Niiwo

Historiaa

Niivon tontti kuului vuonna 1756 Sacklinille ja viereinen Lukkarin tontti Berggrénille. Vuonna 1800 tontti 40 eli Niivo kuului porvari Erik Nyblomille ja Vähä-Niivo eli tontti numero 41 nahkuri Hinr. Westlinille. Tontti 42, Lukkari, kuului entiselle puuseppä Markku Dahlbergille. Nyholmilla oli kaksi tynnyrin alaa peltoa ja puolet riihestä ja ladosta. Myös muilla oli vähän peltoa ja Dahlbergillä myös niittyä. Nyholm katsottiin köyhäksi.

Palovakuutukset

Palovakuutusvuosi on 1853. Omistajana oli kauppias I. W. Lindegren. Rakennuksia tontilla oli neljä: päärakennus Kuninkaankadun varrella, siihen Itäkadun puolella liittyvä siipi ja toinen, leveämpirunkoinen rakennus sekä tontin länsi- ja pohjoislaidalla oleva vinkkelimallinen ulkorakennus.

Päärakennus on rakennettu vuonna 1852 uusista hirsistä. Rakennus oli maalaamaton ja laudoittamaton. Huoneita oli 11: tampuri, kaksi salonkia, förmaaki ja seitsemän kamaria. Rakennuksen katto oli holsteiniläista kattotiiltä ja sen alustana oli kaksinkertainen lautakatto, jossa oli tuohinen välikerros. Kuninkaankadun puoleinen ja osa itäkadun puolen kivijalkaa on tehty hakatusta kivestä, mutta muiden sivujen kivijalat on tehty kiilatusta tai räjäytetystä kivestä. Lattian rakenteesta on kirjoitettu, että täyte-/ trossipohja oli tehty laudasta ja rapattu kalkkilaastilla. Seinien lähellä on muurattu tiilikerros ympäri rakennuksen, sen jälkeen täyte ja tuohi sekä kuusilautaa oleva lattia. Välikatto on tehty ponttilaudasta ja kiinnitetty palkistojen alle. Laudan päällä oli täyte ja tuohi sekä lopulta lattia. Ikkunoita oli 23 kuusiruutuista ja kaksi puolikasta ikkunaa. Ullakon ikkunoita oli 13. Väliovia oli 10 täysranskalaista pariovea ja kuusi täysranskalaista yksinkertaista ovea. Eteisessä oli komero, jossa oli ullakon portaat. Komeroon oli kaksi puoliranskalaista ovea. Ullakolla oli kaksi komeroa, joissa oli sisustus ja ovet. Kivijalassa oli kolme kaksinkertaista lautaovea. Ullakolle oli luukku, joka oli kaksinkertaista lautaa. Kuisti oli ponttilautaa ja siinä oli katto holsteiniläisistä kattotiilistä, neljä ikkunanpuolikasta, joissa vinoruutuiset ikkunat. Myös oven yläpuolella oli samanlainen ikkuna. Ulko-ovet olivat täysranskalaisia pariovia. Lisäksi oli toinen pienempi samanlainen kuisti. Ikkunoiden ja ovien yläpuolella oli 29 koristeellista ylälautaa, jotka olivat öljymaalattuja. Huoneissa oli jalkalistat ja osassa huoneista hienommat, osassa yksinkertaisemmat kattolistat. Uuneista kaksi oli valkoista ja litteää, kuusi pyöreää ja valkoiseksi lasitettua, kaksi litteää sekä kaksi pyöreää, ruskealasitteista. Savupiippuja oli kaksi, ja niihin oli johdettu kahdentoista uunin hormit.

