Parpa

Historiaa

Vuonna 1756 tontin omisti Ahlqvist niminen henkilö. 1800 oli omistajana porvari Johan Wilhelm. Hänellä oli myös runsas tynnyrinala peltoa, mutta verotuksessa hänet katsottiin köyhäksi.

Palovakuutukset

Tontin rakennuksille palovakuutuksen oli merimies Johan Wilhelm ottanut vuonna 1850. Tontilla oli kolme rakennusta: päärakennus Pappilankadun varressa ja ulkorakennukset tontin länsiosassa. Kadunvarsirakennus oli rakennettu hirrestä entisinä aikoina ja oli välttävässä kunnossa. Se oli kuitenkin korjattu samana vuonna ja oli saanut uuden vesikaton sekä laudoituksen. Tiloja oli eteinen, sali, kolme kamaria ja tupa. Ulkoporras oli katettu. Ikkunoita oli kymmenen ja lisäksi kuusi ullakon ikkunaa. Ovista viisi oli puoliranskalaista peiliovea, eteisen ovi oli yksinkertaista lautaa oleva pariovi. Ullakon portaat lähtivät komerosta, johon oli kaksi lautaovea. Lisäksi oli kaksi pienempää yksinkertaista lautaovea. Viidessä huoneessa oli paperitapetit sekä jalka- ja kattolistat. Tulisijoista yksi oli litteä ruskealasitteinen kaakeliuuni ja kolme samanlaista pyöreää. Lisäksi oli kuuppauuni ja sen sivuun muurattu tiilinen kaakeliuuni. Lisäksi vakuutettiin ajoportti. Vakuuttamatta jätettiin hirsinen lato ja hirsiaitta.

Uusi vakuutuskirja tehtiin vuonna 1891, jolloin tontin omisti työmies J. F. Bahl. Asuinrakennus oli välttävässä kunnossa, entisaikoina rakennettu, mutta kuisti ja keittiö oli rakennettu vuonna 1854. Rakennus oli laudoitettu ja maalattu sekoitusvärillä ja katettu laudalla. Rakennuksessa oli nyt viisi asuinhuonetta, keittiö ja eteinen sekä kuisti. Vanha tupa oli tehty asuinhuoneeksi ja rakennusta oli muutenkin korjattu.

Tontin pohjoisrajalla oli välttävässä kunnossa oleva rakennus, joka oli rakennettu vuosina 1853 ja 1854, laudoitettu ja sekoitusvärillä maalattu. Katto oli lautaa. Rakennuksessa oli yksi asuinhuone, jossa oli kaakeliuuni ja tupahuone. Tupahuoneessa oli tuvanmuuri, johon kuului takka ja leivinuuni. Lisäksi rakennuksessa oli talli ja navetta. Rakennuksen kylkeen oli viimeksi kuluneen vuoden aikana tehty käymälä ja lantala sekä pieni puuliiteri laudasta.

Tontin länsirajalla oleva ulkorakennus oli osittain hirttä, osittain lautaa, ja oli välttävässä kunnossa. Hirsiosa oli vanha. Lautaosa oli rakennettu 1854.  Rakennus oli maalattu sekoitusvärillä. Katto oli lautaa. Ulkorakennuksessa oli neljä huonetilaa. Rakennuksen kylkeen oli vuonna 1890 tehty lautainen halkoliiteri. Lisäksi tontilla oli toinen hirsinen ulkorakennus. Se oli vanha, laudoitettu ja sekoitusvärillä maalattu. Katto oli lautaa. Rakennuksessa oli makasiini. Rakennuksen alla oli holvattu kivikellari. Lisäksi mainittiin ajoportti sekä pienempi käyntiportti.

Muutospiirustukset

Vanhin Parpan kiinteistöä koskeva muutospiirustus on vuodelta 1899 ja on Arvi Forsmanin laatima. Kyseessä oli asuinrakennuksen julkisivujen muuttaminen ja leivintuvan tulisijojen sekä ulkorakennuksen tilojen muutos. Pappilankadun varrella oleva asuinrakennus sai kolmijakoisen uusrenessanssivuorauksen. T-jakoisten ikkunoiden kehyslaudoituksesta tuli melko yksinkertainen. Korkea portti sopii rakennuksen julkisivuun. Leivintuparakennus tontin pohjoisrajalla koostui kahdesta huoneesta, tuvasta ja kamarista. Kun tulisijat uusittiin, suurennettiin samalla kamaria ja leivintuvasta tuli vähän aikaisempaa pienempi. Rakennuksen pitkällä sivulla oli kuisti, joka oli rakennuksen korkuinen. Kuistin ullakko-osuudella oli koristeellinen ikkuna sekä ulko-oven yläpuolella ja molemmin puolin vinoruutuiset ikkunat. Myös yhdessä ulkorakennuksista oli vinoruutuisia ikkunoita. Ulkorakennuksia tontilla oli kaikkiaan kolme, joista yksi oli ilmeisesti ollut aikaisemmin yhteen rakennettu leivintuparakennuksen kanssa, mutta oli nyt tarkoitus erottaa.

Vuonna 1902 tehdään muutoksia kadunvarren asuinrakennuksessa. Piirustuksesta selviää, että rakennuksessa oli kapeampirunkoinen osa, jossa oli ennen muutosta iso huone ja sen toisella puolella eteinen ja eteiskamari ja toisella puolella pienempi, erillinen huone, johon oli oma sisäänkäynti ja lautakuisti. Eteisen toisella puolella oli runkosyvyydeltään suurempi iso huone ja päätykamari, johon myös oli oma sisäänkäynti ja kuisti. Keskellä rakennusta oli pihan puolella kuisti ja siihen liittyvä pieni keittiö. Keittiötä haluttiin nyt laajentaa ja sen molemmin puolin tehdä sisäänkäynnit. Vanha eteinen yhdistettiin eteiskamariin. Seuraavana vuonna teki Arvi Forsman jälleen rakennusta koskevan muutossuunnitelman. Nyt haluttiin keittiöosuutta laajentaa ja tila jakaa kahdeksi keittiöksi. Uusi kuisti tehtiin rakennuksen pohjoispäässä olleen kuistin ja laajennetun keittiön väliin.

Vuonna 1934 tehtiin kadun varrelle asuinrakennuksen eteläpään huoneeseen myymälän sisäänkäynti. Vuonna 1964 se suljettiin ja paikalle tehtiin taas asunnon ikkuna. Huoneesta tuli erillinen asunto, johon tuli uudenaikainen keittiövarustus. Kuistia laajennettiin niin, että sille saatiin WC-komero. Kadunvarsirakennuksen kahteen muuhun asuntoon tuli myös WC. Toisessa se tehtiin huoneen nurkkaan, toisessa lämpöeristettävälle kuistille. Myös entisessä leivintuparakennuksessa olevaan asuntoon tuli WC kuistille.

Nykytilanne

Kadunvarren asuinrakennus
Pitkänurkkainen asuinrakennus, korjattu perusteellisesti vuonna 1850, uusrenessanssivuoraus 1899 (Arvi Forsman), satulakatto

Pihalla oleva asuinrakennus
Lyhytnurkkainen asuinrakennus, uusrenessanssivuoraus, satulakatto, ulkoasu 1899 (Arvi Forsman)

Aitta
Pitkänurkkainen aittarakennus, peiterimavuoraus

Ulkorakennus
Pitkänurkkainen ulkorakennus.