Marela ja Jäkäri

Historiaa

Vuonna 1756 oli läntisen tontin, eli Jäkärin omistajana Simberg-niminen henkilö. Itäisen tontin eli Marelan omisti Abraham Marelin. Vuonna 1800 Jäkäri kuului porvari Carl Ahlströmille. Hänellä oli myös yli kaksi tynnyrinalaa peltoa ja lisäksi vähän niittyä. Lisäksi tontilla asui köyhä entisen porvari Simbergin leski. Marelinin tontiksi kutsuttu itäinen tontti kuului raatimies Christian Paqvalineille. Asukkaana oli myös porvari Johan Brant, joka ei omistanut kiinteistöä.

Palovakuutukset

Kiinteistön palovakuutuksen otti kauppiaan poika C. R. Paqvalin vuonna 1855. Rakennuksia tontilla oli seitsemän. Päärakennus sijaitsi Kauppakadun varrella. Asuintiloja oli lisäksi tontin pohjoisrajalla olevassa leivintuparakennuksessa. Pohjoisrajalla olivat myös makasiini ja liiterirakennukset ja ulkorakennus, jossa oli karjasuojia. Kauppakadun varressa, tontin itäosassa oli pitkä makasiinirakennus. Sen kanssa vinkkeliksi oli rakennettu Vähäpoikkikatua vasten oleva ulkorakennus.

Päärakennus oli rakennettu vuonna 1825 ja oli laudoitettu ja öljynmaalilla maalattu katusivulta ja punamullalla maalattu pihan puolelta. Kunto on hyvä. Tiloja on kaksi eteistä, suurempi ja pienempi sali, kuusi kamaria ja keittiö. Katto oli päällystetty holsteiniläisillä kattotiilillä. Rakennuksen alla oli holvattu kellari. Molemmat ulkoportaat olivat puiset. Ikkunoita oli 18 kuusiruutuista ja seitsemän ullakon ikkunaa. Kaksi eteisen ovea oli puoliranskalaisia pariovia, joiden yllä oli ikkuna. Muut kymmenen väliovea olivat puoliranskalaisia yksiosaisia. Viidessä huoneessa oli paperitapetit sekä jalka- ja kattolistat. Kaakeliuuneista yksi oli ruskealasitteinen pylväsuuni, kuusi nelikulmaista ja kaksi pyöreää, ruskealasitteista. Lisäksi oli keittiön uuni. Savupiippuja oli neljä.

Leivintuparakennus oli tehty vuonna 1826, se oli hyvässä kunnossa ja maalattu punaisella vesimaalilla. Rakennuksessa oli eteinen, leivintupa ja kaksi kamaria. Katto oli lautaa. Ikkunoita oli neljä ja ne olivat neliruutuisia. Eteisen ovi oli pariovi, jonka yläpuolella oli ikkuna. Puoliranskalaisia väliovia oli kolme. Leivintuvan uunin lisäksi oli yksi tiiliuuni. Savupiippuja oli kaksi.

Makasiini oli rakennettu vuonna 1830. Siinä oli välipohja ja lautakatto. Rakennus oli maalattu punamullalla. Ovi oli kaksinkertaista lautaa samoin luukku. Puuvaja oli lautaa ja lautakattoinen. Siinä oli lautaovi.

Pitkä ulkorakennus oli tehty vuonna 1830. Se oli hyvässä kunnossa. Tiloja oli eteinen, renkitupa, jossa oli holvattu saunanuuni, navetta ja lato sekä liiteri. Rakennus oli maalattu punaiseksi. Ikkunoita oli kaksi kuusiruutuista, vähän erikokoisia.

Kadun varren toinen rakennus oli rakennettu vuonna 1836. Se oli hyvässä kunnossa ja punaiseksi maalattu. Katto oli lautaa. Rakennuksessa oli eteinen, leivintupa ja kamari sekä makasiini. Neliruutuisia ikkunoita oli neljä ja lisäksi neljä valeikkunaa. Puoliranskalaisia väliovia oli kaksi ja lisäksi eteisen peiliovi, joka oli pariovi. Oven yläpuolella oli ikkuna. Tulisijoja oli leivintuvan uuni ja tiilinen kaakeliuuni. Rakennukseen liittyi kulmana toinen rakennus, joka oli vuodelta 1835. Se oli hyväkuntoinen ja maalattu punaiseksi. Rakennuksessa oli talli ja vaunuvaja. Siinä oli pariovi ja yksiosainen ovi.

Lisäksi vakuutettiin ajoportti ja sen yhteydessä oleva pienempi portti.

Vuonna 1883 talon omisti kauppias Gabriel Granlund, joka uudisti vakuutuksen. Tontille oli tehty yksi ulkorakennus lisää. Se oli Vähäpoikkikadun varressa tontin pohjoissivun ulkorakennuksen ja Vähäpoikkikadun varressa ennestään olevan rakennuksen välissä siten, että rakennukset muodostivat kolmelta sivulta suljetun kokonaisuuden.