Itäkadun puoleinen, päärakennuksessa kiinni oleva rakennus on tehty vuonna 1832. Se oli hyväkuntoinen, laudoittamaton ja punamullalla maalattu. Huoneita oli neljä: kamari, pesutupa, leivintupa ja kylmä kamari. Katto oli lautaa. Rakennuksen alla oli kellari. Ikkunoita oli kahdeksan ja ullakon ikkunoita kuusi. Tulisijoja oli kaksi kaakeliuunia, leivintuvan uuni, jossa oli valurautahellalla varustettu liesi sekä leivinuuni. Lisäksi oli pesutuvan uuni. Väliovet olivat puoliranskalaisia ja niitä oli neljä. Eteisen ovi oli yksinkertainen lautaovi, jonka yläpuolella oli ikkuna.

Kolmas Itäkadun rivin rakennus oli makasiini, vuodelta 1829. Se oli laudoittamaton ja maalaamaton. Rakennuksessa oli kaksi makasiinia, joissa oli viljalaarit. Rakennuksessa oli kuusi ullakon ikkunaa ja kaksi kaksinkertaista lautaovea, jotka olivat kaksiosaisia.

Tontin länsi- ja pohjoislaidan vinkkelirakennus oli ulkorakennus vuodelta 1846. Se oli tehty uusista materiaaleista. Rakennuksessa oli talli, navetta ja rehulato. Rakennus oli laudoittamaton ja maalaamaton. Lisäksi vakuutettiin portti, joka oli Kuninkaankadun varressa. Se oli peilijakoinen ja siinä oli koristeellinen ylärakennelma ja sivussa pienempi portti jalankulkijoille. Portti oli maalattu öljymaalilla. Myös aita vakuutettiin.

Vuonna 1866 oli vakuutuskirjan uusijana kauppiaan leski A. R. Lindegren. Tonttiin oli liitetty tontti 43, jo aiemmin yhdistetyn tontin 40 ja 42 pohjoispuolelta. Päärakennus oli nyt revetoitu tiilellä ja rapattu. Katteena oli edelleen tiili. Itäkadun puoleinen siipirakennus oli nyt laudoitettu ja öljymaalilla maalattu. Rakennuksessa oli kamari, pesutupa, leivintupa ja ruokakomero sekä rakennuksen alla kellari. Tulisijoja oli kaakeliuuni ja kaksi liettä, joista toisessa oli muurattu rautahella ja paistinuuni sekä leivinuuni. Tämän rakennuksen jatkeena oleva makasiinirakennus oli myös laudoitettu ja maalattu öljymaalilla. Lisäksi ilmoitettiin nyt, että rakennuksen alla oli kaksi holvattua tiilikellaria, joita ei edellisen vakuutuskerran yhteydessä ollut ilmoitettu.

Vanhan vinkkelimallisen ulkorakennuksen tilalle oli rakennettu uusi. Se oli entistä pidempi ja ylettyi myös yhdistetylle uudelle tontille. Rakennus oli pystytetty vuonna 1862 ja oli vuoraamaton, mutta punamullalla maalattu. Rakennuksessa oli talli, jossa heinäparvi, navetta, jossa samoin heinäparvi, käymälä, lantala, vaunuvaja ja ullakollinen makasiini.

Liitetyllä tontilla on Itäkadun varressa asuinrakennus, joka oli tehty vuonna 1864 uudesta puutavarasta. Rakennus oli laudoittamaton ja punamullalla maalattu. Sen katto oli lautaa ja sen alla oli holvattu kellari. Rakennuksessa oli kahdeksan huonetta: kaksi eteistä, leivintupa, pesutupa ja neljä kamaria. Tontille oli kaksi porttia, joista toinen oli ennen vakuutettu, toinen portti oli Itäkadun varrella. Myös tontin aidat vakuutettiin. Lisäksi vakuutettiin uudella tontin osalla, puutarhaa ympäröinyt, öljymaalattu säleaita.

