntejä on pihan puolella viisi ja lisäksi Kalatorin puolella yksi. Pihalla olevassa rakennuksessa ovat kamari, eteinen ja huone, jonka tulisijassa on muuripata. Lisäksi rakennuksessa on kaksi lautavajaa. Pitkässä ulkorakennuksessa on kaksi hirsirunkoista huonetta, kolme lautavajaa ja käymälä.

Rakennukset saivat piirustuksen mukaan yhtenäisen, kolmijakoisen uusrenessanssiaiheisen vuorilaudoituksen. Päärakennuksessa on sekä Kalatorin puolella että kirkonraunion suuntaan frontoniaihe. Molempien myymälöiden ovien päällä on peltinen katos. Kalatorin puolella, rakennusten välissä oleva portti on uusrenessanssiaiheinen. Piharakennukset ovat pystylaudoitettuja.

Vuonna 1907 oli suunnitelmissa uuden keittiön tekeminen asuinrakennuksen pihasivulle sekä näyteikkunoiden avaaminen Kalatorille. Ikkunat jäivät ilmeisesti tekemättä, sillä niitä ei ole mukana seuraavassa piirustuksessa, kun vuonna 1911 suunniteltiin avattavaksi uusi liikkeen ovi Kalatorin kulmaan. Vuonna 1914 haluttiin Kalatorin varren toisen rakennuksen leivinuuni purkaa, ja huone jakaa keittiöksi ja kamariksi.

Vuonna 1921 ollaan avaamassa näyteikkunoita koko Kalatorin puoleiselle sivulle, jolloin myös sisätilat yhdistyisivät suureksi myymälähuoneistoksi. Pihan puolelle esitetään rakennettavaksi uusia varastohuoneita. Suunnitelmat laati W. Williams. Suunnitelman toteutumisesta ei ole varmuutta. Vuonna 1928 laadittiin Rauman työväen osuusliikettä varten Helsingissä KK:n rakennusosastolla suunnitelmat, jotka allekirjoitti Georg Jägerroos. Näyteikkunoita oli nyt Kalatorin varteen tulossa neljä isoa yksiosaista ja niiden väliin ovi. Kirkon rauniolle päin olevassa julkisivussa on T-jakoisia ikkunoita, joissa on yksinkertainen kehyslaudoitus. Ullakon ikkunat ovat pyöreitä. Laudoituksena on kapea vaakalaudoitus. Frontoni-aiheista, joita monissa aikaisemmissa piirustuksissa oli, ei ole nyt jälkeäkään. Muutoksia tehtiin myös liikehuoneistossa. Pihan puolelle haluttiin rakentaa kellarikerros, johon tuli lämmityshuone. Liike- ja toimistotiloissa oli tarkoitus siirtyä keskuslämmitykseen, mutta asuinosassa säilyi uunilämmitys.

Vuonna 1936 Osuusliike Suojan liikerakennukseen tehdään laajennusosaa, jonka vuoksi vanha Kalatorin puolen toinen rakennus puretaan. Laajennukseen tulee liha- ja maitomyymälä sekä molemmille varasto ja jäähdyttämö. Uuteen myymäläosaan tulee pulpettikatto ja kolme suurta näyteikkunaa niin, että koko seinä on yhtä ikkunaa. Suunnitelmat on laatinut Oiva Nummiala. Pihalla olevat rakennukset on tarkoitus purkaa ja pihan perälle rakentaa uusi kivinen varastorakennus.

Vuodelta 1963 olevasta piirustuksesta selviää, että pihan perällä olevaa leipomorakennusta – siis alkuaan varastoksi tehtyä rakennusta – ollaan muuttamassa huoltokorjaamoksi. Tiilisessä leipomorakennuksessa on ollut tiloja osittain kolmessa kerroksessa. Vuonna 1971 ollaan liiketiloja muuttamassa niin, että erillisten myymälöiden sijasta tulee yhtenäistä avointa tilaa, jossa myydään elintarvikkeiden sijasta rakennus- ja maataloustarvikkeita sekä kodinkoneita.

Nykytilanne

Asuin-liikerakennus
Lyhytnurkkainen asuin-liikerakennus, pohjoissiipi rakennettu vuonna 1844, vaakalaudoitus, näyteikkunat, aumakatto. Matala liikeosa vuodelta 1936 (Oiva Nummiala). Ulkoasulle leimaa antaa vuonna 1928 tehdyn muutoksen (Georg Jägerroos) tulosta oleva niukkailmeinen asu. Sekä vaakalaudoitus että pyöreät ullakon ikkunat kuuluvat tähän. Asuin- ja liikehuoneiden ikkunoiden vuorilaudoitukseen on 1980-luvulla palautettu John F. Lindegrenin suunnitelmassa vuodelta 1898 olleita koristeita.

Ulkorakennus
Rapattu tiilinen varastorakennus vuodelta 1936 (Oiva Nummiala).