UNESCOn maailmanperintökohteet

Historiaa

Talon omistivat vuonna 1800 suojelusmies Simon Selin ja kaupunginpalvelija Erik Laurén. Selinillä oli myös peltoa, riihi- ja lato-osuus sekä ranta-aitta.

Muutospiirustukset

Vuodelta 1882 on säilynyt muutospiirustus, joka koski Kruuslan kadunvarsirakennusta. Tiloja oli aikaisemmin ollut kaksi kamaria, tupa ja eteinen sekä rakennuksen itäpäässä makasiini. Nyt varastohuone haluttiin muuttaa asuinhuoneeksi tekemällä siihen kaakeliuuni ja kuusiruutuiset ikkunat sekä kadun että pihan puolelle. Pihalla oli lisäksi ulkorakennus tontin itälaidalla. Toinen asuinrakennusta koskeva muutospiirustus on vuodelta 1888. Rakennusta korjattiin ja laajennettiin.  Rakennuksen itäpäähän tuleva kamari oli jälleen ohjelmassa.  Mahdollisesti makasiinin muuttaminen asuinhuoneeksi oli jäänyt muutamaa vuotta aikaisemmin toteuttamatta. Parituvan keskellä olevaa eteisosaa laajennettiin lisäksi pihan puolelle niin, että laajennukseen saatiin leivinuuni ja eteinen voitiin muuttaa keittiöksi. Rakennuksessa oli muutoksen jälkeen kolme sisäänkäyntiä ja jokaisen edessä pieni lautakuisti. Julkisivu sai kolmiosaisen uusrenessanssivuorilaudoituksen ja kaksijakoiset ikkunat sekä vielä uuden portin. Ulkorakennus sijaitsi tontin itärajalla ja siihen tehtiin uusi, pieni käymäläuloke.

Vuodelta 1894 on ulkorakennuksen muutosta koskeva piirustus. Tontin itärajalla olevaan rakennukseen, jossa oli navetta, talli, ratasvaja ja makasiini, haluttiin lisätä toiseen päähän halkovaja ja vinkkeliksi toiseen päähän käymälä ja halkovaja.

Päärakennuksen muutospiirustus vuodelta 1948 koskee rakennuksen tulisijoja. Rakennuksella oli tuolloin kaksi omistajaa, mutta molempien päätyhuoneistojen keittiöiden hellat uusittiin samanaikaisesti. Vuonna 1951 hävitettiin leivinuuni ja tilalle tehtiin tavallinen liesi. Kun keittiötä varten ei enää tarvittu yhtä paljon tilaa kuin ennen voitiin vanhan porstuan peräkamarin seinä siirtää alkuperäiseltä paikaltaan ja huonetta saada näin suuremmaksi. Muutoksen yhteydessä koko rakennuksen laudoitus uusittiin ja rakennus sai nykyisen peiterimalaudoituksen ja yksinkertaiset ikkunakehykset.

Ulkorakennusten muutosta koskeva suunnitelma on vuodelta 1956. Silloin purettiin tontin itä- ja etelärajalla ollut iso vinkkelirakennus ja toinen pitkä ulkorakennus, joka oli tontin länsirajalla. Tontin itärajalle tehtiin kivinen ulkorakennus, jossa oli sauna, pukusuoja, kaksi kellaria ja käymälä. Tontin länsirajalle tehtiin vähän pienempi ulkorakennus, jossa oli sauna, puusuoja ja käymälä. Molemmat rakennukset olivat pulpettikattoisia. Päärakennus oli jaettu kahden omistajan kesken, ja molemmat tarvitsivat oman ulkorakennuksen.

Vuonna 1990 tehtiin asuinrakennuksessa perusteellinen korjaus. Tilat yhdistettiin yhdeksi asunnoksi ja WC-, peseytymis- ja keittiötilat uusittiin. Vuonna 1994 suunniteltiin tontille vanhan tyyppinen portti.

Nykytilanne

Asuinrakennus
Pitkänurkkainen asuinrakennus 1700-luvulta, peiterimavuoraus vuodelta 1951, satulakatto

Ulkorakennus
Ulkorakennus sementtitiilestä vuodelta 1956

Ulkorakennus
Ulkorakennus sementtitiilestä vuodelta 1956

Portti
Vanhan tyyppiseksi tehty portti.