Kruuk, Tawast, Östman

Historiaa

Vuonna 1756 tontin omistajaksi mainittiin Östman. Vuonna 1800 Östmannin tontti kuului herra kapteeni Eekille. Talossa asui myös virkaa tekevä postimestari Carl Nyberg, joka ei omistanut kiinteistöä.

Palovakuutukset

Palovakuutuksen otti vuonna 1847 kauppias H. Östman. Rakennuksia tontilla oli seitsemän. Asuinrakennukset sijaitsivat Kauppakadun varrella. Niistä lännenpuoleinen oli rakennettu entisinä aikoina, rakennus oli hyvässä kunnossa, laudoitettu ja maalattu vesimaalilla. Tiloja oli eteinen, sali, kaksi kamaria ja keittiö. Katto oli tiiltä. Rakennuksen sisäänkäyntiporras oli katettu katoksella, jota tukivat pylväät. Vintin portaat lähtivät eteisen komerosta. Lisäksi oli kaksi komeroa, joissa oli hyllyjä. Neliruutuisia ikkunoita oli seitsemän ja lisäksi yksi pienempi samanlainen. Ulko-ovi oli kaksinkertainen lautaovi, joka oli pariovi. Väliovia oli viisi ja ne olivat puoliranskalaisia peiliovia. Kolmessa huoneessa oli paperitapetit, jalka- ja kattolistat. Kaakeliuunit, joita oli kolme, olivat vihreälasitteisia.

Toinen kadunvarsirakennus oli myös vanha. Sekin oli laudoitettu ja vesimaalilla maalattu. Katto oli lautaa. Rakennuksessa oli eteinen, sali, ja kamari sekä leivintupa, jossa oli liesi ja leivinuuni. Ulkoporras oli ilman katosta, ullakon porras lähti täälläkin komerosta. Ikkunoista neljä oli neliruutuista ja neliön muotoista, lisäksi oli yksi samanlainen pienempi. Ulko-ovi oli yksinkertainen pariovi. Väliovet, joita oli neljä, olivat puoliranskalaisia. Yhdessä huoneessa oli paperitapetit, rintapaneeli ja kattolista. Uuneista yksi oli ruskealasitteinen kaakeliuuni, toinen lasittamaton.

Saunarakennus, joka sijaitsi tontin länsirajalla, oli vanha ja laudoittamaton, mutta punaiseksi maalattu hirsirakennus. Siinä oli eteinen, sauna ja ruoka-aitta. Katto oli lautaa. Ikkunoita oli kaksi ja ovia kolme.

Ulkorakennus, joka oli tontin viistolla pohjoisrajalla, oli vanha, lukuun ottamatta navettaa, joka oli rakennettu vuonna 1846, ja oli välttävässä kunnossa. Rakennus oli laudoittamaton ja punamullalla maalattu. Tiloja oli navetta, työkaluvaja ja talli. Katto oli lautaa. Yksi ovi oli kaksiosainen yksinkertainen lautaovi, kaksi muuta tavallista lautaovea. Lisäksi oli lautainen luukku.

Tontin itärajalla, kiinni asuinrakennuksessa oli luhtirakennus, joka oli vanha ja kunnoltaan välttävä. Rakennus oli punamullalla maalattu. Rakennuksen alla oli holvattu kellari. Luhtiin oli kaksi lautaovea ja vintille portaat. Lisäksi samassa rivissä oli puuliiteri. joka oli lautaa. Näiden rakennusten lisäksi oli tontin keskellä pieni hirsinen aitta, jossa oli tiilikatto. Sitä ei vakuutettu. Vakuutuksen piiriin tuli sen sijaan kaksi ajoporttia, jotka olivat kaksinkertaista lautaa sekä aita.

Vuonna 1864 tehtiin uusi vakuutuskirja. Talon omistaja ei ollut muuttunut. Läntinen kadunvarsirakennus oli saanut lisärakennuksen tontin länsirajalle, entisen saunarakennuksen paikalle. Lisäsiipi oli laudoittamaton ja punamullalla maalattu, kuten vanhankin rakennuksen pihasivut. Rakennuksessa on tiilikatto. Vanhassa osassa oli nyt sali, neljä kamaria, ruokakomero ja eteinen. Kaakeliuuneja oli viisi. Uusi osa oli rakennettu vuonna 1863, ja siinä oli keittiö, leivintupa, pesutupa ja eteinen. Tulisijoja oli kolme, keittiön uuni, jossa oli muurattu rautahella, pakarin uuni ja saunan uuni.

Itäisessä kadunvarsirakennuksessa oli nyt sali, kaksi kamaria, keittiö ja ruokakomero, sekä eteinen. Kaakeliuuneja oli kolme, lisäksi keittiön liesi, jossa oli muurattu rautahella. Rakennus ei ollut muuttunut eivätkä muutkaan rakennukset. Tontin pohjoisosa Kuninkaankadun puolella oli puutarhana, joka oli erotettu säleaidalla muusta pihasta. Lisäksi navetan ja pienen aitan väliin oli erotettu karjapiha-alue.

