Kuljula

Historiaa

Kuljulan omisti suojelusmies Gustav Grålund. Hänellä on myös yli tynnyrinala peltoa ja käteistä omaisuutta.

Palovakuutukset

Palovakuutuksen otti vuonna 1877 työmies Isak Lunden. Joen varressa sijaitsevalla tontilla oli silloin kaksi rakennusta: yhdistetty asuin- ja ulkorakennus tontin länsirajalla ja pieni ulkorakennus tontin itärajalla, lähellä rantaa. Asuinrakennus oli välttävässä kunnossa, laudoittamaton ja maalaamaton. Se oli vanha. Rakennuksessa oli kolme kamaria, leivintupa, eteinen, navetta ja talli. Katto oli lautaa. Erillinen ulkorakennus oli vanha maalaamaton lautakattoinen ruoka-aitta, jossa oli ullakko. Rakennuksen kunto oli välttävä. Lisäksi vakuutettiin aita ja portti.

Vuoden 1892 tarkastuksessa todettiin, että tontille oli tehty uusi ulkorakennus, joka oli vinkkelirakennus tontin itä- ja etelälaidalla, ja että aitan kylkeen oli myös tehty uusi, joensuuntainen ulkorakennus. Vuonna 1889 tehtiin uusi vakuutuskirja, jossa rakennuksia tarkemmin kuvailtiin. Tontin omisti merimies F. Fredriksson. Asuin- ja ulkorakennus oli muuttunut asuinrakennukseksi ja oli saanut kaksi uutta kuistia. Huoneita oli seitsemän, ja niissä kuusi kaakeliuunia ja yksi keittiön liesi, jossa oli leivinuuni. Koko rakennus oli vuonna 1890 korotettu ja katettu huovalla. Talli ja navetta oli muutettu saliksi ja kamariksi, leivintupa saliksi ja eteinen keittiöksi. Ikkunat oli uusittu, samoin ovet ja lattiat. Huoneet oli maalattu ja tapetoitu. Uudet tulisijat oli tehty, ja ulkoa rakennus oli laudoitettu ja maalattu.

Uusi ulkorakennus oli tehty vuonna 1890 osaksi hirrestä, osaksi laudasta, maalattu sekoitusvärillä ja katettu huovalla. Rakennuksessa oli talli, jossa heinäparvi, navetta parvineen, käymälä ja sontasäiliö, vaunuvaja, kaksi puuvajaa sekä käytävä talliin ja navettaan. Joenvarren ulkorakennus oli tehty laudasta vuonna 1891, maalattu sekoitusvärillä ja katettu asvalttihuovalla. Tiloja oli kaksi makasiinia parvineen. Lisäksi vakuutettiin ajoportti ja aita.

Muutospiirustukset

Vuonna 1889 tontilla oli asuinrakennus, jossa oli leivinuunilla varustettu keittiö ja neljä asuinhuonetta sekä kaksi erillistä, kaakeliuunilla varustettua huonetta. Rakennukseen haluttiin tehdä John Fredr. Lindegrenin suunnitelman mukaan joensuuntainen lisäys, johon tulisi keittiö ja viisi asuinhuonetta. Lisäksi tontin itä- ja etelärajalle haluttiin tehdä uusi ulkorakennus. Tontilla oli joen varressa vielä yksi pieni rakennus, luhtiaitta. Paria vuotta myöhemmin anottiin, että asuinrakennuksen huoneiden uunit saisi pitää rakennuksen ulkoseinällä, jossa ne todellisuudessa aina olivat olleetkin. Uudesta piirustuksesta käy ilmi, että joen suuntainen lisäsiipi ei ollut toteutunut. Seuraavaksi tehtiin suunnitelma, jossa entisen aitan paikalle suunnitellaan uutta lautaista ulkorakennusta. Asemapiirroksesta käy ilmi, että paria vuotta aiemmin suunniteltu ulkorakennus oli tehty. Vuonna 1909 suunniteltiin asuinrakennukseen uutta sisäänkäyntiä. Ilmeisesti vuokralaisia oli tulossa lisää.

Vuonna 1929 tehtiin joen varteen uusi asuinrakennus. Suunnitelmat laati M. Isaksson. Rakennuksen toinen pääty tehtiin tiilestä, sillä se oli kiinni naapuritontin ulkorakennuksessa. Rakennuksen alle tuli täysi kellari, johon tuli pesuhuone. Muu tila oli polttopuiden varastona. Asuntoon tuli keittiö, kaksi kamaria ja eteinen. Rakennuksen ulkoasu noudatteli alueen muita rakennuksia. Siitä tuli vaakalaudoitettu ja T-jakoiset ikkunat saivat hillityn vuorilaudoituksen. Vuonna 1955 lisättiin joen varren rakennukseen pulpettikattoinen kuisti. Eteisen yhteyteen rakennettiin pieni WC. Seuraavana vuonna tehtiin WC myös tontin länsirajalla olevan rakennuksen asuntoon. Uudistuksen vuoksi oli pakko muuttaa yhden väliseinän paikkaa.

Vuonna 1964 tehtiin joen varren rakennuksen kellarin pesuhuoneesta kattilahuone keskuslämmitystä varten. Tulisijoja ei enää tarvittu, mutta yhteen huoneeseen tuli takka. Ullakolle tehtiin asuintiloja, koska lämmitysjärjestelmä ei sitä enää estänyt. Tiloiksi tuli asuinhuone, vaatehuone ja WC. Alakertaan tuli kahden huoneen, keittiön ja eteisen lisäksi kylpyhuone. Tiloja ajanmukaistettiin vuonna 1982. Samalla tulivat loputkin ullakon tilat asuinkäyttöön.

Vuonna 1975 tehtiin asuin- ja ulkorakennusriviin vielä sauna. Ulkorakennuksen tiloiksi jäi enää yksi vaja. Vuonna 1998 suunniteltiin jälleen muutoksia. Nyt viimeinenkin vaja haluttiin muuttaa lämpimäksi tilaksi. Huone on piirustuksissa nimetty ateljeeksi ja sen tilat on otettu käyttöön vesikattoa myöten. Huoneessa on parvi. Muutoksen yhteydessä rakennettiin kaksi uutta kuistia, toinen osittain umpi-, osittain avokuisti asunnon eteisen kohdalle ja toinen avokuisti ateljeen eteen. Samaan aikaan oli suunnitelmissa myös ulkorakennukseen tehtävä lämmin askartelutila sekä tontin ympärille pystytettävä uusi aita ja korkea portti. Suunnitelmat laati Markus Bernoulli.

Nykytilanne

Joen varressa oleva rakennus
Lyhytnurkkainen asuinrakennus, vuonna 1929 vaakalaudoitettu, satulakatto.

Toinen asuinrakennus
Pitkänurkkainen asuin- ja ulkorakennus, peiterima-vuoraus, satulakatto.