Päewäne

Historiaa

Tontti kuului vuonna 1800 suutari Garbr. Rajaliinille. Hänellä oli myös vähän peltoa.

Palovakuutukset

Palovakuutuksen otti vuonna 1847 karvarimestari Michael Nordlund. Rakennuksia tontilla oli viisi. Päärakennus Vanhankirkonkadun varrella oli hyväkuntoinen vanha hirsirakennus, joka oli laudoitettu ja maalattu vaalealla öljymaalilla. Kuusiruutuisia ikkunoita oli seitsemän ja ullakon ikkunoita viisi. Sisäänkäynti oli katettu. Huoneita talossa oli viisi: eteinen, kaksi salia ja kaksi kamaria. Tulisijoja oli neljä kaakeliuunia. Väliovina oli neljä puoliranskalaista peiliovea. Neljässä huoneessa oli paperitapetit ja jalka- ja rintapaneelit sekä kattolistat öljymaalilla maalatut. Kaakeliuuneista kaksi oli ruskealasitteista ja kaksi tiiliuunia. Erillisessä rakennuksessa, joka oli kiinni asuinrakennuksen länsiosassa, oli keittiö, jossa oli paitsi liesi myös leivinuuni. Rakennus oli pystytetty vuonna 1845. Se oli laudoittamaton, mutta maalattu vesimaalilla. Ikkunoita oli yksi neliruutuinen. Karvarinverstasrakennus, joka oli pystytetty vuonna 1842, sijaitsi tontin itärajalla. Se oli punainen, laudoittamaton hirsirakennus, jossa olivat kaksi verstashuonetta, kamari, nylkemishuone sekä liiteri. Tulisijoina oli kaksi kaakeliuunia ja yksi kuupallinen liesi, jossa oli iso kuparinen muuripata. Ikkunoita oli yksi rautakalterein varustettu ja kolme tavallista. Länsirajalla oli vanha, hirrestä tehty ulkorakennus, joka käsitti tallin, navetan ja makasiinin. Sen kanssa yhteen oli rakennettu parkkivarasto, joka oli tehty vanhasta hirrestä vuonna 1842. Rakennus oli maalattu punaisella vesimaalilla. Tontin ajoportti vakuutettiin myös.

Vuonna 1898 talolle otettiin uusi vakuutus. Talon omistajana oli tehtailija K. Fr. Sjöblom, nahkuri hänkin. Rakennuksia oli korjattu. Päärakennus oli muiden korjausten ohella katettu asvalttihuovalla. Erillinen keittiösiipi oli nyt osa päärakennusta. Karvarinverstasrakennus oli muuttunut asuinrakennukseksi. Se oli korjattu palovakuutuksen ottamisvuonna, laudoitettu, mutta vielä maalaamaton. Rakennus oli saanut asvalttihuopakaton. Huoneita oli viisi asuinhuonetta ja avonainen vaja. Talossa oli viisi kaakeliuunia, joista kolmessa mainittiin olevan ”rautapellillä ympäröidyssä kakluunissa pieni hella”. Mahdollisesti kyseessä oli samanlainen tulisija, kuin Kirstissä on säilynyt. Vanha hirsinen ulkorakennus oli välttävässä kunnossa. Se oli laudoitettu, mutta maalaamaton ja siinä oli edelleen lautakatto. Rakennuksessa oli talli, navetta ja makasiini. Parkkivarasto oli purettu

Muutospiirustukset

Vuodelta 1897 on Onni von Zansenin laatima muutospiirustus, joka koskee tontin itärajalla, pihan puolella olevaa rakennusta eli entistä karvarinverstasrakennusta. Rakennukseen saatiin väliseiniä ja tulisijoja rakentamalla neljä lämmitettävää huonetta, joihin kaikkiin oli oma sisäänkäynti rakennuksen kahdesta eteisestä. Rakennus on piirretty vaakalaudoitetuksi ja ikkunoiltaan kuusiruutuiseksi. Rakennusta aiottiin varmaankin käyttää nahkatehtaan työntekijöiden asuntoina. Vuodelta 1899 on säilynyt, Arvi Forsmanin tekemä muutospiirustus. Vanhankirkonkadun varren asuinrakennuksessa tehtiin tulisijamuutoksia: savupiippuja siirrettiin rakennuksen harjan kohdalle. Rakennus oli pohjaltaan paritupa. Pieni eteiskamari haluttiin muuttaa keittiöksi. Toisessa päässä suurien huoneiden lisäksi oli toisessa päässä päätykamari. Leivintupa sijaitsi kulmittain pihan puolella. Myös rakennuksen uusrenessanssijulkisivu on esitetty tässä piirustuksessa, samoin portti. Vanhankirkonkadun varrella oleva pieni rakennus on esitetty vuorattavaksi samaan henkeen kuin päärakennus. Ulkorakennusta laajennettiin, minkä jälkeen siinä oli tilaa kahdessa osastossa seitsemälle eläimelle sekä lisäksi varastotiloja ja käymälät.

Vuonna 1916 haluttiin portin pielessä olevaan pieneen rakennukseen tehdä liikkeen sisäänkäynti ja näyteikkunat. Vuonna 1936 tuotiin keittiöihin vesijohto ja viemäri. Leivinuuni korvattiin tavallisella keittiön liedellä.

Vuonna 1950 yhdistettiin tontin itärajan asuinrakennuksen tilat yhdeksi asunnoksi, johon tulivat keittiö, makuuhuone, olohuone, halli sekä WC. Puulämmitys säilyi edelleen. Vuonna 1978 yhdistettiin Vanhankirkonkadun puoleisen rakennuksen pienet huoneistot yhdeksi runsaan sadan neliön huoneistoksi. Rakennukseen tuli myös sauna. Vuonna 1996 suunnitellaan taas muutoksia rakennuksessa. WC:n paikkaa vaihdetaan, saunatiloja muutetaan ja keittiö ajanmukaistetaan.

Nykytilanne

Asuinrakennus
Pitkänurkkainen asuinrakennus 1800-luvun alusta tai 1700-luvulta, uurrettu vaakalaudoitus. Länsisiipi rakennettu 1845, satulakatto. Uusrenessanssivuoraus 1899 (Arvi Forsman).

Pihan asuinrakennus
1842 rakennettu asuinrakennus, alun perin karvarinverstas, vaakalaudoitettu

Ulkorakennus
Ulkorakennus laudasta, rakennettu 1800-luvun alkupuolella

Portti
Uudehko umpiportti, jossa yläpuu.