Rakennuksia oli kunnostettu ja etenkin päärakennus oli korjattu huolella. Esimerkiksi trossipohjat oli päällystetty vanhoilla sinkkipeltilevyillä ja muutenkin kaikki oli tehty tarkasti. Rakennuksessa oli nyt myös kuisti. Rakennus oli laudoitettu ja öljymaalilla maalattu kaikilta sivuiltaan. Katteena oli tiili. Sisälle oli saatu uudenaikaisia kaakeliuuneja, joista kaksi oli valkoista. Kaikki huoneet oli tapetoitu ja suurin osa lattioista ja välikatoista oli maalattu öljymaalilla.

Pohjoissivun asuinrakennus oli laudoitettu ja öljymaalilla maalattu. Katto oli edelleen lautaa. Rakennuksen alla oleva kellari oli kunnostettu. Myös makasiinirakennus oli laudoitettu ja maalattu öljymaalilla. Rakennuksessa oli tiilikatto.

Pohjoissivun itäosassa oleva ulkorakennus oli vuonna 1883 pystytetty kivijalasta lähtien uudestaan. Rakennus oli osittain hirrestä, osittain laudasta ja punamullalla maalattu. Katteena oli huopa. Tiloja oli renkitupa, jossa oli tulisija ja liesi muuripadalla, eteinen, puuliiteri, navetta, sontaruuma sekä liiteri.

Talli- ja vaunuvajarakennus oli entisellään. Rakennusten väliin tehty uusi osa oli yhden seinän osalta hirttä ja muut seinät lautaa. Rakennus oli punaiseksi maalattu. Siinä oli käymälä ja lantala.

Kadunvarsirakennus oli nyt laudoitettu ja kolmelta sivulta maalattu öljymaalilla. Katto oli lautaa. Tiloja oli nyt eteinen, kaksi asuinhuonetta ja keittiö sekä kaksi makasiinia. Kaakeliuuneja oli kaksi ja lisäksi keittiön liesi, jossa oli muurattu hella ja paistinuuni. Lisäksi vakuutettiin ajoportti.

Muutospiirustukset

Vuonna 1883 oli tontilla asuinrakennus kadun varressa. Sen itäpää oli muuta rakennusrunkoa kapeampi, mutta katto oli koko pituudelta yhtenäinen, joten päähän jäi katos. Toinen asuinrakennus oli tontin pohjoisrajalla, tontin länsiosassa. Sen vieressä oli makasiini ja lautainen vajarakennus. Kadun varressa, tontin itäosassa oli asuin- ja ulkorakennus, johon liittyi tontin itärajalla ulkorakennussiipi. Tontin itäosassa, pohjoisrajalla oli vielä asuin- ja ulkorakennus, jossa oli pesuhuone, eli sauna, eteinen, navetta, lato ja vaja. Rakennus oli rappiotilassa ja se haluttiin rakentaa uudelleen entisen kaltaiseksi ja kattaa asvalttihuovalla. Pesuhuoneessa oli kuusiruutuinen ikkuna ja navetassa kaksi pientä neliruutuista ikkunaa ja oven yläpuolella ikkuna.

Vuonna 1896 tehtiin muutoksia Kauppakadun varren itäisessä rakennuksessa. Rakennuksessa oli sekä asuin- että ulkorakennuksen tiloja. Länsipään asuinosaan avattiin yhden ikkunan paikalle katusisäänkäynti. Ovesta tuli uusrenessanssihenkinen peilijakoinen pariovi, jonka yläosa oli lasia. Julkisivussa oli jo yksi ovi, joka oli lautainen ja yksiosainen. Koko rakennus oli laudoitettu vaakalaudoituksella ja julkisivuun oli kuvattu kuusiruutuiset ikkunat, joiden ympäryslaudoitus oli klassistishenkinen sekä ullakon kapeat kaksiruutuiset ikkunat. Osa tiloista oli kuitenkin käytöltään ulkorakennuksen luonteisia, joten ikkunoista osa lienee ollut valeikkunoita. Savupiippuja rakennuksessa oli vain yksi.

Vuonna 1891 laati August Helenius suunnitelman Marelan julkisuvun muuttamisesta edustavaan uusrenessanssiasuun. Samassa yhteydessä rakennusta myös korotettiin ullakko-osuudelta ja julkisivun keskelle tehtiin kolmiopäätyaihe. Ikkunat muutettiin kaksijakoisiksi. Muutos ehti toteutua, mutta vuonna 1901 uudistuksia jatkettiin. August Helenius suunnitteli rakennuksen laajentamisen. Pihan puolelle tehtiin rakennuksen mittainen laajennusosa, johon tuli kahdeksan huonetta ja kaksi sisäänkäyntiä ja eteistilaa. Rakennus laajeni huomattavasti. Muutoksen yhteydessä uusittiin myös rakennuksen kiinteää sisustusta, ikkunat vaihdettiin kolmijakoisiksi ja salin ikkunoista tehtiin entistä korkeammat. Rakennukseen tehtiin edustava katusisäänkäynti. Pihalta purettiin laajennuksen vuoksi yksi ulkorakennus.