Muutospiirustukset

Vuodelta 1898 on Arvi Forsmanin laatima muutospiirustus, joka koskee tontin Itäkadun puoleisia puurakennuksia. Rakennuksista eteläisempi käsittää leveämpirunkoisen osan, jossa oli keittiö ja neljä huonetta. Kapeammassa osassa oli paritupapohjainen osa, jossa oli kaksi isoa huonetta, pieni kamari ja pieni keittiö. Rakennusosaan liittyi vielä leivintupa, johon oli oma sisäänkäynti. Kahden asunnon edessä oli pieni kuisti. Pohjoisempana oleva erillinen rakennus on rungoltaan leveä. Siinä oli kaksi huoneistoa, joista toisessa oli eteinen, keittiö ja kolme huonetta ja toisessa huoneistossa kolme huonetta, eteinen ja suurella leivinuunilla varustettu keittiö. Puisten rakennusten vuorilaudoitus oli kolmijakoinen ja uusrenessanssihenkinen. Ikkunoiden yläpuolella oleva lista päättyi lilja-aiheeseen.

Vuonna 1899 on Onni von Zansen laatinut Kuninkaankadun rapattua asuinrakennusta ja sen kanssa yhteen rakennettua, Itäkadun puolella olevaa puurakennusta koskevan muutospiirustuksen. Siitä selviävät rapatun rakennuksen tilat. Leveärunkoisen rakennuksen keskellä oli iso sali. Sen kohdalla, pihan puolella olivat keittiö ja kamari. Salista länteen oli neljä huonetta ja eteinen. Huoneista pienin oli keittiö. Salista itään oli neljä huonetilaa, joista kolme oli kamareita. Yksi tila oli jaettu keveillä väliseinillä kolmeen osaan: yksi oli tuulikaappi, jossa portaat nousivat katuovelta, ja kaksi muuta olivat kaakeliuuneilla varustettuja eteisiä. Huoneistojaosta ei pääse selvyyteen, sillä kaikki tilat liittyivät toisiinsa väliovien kautta ja vielä lähimpiin Itäkadun siiven tiloihin. Pihan puolella oli kaksi kuistia. Kuninkaankadun varren rakennuksen klassistinen ulkoasu ei muuttunut, vain katusisäänkäynti uusittiin.

Vuonna 1905 lisättiin pohjoisen asuinrakennuksen kylkeen pieni tiilinen pesuhuone.

Vuonna 1926 tehtiin muutoksia tontin länsirajalla olevassa ulkorakennuksessa. Rakennuksen pohjoispäässä oli makasiini ja moniosastoinen käymälä. Näistä eteläosa muuttui yhtenäiseksi verstaaksi, jossa oli työpisteitä mm. sorvausta, höyläystä ja vulkanointia varten. Tontin pohjoisrajalle, asuinrakennuksen viereen, tehtiin pieni, pulpettikattoinen, kivinen pesutuparakennus.

Vuonna 1945 tehtiin verstasrakennukseen kattilahuone. Vuonna 1961 tehtiin yhteen itäkadun puoleisen rakennuksen keittiöön hallikattila sekä eteiseen WC ja kylpyhuone. Lämmitysuunit purettiin.

1970- ja 1980-luvuílla sekä verstasrakennuksen että asuinrakennusten tiloja uusittiin ja varustusta ajanmukaistettiin.

Nykytilanne

Kuninkaankadun varren asuinrakennus
Lyhytnurkkainen asuinrakennus, seinät revetoitu tiilillä ja rapattu, rakennettu vuonna1852, revetointi ennen vuotta1866, aumakatto
Muutospiirustuksia tontin rakennuksiin vuosilta 1898 ja 1899 ( 0nni von Zansen )

Itäkadun suuntainen asuinrakennus
Lyhytnurkkainen asuinrakennus vuodelta 1832 ja 1849, uusrenessanssivuoraus, aumakatto

Itäkadun varressa oleva, pohjoisempi asuinrakennus
Lyhytnurkkainen asuinrakennus vuodelta 1864, uusrenessanssivuoraus, aumakatto

Pihalla oleva rakennusrivi
Lyhytnurkkainen verstasrakennus 1863, eteläosa myöhäisempi

Pohjoinen ulkorakennus
Kivinen ulkorakennus

Autovaja- ja verstasrakennus
Uudisrakennus

Portti
Itäkadun varressa, vanhaan malliin tehty portti.