Lokakuussa vuonna 1884 sattui silloin raatimiehen leski Johanna Henrika Östmanin omistamassa kiinteistössä palovahinko, jossa tontin pohjoisrajalla oleva ulkorakennus vaurioitui pahoin, ja karjapihan aita ja puutarhan säleaita tuhoutuivat kokonaan.

Vuonna 1885 uusittiin vakuutuskirja. Läntinen kadunvarsirakennus oli saanut kuistin ja sen länsisiipi ulkoportaan katteen tai kuistin. Toinen kadunvarsirakennus oli saanut tiilikaton. Palaneen ulkorakennuksen paikalle oli rakennettu uusi hirsinen ulkorakennus vuonna 1885. Se oli vielä vuoraamaton ja maalaamaton, katto oli huopaa. Rakennuksessa oli makasiini, jossa oli ullakko. Siinä oli myös talli, jossa oli heinäparsi, kaksi käymälää ja lantala sekä navetta, jossa oli heinäparsi. Aitta, jonka alla oli kellari, oli katettu tiilellä samoin puuvaja. Lisäksi tontilla oli uusi, vuonna 1885 rakennettu lautavaja, jossa myös oli tiilikatto. Tämä oli Kuninkaankadun varressa. Kuninkaankatua vasten oleva aita oli uusi ja maalaamaton. Palanutta puutarhamaan aitaa ei ollut rakennettu uudelleen. Portti kuului myös vakuutuksen piiriin.

Muutospiirustukset

Vuodelta 1884 on muutospiirustus, joka liittyi palossa kärsineeseen ulkorakennukseen. Rakennus oli vaurioiden vuoksi katettava ja sisustettava uudelleen, mutta nyt sitä haluttiin myös korottaa. Rakennukseen tuli makasiini, talli, navetta ja tarha, eli lantala. Samana vuonna rakennettiin tontin Kuninkaankadun puoleiselle sivulle kolmihuoneinen, pulpettikattoinen lautavaja.

Vuonna 1903 M. Isaksson on laatinut muutospiirustuksen, joka koski tontin Kuninkaankadun varren rakennusta, joka myöhemmin oli purettu pois. Pienessä lautarakennuksessa oli ennestään liiketila, johon oli katuovi. Nyt haluttiin rakennusta laajentaa pulpettikattoisella osalla ja tehdä katusivulle suuri, moniruutuinen ikkuna valokuvaustyöhuoneen tarpeita varten.

Vuonna 1904 tehtiin muutoksia Kuninkaankadun varren läntisen rakennuksen pihasiivessä. Siivessä oli ollut kaksi leivintupaa ja kaksi hyvin suurta leivinuunia. Nyt tehtiin pieni leivinuuni toisesta leivintuvasta erotettuun pieneen tilaan. Toisesta huoneen puolikkaasta tuli hellalla varustettu keittiö. Toinen leivintupa jaettiin kamariksi ja eteiseksi. Eteisen ulkopuolelle tehtiin pieni kuisti, hieman eri paikalle, kuin missä vanha leivintuvan kuisti oli ollut.

Vuonna 1921 avattiin Oskar Rantasen omistaman lännenpuoleisen rakennuksen katusivulle liikkeen ovi ja yksi näyteikkuna. Muuten julkisivu oli empireasuinen. Leveä laudoitus, kuusiruutuiset klassistisen listoituksen kehystämät ikkunat, kaksiruutuiset ullakon ikkunat ja sileät nurkkapilasterit jaottelivat symmetristä julkisivua. Katto oli aumattu ja tiilikatteinen.

Vuonna 1927 muuttuivat rakennusten julkisivut. Nyt tuli molempiin rakennuksiin yläosaltaan pieniruutuisia näyteikkunoita ja myymälän ovia. Kuusiruutuiset ikkunat katosivat. Kaksikymmenluvun klassismin henkeen rakennuksen vanha vuorilaudoitus sopi hyvin. Nyt lisättiin vain entistä tukevampia pilasteriaiheita. Katolle oli tarkoitus lisätä myös puolipyöreät ikkunat, mutta ne jäivät toteutumatta. Rakennuksiin tuli Kangaskauppa O. N. Rantasen kangaskauppa ja tukkumyynti.

Vuonna 1974 tehtiin idänpuoleiseen rakennukseen grilliravintola. Tilaa oli vähän, ja ravintolan koko oli vain 57 m². Aputiloiksi otettiin kadunvarsirakennuksen ja ulkorakennuksen välinen nivelosa.

Nykytilanne

Lännenpuoleinen kadunvarsirakennus
Pitkänurkkainen asuinrakennus, nykyisin osittain liiketalona, rakennettu ilmeisesti 1700-luvulla, länsisiipi saatettu nykyasuun vuonna 1863, uurrettu vaakalaudoitus, liseenit, korkea aumakatto, ruukkutiilikate, kattoikkunat, näyteikkunat vuodelta 1929.

Idänpuoleinen kadunvarsirakennus
Pitkänurkkainen asuinrakennus, ilmeisesti myös 1700-luvulta, ulkoasu ja katto samanlaiset kuin edellisessä, pohjoissivun runkona vanha luhtirakennus, näyteikkunoista ensimmäinen vuodelta 1921, loput vuodelta 1929.

Ulkorakennus
Lyhytnurkkainen ulkorakennus

Portti
1800-luvun lopulta.