UNESCOn maailmanperintökohteet

Historiaa

Vuonna 1756 tontti kuului Juhana Nymanille. Vuonna 1800 sen omisti seppä Adolph Rothman. Hänellä oli vähän peltoa ja niittyä.

Palovakuutukset

Palovakuutuksen otti vuonna 1847 työmies Isak Söderström. Pienellä tontilla oli neljä rakennusta. Lännenpuoleinen kadunvarsirakennus oli rakennettu vuonna 1843. Se oli laudoitettu ja punamullalla maalattu. Huoneita oli eteinen, sali ja kaksi kamaria sekä keittiö. Rakennuksessa oli viisi kuusiruutuista ikkunaa ja viisi ullakon ikkunaa. Sisäänkäyntiportaat olivat katetut ja katosta tukivat pilarit. Ulko-ovi oli yksinkertainen pariovi, jonka yläpuolella oli ikkuna. Ullakon portaat lähtivät eteisen komerosta. Väliovet olivat puoliranskalaisia. Kahdessa huoneessa oli tapetit sekä jalkalistat ja rintapaneelit. Kaakeliuuneista yksi oli ruskeaksi lasitettu kulmikas uuni ja kaksi samanlaista pyöreää.

Toinen kadunvarsirakennus oli rakennettu vuonna 1843. Se oli laudoittamaton ja punamullalla maalattu. Rakennuksessa oli kaksi kamaria. Ikkunoita oli kaksi, samoin ullakon ikkunoita. Väliovia oli myös kaksi ja ne olivat puoliranskalaisia. Ullakolle oli portaat ja luukku. Ilmeisesti ne olivat talon ulkopuolella. Uunit olivat pyöreitä, ruskealasitteisia.

Leivintuparakennus Kitukrännin puoleisella sivulla oli vanha ja laudoittamaton, mutta punamullalla maalattu, kunto oli välttävä. Rakennuksessa oli kaksi liettä ja yksi uuni. Ikkunoita oli yksi ja ovia yksi lautaovi.

Ulkorakennus tontin etelärajalla oli vanha, maalaamaton ja laudoittamaton. Siinä oli navetta, talli ja lato, kaikissa oli parvi. Lisäksi vakuutettiin portti ja aita.

Vakuutuskirja uusittiin vuonna 1882. Talon omisti silloin suutarimestari Ernfrid Berglund. Lännenpuoleinen asuinrakennus oli laudoitettu vuonna 1880 ja maalattu keltaisella öljyvärillä. Sisäpuolella oli uusittu tapetteja ja tehty muita korjauksia. Myös toinen asuinrakennus oli vuonna 1880 osittain laudoitettu ja maalattu keltaisella öljymaalilla, mutta osa oli edelleen laudoittamatta ja punaiseksi maalattu. Kadunvarsiosa ja Kitukrännin puoleinen siipi muodostivat nyt yhden rakennuksen. Tiloja oli kolme kamaria, leivintupa ja eteinen, sekä katettu porras. Viimeksi kuluneen vuoden aikana sisustettiin kolmas kamari, johon tehtiin kaakeliuuni. Pakarituvan uuni ja lattia uusittiin, muissa kahdessa kamarissa tapetoitiin ja korjattiin ikkunoita.

Vuonna 1890 talon länsiosa oli parturi Simson Blombergin omistuksessa. Läntinen kadunvarsirakennus oli saanut huopakaton, ikkunallisen kuistin sekä Kuninkaankadulle sisäänkäynnin, jossa oli täysranskalainen pariovi, jonka yläosa oli lasia. Kadun varren porras oli kiveä. Rakennusta oli kesällä vuonna 1890 korotettu, ikkunat ja ovet uusittu, samoin kaakeliuunit, joista yksi oli posliinikaakelista, ja keittiön liesi, joka myös oli kaakelipäällysteinen. Lattiat ja välikatot oli uusittu ja huoneet sisältä tapetoitu ja maalattu.

Ulkorakennuksen länsipää oli uusittu vuonna 1890. Se oli hirrestä, maalaamaton ja laudalla katettu. Vakuutuksen ottajalle kuuluivat makasiini, navetta ja käymälä sekä puolet sontasäiliöstä. Vanha hirsirakennus oli purettu ja pystytetty uudestaan, katettu uudelleen, tehty uudet ovet ja ikkunat sekä sisustus.

Muutospiirustukset

Tontin rakennuksista on John Fredr. Lindegrenin laatima muutospiirustus vuodelta 1890. Kadunsuuntainen rakennus oli keskeissalipohjainen. Salin molemmin puolin oli kaksi puolen rakennusrungon levyistä huonetta, joista yksi oli eteinen, toinen keittiö ja kaksi muuta kamareita. Portin pielessä oleva kamari oli tarkoitus ottaa liikekäyttöön, sillä rakennuksen viereen oli suunniteltu pieni pulpettikattoinen eteinen, jonka katusivulla oli ovi. Pihan puolen sisäänkäynnin edessä oli myös pieni lautakuisti. Rakennuksen julkisivulaudoitus oli esitetty kolmijakoiseksi ja uusrenessanssihenkiseksi. Nelijakoiset ikkunat on esitetty korvattavaksi kaksijakoisilla. Ikkunan vuorilaudoitukseen kuului lilja-aiheinen ylälauta. Tontin toisesta asuinrakennuksesta ei ollut tarkkoja tietoja, mutta se koostui kahdesta rungoltaan eri levyisestä osasta. Ulkorakennuksessa oli navetta, talli, puuhuone, makasiini ja tarha.

