Lakar

Historiaa

Lakarin tontin omistajaksi vuonna 1756 mainitaan Henrik Sonck. Vuonna 1800 tontti oli jaettu kahtia, ja tontin numero 26 omisti kappalaisenleski Anna Tallqvist. Hänellä oli hiukan peltoa ja niittyä.

Muutospiirustukset

Vanhin tonttia koskeva muutospiirustus on vuodelta 1891. Siitä selviää, että tontilla oli seuraavat rakennukset: pitkä, rannansuuntainen rakennus, ulkorakennus tontin länsirajalla, pieni asuinrakennus tontin etelärajalla, pääty Isopoikkikadulle päin sekä vielä yksi rakennus tontin sisäosassa, sen etelärajalla. Muutokset koskivat tontin etelärajan asuinrakennusta, jossa oli kaksi lämmitettävää kamaria ja eteinen. Tarkoitus oli rakentaa uusi sisäänkäyntikuisti niin, että molempiin huoneisiin tuli oma sisäänkäynti ja niitä voitiin käyttää erillisinä asuntoina. Tontin länsirajalla olevaan ulkorakennukseen tehtiin jatkos. Vuodelta 1901 on Arvi Forsmanin laatima muutospiirustus, josta selviää pitkän, joensuuntaisen rakennuksen pohja. Rakennuksessa oli ollut kaksi asuntoa ja tarkoitus oli jakaa yksi huone keittiöksi ja kamariksi, ja saada näin kolme asuntoa. Samalla purettiin vanhat kuistit ja tehtiin yksi uusi sisäänkäynti. Kaikkiin asuntoihin tuli kaksi huonetta, keittiö ja eteinen. Yksi keittiöistä oli tupa, jossa oli leivinuuni. Rakennuksen pohjaratkaisu oli paritupatyyppinen. Pieneen asuinrakennukseen tehtiin myös keittiö, joten toiseen sen asunnoista saatiin kunnon ruuanvalmistuspaikka. Ulkorakennusta oli aikomus laajentaa tontin etelärajan suuntaisella siivellä ja paikalla ollut vanha, erillinen ulkorakennus purettiin. Rakennukset saivat pystylaudoituksen. Asuinrakennusten T-mallisten ikkunoiden listoitus on piirustuksen mukaan vähäeleisesti uusrenessanssivaikutteinen. Isopoikkikadun puolella oleva portti oli yläosastaan säleikköä.

Vuodelta 1902 on Otto F. Holmin käsialaa oleva suunnitelma. Sekä pitkää asuinrakennusta että ulkorakennusta haluttiin laajentaa. Pitkän rakennuksen pihan puolelle tehtiin lisäys, johon tuli kaksi keittiötä, kamari ja neljä sisäänkäyntiä. Vanhassa osassa purettiin iso leivinuuni ja parin kamarin seinän paikkaa siirrettiin. Rakennukseen tuli huoneisto, joka käsitti kolme huonetta, keittiön, eteisen ja palvelijanhuoneen. Kaksi huoneistoa, joissa oli kolme huonetta, keittiö ja eteinen. Pieneen asuinrakennukseen tuli huoneen ja keittiön huoneisto sekä huone, jossa oli muuripata ja pieni leivinuuni tai saunan uuni. Ulkorakennukseen tehtiin käymälä ja kolme vajaa lisää. Jäljellä entisestä oli piirustuksen mukaan vain yksi hirsikehikkoinen huone. Pitkä rakennus sai yksityiskohdiltaan niukan vuorilaudoituksen, joka oli kolmijakoinen ja tavanomaisuudesta poikkeavalla tavalla uusrenessanssihenkinen. Julkisivun molemmissa päissä oli frontoni-aihe. Ikkunoissa oli T-jaon lisäksi alaruuduissa vaakajako. Portti tehtiin samaan tyyliin.

Vuonna 1904 tehtiin pienen rakennuksen katusivulle ikkunan paikalle ovi ja vuonna 1907 suunniteltiin uutta kuistia. Samalla oli tarkoitus laajentaa ulkorakennusta.

1927 uusittiin portti. Nyt haluttiin malli, jossa ei ollut yläpuuta. Asuinrakennuksessa tehtiin tulisijamuutoksia. Vuonna 1934 suljettiin pienen asuinrakennuksen katusisäänkäynti. Rakennukseen tuli yksi asunto, jossa oli keittiö, olohuone ja sali sekä eteinen.

Tontille tehtiin kaksikerroksinen asuinrakennus 1940- ja 1950-luvun taitteessa. Sen tieltä purettiin osa joenvarren vanhaa rakennusta. Rakennus oli ajankohdalle tyypillinen useamman asunnon puinen pienkerrostalo. 1980-luvun alussa suunniteltiin rakennuksen madaltamista niin, että julkisivu jatkaisi vanhan yksikerroksisen rakennuksen linjaa. Toisen suunnitelman mukaan rakennus olisi säilynyt kaksikerroksisena, mutta kattolinjaa olisi madallettu. Molemmat hankkeet raukesivat. 1989 tiloja muutettiin niin, että kaksikerroksinen rakennus muodostaa yhden asunnon ja yksikerroksinen rakennus toisen asunnon. Kaksikerroksisen rakennuksen seinäpintoja on jäsennelty uudelleen Markus Bernoullin suunnitelman mukaa. Ulkorakennusta on laajennettu. Yksikerroksisen rakennuksen kanssa samalla tontin puoliskolla oleva pieni rakennus käsittää huoneen ja keittiön asunnon. Vuonna 1988 asunnon yhteyteen tehtiin sauna. Samalla suljettiin rakennuksen päädyssä ollut katuovi

Nykytilanne

Joen varressa oleva Isopoikkikadun puoleinen asuinrakennus
Pitkänurkkainen asuinrakennus, uusrenessanssivuoraus, frontoni, aumakatto. Rakennus on katkaistu kaksikerroksista rakennusta tehtäessä. Ulkoasu vuodelta 1902 (Otto F. Holm)

Kaksikerroksinen asuinrakennus
kaksikerroksinen, uudempi asuinrakennus, peiterimavuoraus

Isopoikkikadun varressa oleva pieni asuinrakennus
Lyhytnurkkainen asuinrakennus, uusrenessanssivuoraus, satulakatto

Ulkorakennus
Lyhytnurkkainen ulkorakennus, vaakalaudoitettu

Portti
Isopoikkikadun varressa vanhan tyyppiseksi tehty portti.