Lindula ja Hauenguan

Historiaa

Vuonna 1756 Lindulan kiinteistö kuului Lindqvist-nimiselle kaupunkilaiselle ja Hauenkuonon kiinteistö Hartman-nimiselle henkilölle. Vuonna 1800 Lindulan omisti raatimies ja porvari Johan Henrik Åberg. Hänellä oli yli kaksi tynnyrinalaa peltoa, lisäksi niittyä, ruoka-aitta, kaksi ranta-aittaa ja lastauslaituri. Hauenkuonon omisti kauppias Matti Grönström. Hänellä oli neljä tynnyrinalaa peltoa, kolme ja puoli aaminalaa niittyä, ruoka-aitta, kaksi riihtä luuvineen ja latoineen. Lisäksi hänellä oli laivanosuuksia ja tavaravarastoa, mutta taksoituksessa velat vähennettiin niistä.

Palovakuutukset

Palovakuutuksen otti vuonna 1845 kauppiaanleski Catharina F. Ilwan. Päärakennus Hauenkuonontoria vasten oli vanha ja hyväkuntoinen. Se oli vuorilaudoitettu vuonna 1820 ja öljymaalattu. Huoneita oli 11: kaksi eteistä, kaksi salia, kuusi kamaria, jossa seitsemän kaakeliuunia, sekä keittiö, jossa oli liesi ja leivinuuni. Rakennuksen katto oli lautaa. Pihan puolella oli kaksi katettua sisäänkäyntiporrasta, joiden välillä oli käytävä. Ikkunoita oli 11 ja ne olivat neliruutuisia. Lisäksi oli yksi puolikas ikkuna. Ullakon ikkunoita oli yksi kaksiruutuinen. Eteisen ovia oli kaksi pariovea, joiden yläpuolella oli ikkuna. Ulko-ovet olivat pariovia ja yksinkertaista lautaa. Siellä oli myös kaksinkertainen lautaovi, sekä viisi täysranskalaista ja seitsemän puoliranskalaista väliovea. Kahdet ullakon portaat lähtivät komeroista. Tulisijoista yksi oli nelikulmainen ruskealasitteinen, yksi samanlainen pylväsuuni, yksi valkoiseksi lasitettu uuni, joka oli pyöreä, yksi ruskea ja kaksi vihreää, pyöreää. Keittiön liedessä oli uuni. Savupiippuja oli kolme.

Kauppakadun ja Kitukrännin puoleinen kulmarakennus oli vanha, laudoitettu Kuninkaankadun puolelta, ja maalattu keltaisella vesimaalilla. Katto oli lautaa. Rakennuksessa oli porttikäytävä, kaksi eteistä, sali ja neljä kamaria, joissa yhteensä viisi kaakeliuunia. Sisäänkäynnin portaat olivat katetut, katosta tukivat pylväät. Eteisessä oli lautakomero. Ikkunoita oli kahdeksan neliruutuista. Portit olivat kaksinkertaista lautaa. Eteisen ovista toinen oli kaksinkertainen, toinen yksinkertainen lautaovi. Väliovet olivat puoliranskalaisia ja niitä oli viisi. Lisäksi oli yksi yksinkertainen lautaovi. Kaakeliuuneista kaksi oli vihreää, nelikulmaista, yksi pyöreä ruskea, yksi tiilinen uuni. Savupiippuja oli kolme.

Ulkorakennusrivi oli vinkkelirakennus Kuninkaankadun ja Kitukrännin kulmassa. Se oli rakennettu uusista materiaaleista vuonna 1843. Rakennusta ei ollut vuorattu, mutta se oli maalattu punaisella vesimaalilla. Huonetiloja oli 10: leivintupa, jossa oli leivintuvan uuni, sauna, jossa oli saunan uuni, vaunuvaja, kolme makasiinia, joissa oli ullakko, puuliiteri, talli, navetta ja käytävä. Ikkunoita rakennuksessa oli neljä ja lisäksi Kuninkaankadun puolella kuusi lasillista valeikkunaa. Ovet olivat yksin- ja kaksinkertaisia lautaovia, lisäksi oli luukkuja. Tontin portti oli öljymaalattu ja väriltään vihreä.