Vuodelta 1901 on vielä erillinen, August Helenuksen laatima, toteutettu porttisuunnitelma. Samassa yhteydessä oli suunnitelmissa myös leivintuvan uunin korvaaminen pelkällä muuripadalla, mutta tämä hanke jäi toteutumatta. Vuonna 1902 korjattiin Marelan pihalla ollut vaunuvajarakennus M. Isakssonin suunnitelman mukaan. Rakennus sai uusrenessanssityylisen laudoituksen. Vuonna 1907 Marelan päärakennukseen tehtiin toinen keittiö. Tulisijanmuutossuunnitelman laati Onni von Zansen.

Vuodelta 1905 on Arvi Forsmanin laatima suunnitelma, jonka mukaan Kauppakadun varren itäisen rakennuksen tilat muutettaisiin asuinkäyttöön. Pihan puolelle tulisi kolme kamaria ja kaksi sisäänkäyntiä käsittävä laajennus ja rakennus saisi uusrenessanssivuorilaudoituksen. Muutos jäi kuitenkin toteutumatta. Sen sijaan toteutettiin myöhempi vuonna 1908 tehty, Leonard Ahdin laatima suunnitelma. Rakennuksen kaikki tilat tulivat asuinkäyttöön. Asuntoja oli kaksi, toisessa kolme huonetta ja keittiö ja toisessa kaksi huonetta ja keittiö. Rakennukseen kanssa yhteen rakennetussa ulkorakennuksessa oli makasiineja, käymälä, leivintupa ja siihen liittyvä kamari. Kadunvarsirakennus sai jugendtyylisen vuorilaudoituksen. Vuonna 1911 tehtiin Kitukränniä vasten olevaan ulkorakennusriviin tiilinen sauna Leonard Ahdin suunnitelman mukaan.

Vuonna 1955 avattiin itäiseen kadunvarsirakennukseen liikkeen sisäänkäynti ja kaksi näyteikkunaa. Paikalle tuli kukkakauppa ja hattuliike. Samassa yhteydessä ulkorakennusriviin Kirukrännin puoleiseen ulkorakennukseen tehtiin autotallit. Toisessa ulkorakennuksessa oleva vaunuvaja oli jo vuonna 1950 muutettu autotalliksi rappaamalla sisäseinät ja pellittämällä ovet.

Vuonna 1979 muutettiin Marelan lännenpuoleinen rakennus museon näyttelytiloiksi ja vuosina 1978 – 1980 muutettiin idänpuoleisen rakennuksen tilat museon toimistokäyttöön ja näyteikkunoiden tilalle tehtiin asuinhuoneen ikkunat.

Nykytilanne

Päärakennus
Pitkänurkkainen asuinrakennus, rakennettu vuonna 1825, erittäin komea uusrenessanssivuoraus vuonna 1891 (August Helenius), satulakatto. Kadunvarsiovi ja T-jakoiset ikkunat vuonna 1901. Rauman uusrenessanssivaiheen korkeatasoisin rakennus, uusrenessanssiasu täysin alkuperäinen.

Idänpuoleinen kadunvarsirakennus
Lyhytnurkkainen asuinrakennus, rakennettu vuonna 1836 alun perin makasiinirakennukseksi, tiloja otettu asuinkäyttöön osittain vuoden 1800-luvun lopussa, ja 1908, jolloin koko talo muutettiin asunnoiksi. Jugendvuoraus vuodelta vuonna 1908 (Leonard Ahti)

Ulkorakennus
Saunarakennus tiilestä, 1911

Saunan jatkeena oleva ulkorakennus
Pitkänurkkainen ulkorakennus, peiterimavuoraus, satulakatto, rakennettu vuonna 1835

Tontin pohjoislaidalla oleva ulkorakennusrivi
Vaakalaudoitettu ulkorakennus, osia 1830-luvulta, varastotiloja, pakari ja asuinkamari

Aitta
Pitkänurkkainen aittarakennus 1830-luvulta, peiterimavuoraus

Vaunuvaja
Vaunuvaja ja varastorakennus alun perin 1800-luvun puolivälistä

Kaivo
Kaivorakennus tiilestä, kuusikulmainen, telttakatto

Portti
Uusrenessanssiportti oli tehty August Heleniuksen vuonna 1901 laatiman suunnitteleman kaltaiseksi.