Kuninkaankadun suuntaisesta rakennuksesta on toinenkin julkisivupiirustus vuodelta 1890. Senkin on laatinut John. Fredr. Lindegren. Rakennuksen läntisen pään huoneen ikkunan viereen avattiin myymälän ovi ja porttikäytävään ajatellusta ovesta oli päätetty luopua. Rakennuksen vuorilaudoitus oli kuvattu samanlaiseksi kuin edellisessäkin piirustuksessa. Ikkunat oli nyt päätetty jättää neliruutuisiksi. Myös oven ympäryslistoissa toistui sama lilja aihe kuin ikkunan vuorilaudoissa. Ovi oli peilijakoinen pariovi, jonka yläosa oli lasia. Oven yläpuolella olevassa ikkunassa oli liikkeenharjoittajan S. Blombergin nimi.

Vuodelta 1896 oli toista kadunvarsirakennusta koskeva julkisivupiirustus. Sen laatija oli John Fredr. Lindegren. Katujulkisivun toisen ikkunan paikalle haluttiin avata liikehuoneiston ovi. Rakennuksen vuorilaudoitus oli esitetty kolmijakoiseksi uusrenessanssivuoraukseksi. Ikkunat ovat T-jakoiset ja niiden vuorauksessa ei ole lilja-aihetta, vaan suoria listoja ja neliöaiheita. Rakennusten väliin oli piirretty suoralinjainen portti, jossa oli erikseen jalankulkuportti. Vuonna 1899 rakennukseen tehtiin uusi lautakuisti. Myös kamarin seinän paikkaa muutettiin. Selviää, että rakennusrunko koostui kahdesta erilevyisestä osasta. Kadun varressa oli leveämpi osa, jossa oli kaksi vierekkäistä huonetta, joista toinen oli liikekäytössä. Kapeampirunkoisessa osassa oli leivintupa, eteinen ja eteiskamari. Vuonna 1907 oli Arvi Forsman tehnyt uuden suunnitelman liikehuoneiston oven avaamisesta katusivulle.

Vuonna 1909 muutettiin lännenpuoleisen rakennuksen julkisivua Arvi Leikarin suunnitelman mukaan. Keskelle tuli liikkeen sisäänkäynti ja sen molemmin puolin näyteikkunat. Ikkunoiden kehyslistoituksesta tuli jugendtyylinen.

Vuonna 1933 suljettiin Kitukrännin puoleisen itäisen rakennuksen katuovi ja sen paikalle palautettiin ikkuna. Liikehuoneesta tuli keittiö. Leivintupa oli aikaisemmin jaettu huoneeksi ja keittiöksi. Nyt suljettiin tämän keittiön ja viereisen huoneen, kamarin, välinen ovi ja rakennukseen saatiin kaksi erillistä huoneistoa. Toiseenkin rakennukseen tehtiin uusi keittiö vuonna 1940. Rakennuksessa oli tämän jälkeen liikehuoneisto, joka käsitti myymälän, keittiön ja huoneen sekä huoneen ja keittiön asunto.

Vuonna 1980 tehtiin idänpuoleisessa rakennuksessa muutoksia, rakennuksesta tuli Rauman käsi- ja pienteollisuusyhdistyksen kokoontumistila. Tässä yhteydessä rakennukseen tehtiin myös WC-tilat. Vuonna 1988 tehtiin Kuninkaankadun varteen uusi, vanhan tyylinen portti. Vuonna 1997 kunnostettiin tontin omistajien yhteistä ulkorakennusta. Sinne tehtiin sauna. Vuonna 1999 korjattiin Kuninkaankadun varren asuinrakennusta. Pihasivulle rakennettiin kuisti, johon tuli WC- ja peseytymistilat. Katusisäänkäynti suljettiin. Viimeisimmät suunnitelmat laati Markus Bernoulli.

Nykytilanne

Lännenpuoleinen kadunvarsirakennus:
Pitkänurkkainen asuinrakennus, rakennettu vuonna 1843, vaakalaudoitettu, satulakatto, näyteikkunat. Rakennuksessa oli ollut myös uusrenessanssivuoraus, mutta nykyinen laudoitus oli jugendhenkinen.

Idänpuoleinen kadunvarsirakennus:
Pitkänurkkainen asuinrakennus, uusrenessanssivuoraus vuodelta 1896 (John F. Lindegren), pihajulkisivussa peiterimalaudoitus, pohjoisosa rakennettu vuonna 1843, eteläosa sitä ennen, satulakatto

Ulkorakennus:
Pitkänurkkainen ulkorakennus, peiterimalaudoitettu, itäosa ilmeisesti 1700-luvun luhtiaitta

Portti:
Vanhaan malliin tehty portti.