Vakuuttamatta jätettiin tontin Kauppakadun puoleisella sivulla oleva kivirakennus, jossa oli hollantilaisista kattotiilistä tehty katto.

Muutospiirustukset

Vuonna 1896 muutettiin tontilla olevan kivirakennuksen katujulkisivua ja pohjaa. Aikaisempi asu ei käy ilmi piirustuksesta, mutta katusivulle tuli yksi liikehuoneiston sisäänkäynti ja yksi näyteikkuna. Olivatko voimakkaat lista- ja kaariaiheet peräisin jo aikaisemmalta ajalta, vai lisättiinkö niitä uusrenessanssin hengessä, ei ole tiedossa. Rakennuksen katusivulla oli myymälähuoneen lisäksi kaksi muuta huonetta ja pihan puolella keittiö, eteinen ja yksi kamari. Samassa yhteydessä ilmoitettiin purettavaksi osa yhdestä Kuninkaankadun rakennusrivistä.

Tarkoituksena oli myös muodistaa puurakennusta muuttamalla sen julkisivut uusrenessanssihenkisiksi, ikkunat T-jakoisiksi tai kapeimmat niistä kaksijakoisiksi. Rakennusta olisi myös korotettu. Julkisivut olisi vuorattu kolmijakoisesti. Ullakko-osuus olisi jaoteltu kasetteihin. Myös seinien pilasteriaiheita olisi piirustuksessa esitetty korostettavaksi. Ikkunoiden vuorilaudoitus olisi myös ollut rikasta. Hauenguonon torin puolella oli päätykolmioaihe ja katolla lisäksi pieniä lyhtyjä. Myös Hauenguonon torin puolella oleva pieni puutarha-aitaus toteutettaisiin uusrenessanssin hengessä, samoin korkea portti ja siihen liittyvä aita. Puurakennuksen sisällä tehtäviä muutoksia piirustus ei paljasta, mutta koko Hauenguonon torin ja Kauppa- ja Kuninkaankatujen välinen rakennus olisi ollut yhtenä huoneistona. Asunnossa olisi ollut kahdeksan huonetta ja keittiö sekä kaksi eteistä ja kaksi sisäänkäyntiä, erikseen keittiöön ja asuintiloihin. Muutokset jäivät kuitenkin talon silloiselta omistajalta Hjalmar Ridderstadilta toteuttamatta. Poikkeuksellisesti muutospiirustukset ovat signeeraamattomat. Ne olivat ruotsinkieliset, mikä saattaisi viitata August Heleniukseen tai muihin turkulaisiin suunnittelijoihin. Myös Raumalla olleet Onni von Zansen ja Yrjö Blomstedt voisivat tulla kysymykseen.

Vuodelta 1902 on Onni von Zansenin laatima muutospiirustus, joka koski asuinrakennuksen Kuninkaankadun puolen siiven jatkamista. Osaan tulisi lisätilaa yhteen kamariin sekä kivestä rakennettava pulpettikattoinen lisäke, johon tulisi sisäänkäynti kadulta. Jatko-osan vuorilaudoitus oli uusrenessanssihenkinen ja jatkoi muulle rakennukselle aikaisemmin suunniteltua linjaa. Sen sijaan sisäänkäyntiosa oli voimakkaasti jugendtyylinen.

Ajatus julkisivujen muuttamisesta ei kuitenkaan jäänyt täysin unohduksiin. Vuonna 1924 tehtiin suuria muutoksia tontin puurakennuksissa. Suunnitelmat laati M. Isaksson. Hänen piirustuksissaan oli selvästi aikaisemmista piirustuksista periytyviä ajatuksia. Rakennusta oli korotettu samaan tapaan kuin edellisellä kerralla oli ollut aikomuksena. Hauenguonontorin julkisivuun tuli päätykolmioaihe. Kattolyhtyjen sijaan tuli toistuvaksi aiheeksi ullakkokerroksen ikkuna ja sen kohdalle kattoon muodostettu pieni harja-aihe. Ikkunoista tuli T-jakoiset, mutta vuorilaudoituksesta tuli hyvin yksinkertainen ja vaatimaton kapea vaakalaudoitus ja ikkunoiden kehyslistoituksesta myös vaatimaton. Pilasterijakoja ei korostettu, vaan se toteutettiin pelkkinä nurkkalautoina ja julkisivua siellä täällä jakavina pystylautoina. Asuinrakennus oli kasvanut pituutta Kuninkaankadun puolella ja ulkorakennusrivi vastaavasti lyhentynyt. Portista tuli matalahko. Vuonna 1926 tehtiin vastaavia muutoksia Kauppakadun puolen kahdessa asuinrakennuksessa. Muutoksen yhteydessä niistä tuli erillisiä. Kitukrännin puoli oli edelleen kiinni ulkorakennuksessa, mutta katusivulla yhtenäinen rakennusrivi katkaistiin purkamalla yksi osa pois. Kauppakadun rakennusta levitettiin vastaavasti pihan puolelta uusilla keittiöillä ja sisäänkäynneillä. Molempien rakennusten julkisivut muutettiin samanlaisiksi kuin muissakin tontin puurakennuksissa. Muutossuunnitelman teki Kaino Kari.

Vuonna 1953 avattiin kivirakennuksesta länteen olevaan puurakennukseen katusisäänkäynti ja näyteikkunat. Vuonna 1956 Kitukrännin vastaisen ulkorakennuksen Kauppakadun päässä olevaan asuntoon avattiin myös liikkeen ovi ja ikkuna. Seuraavana vuonna muutettiin Kuninkaankadun vastaisen ulkorakennuksen päässä ollut navetta autotalliksi. Vuonna 1958 muutettiin kivirakennuksen liiketiloja. Sisäänkäynti siirrettiin kaariaukkoon, jossa aikaisemmin oli ollut näyteikkuna ja entisen oven sekä yhden tavallisen T-ikkunan paikalle tehtiin näyteikkunat. Kaikki tilat tulivat liikekäyttöön. Rakennukseen sijoittui sekatavaramyymälä ja maitomyymälä. Vuonna 1959 purettiin osa Kitukrännin vastaista rakennusriviä. Leivintupa ja osa vajoista sai väistyä tiilisen kuorma-autotallirakennuksen tieltä. Samana vuonna tehtiin ison puurakennuksen kellarikerrokseen kattilahuone ja rakennuksen asunnoista purettiin lämmitysuunit. Keittiön helloista osa jäi paikalleen. Asuntoihin tehtiin myös WC-komerot.

Nykytilanne

Hauenkuonon puoleinen rakennus
Pitkänurkkainen asuinrakennus, rakennettu 1700-luvulla, osittain mahdollisesti jo vuonna 1747. Nykyinen ulkoasu 1924 (Maurus Isaksson).

Kivirakennus Kauppakadun varrella
Rapattu tiilirakennus vuodelta 1830, liikerakennus, julkisivun kaari-ikkunat tehty 1896 (luultavasti Onni von Zansen), aumakatto, ruukkutiilikate.

Kauppakadun varren rakennus
Lyhytnurkkainen asuinrakennus, osittain liiketalona, vaakalaudoitus vuodelta 1930, aumakatto, näyteikkunoita
Kauppakadun ja Kitukrännin varren asuinrakennus pitkänurkkainen asuinrakennus, myöhäisempi vaakalaudoitus, aumakatto

Kitukränniä vasten oleva rakennus
Pitkänurkkainen asuin- ja ulkorakennus, myöhäisempi pystylaudoitus

Kitukränniä vasten olevan rakennusrivin keskimmäinen rakennus
Ulkorakennus sementtitiilestä

Kauppakadunpuoleinen ulkorakennus
Pitkänurkkainen ulkorakennus vuodelta 1843, peiterimavuoraus, valeikkunat.