Koppla

Historiaa

Tontti kuului vuonna 1756 Anders Koppalalle. Vuonna 1800 omistajana oli porvari Matti Grönholmille. Hänellä oli runsas tynnyrinala peltoa, ruoka-aitta, puolikas riihestä ja ladosta sekä ranta-aitta. Hänet katsottiin kuitenkin köyhäksi.

Palovakuutukset

Palovakuutuksen talolle otti meritullivahtimestari August Kristofer Franzell. Tontilla oli silloin päärakennus, joka oli Vanhankirkonkadun suuntainen ja sijaitsi Pappilankadun kulmassa. Toinen asuinrakennus oli tontin etelärajalla, pääty Pappilankadulle. Ulkorakennus oli samassa linjassa ja rakennusten väliin mahtui kaivo. Pappilankadun puoleista aitaa vasten oli tehty katos halkojen varastointia varten. Portissa oli sekä ajo- että käyntiosa. Portista, Vanhankirkonkadulta pihalle tultaessa oli oikealla puutarha, jossa oli marjapensaita.

Kadunvarren asuinrakennus oli rakennettu vuonna 1869, laudoitettu ja öljymaalilla maalattu. Katto oli lautaa.  Huoneita oli kaksi salia, kamari, keittiö ja eteinen. Rakennukseen oli kaksi katettua ulkoporrasta. Toinen asuinrakennus oli vanha, mutta edellisenä kesänä perusteellisesti korjattu. Rakennus oli laudoittamaton ja maalaamaton. Tiloja oli leivintupa, kamari, komero ja eteinen. Ulkorakennus oli osittain hirrestä, osittain laudasta tehty. Se oli vanha, mutta edellisenä kesänä perusteellisesti korjattu. Rakennus oli vielä maalaamaton. Tiloja oli makasiini, puuvaja, lato, navetta ja ruuma.

Muutospiirustukset

Vanhin säilynyt muutospiirustus on vuodelta 1885. Tontilla oli asuinrakennus Vanhankirkonkadun varressa ja leivintupa- ja ulkorakennus pihasivulla tontin etelärajalla. Lisäksi Pappilankatua vasten oli kevytrakenteinen vaja. Leivintuparakennusta aiottiin korottaa ja se haluttiin varustaa uudella kivijalalla. Uuni, lattia, katto, ovi ja ikkunat tehtiin uudelleen. Leivintuparivissä oleva pieni kamari laitettiin asuinkuntoon. Rakennus sai huopakaton. Laudoitus oli piirretty vaakasuuntaiseksi, ikkunat kuusiruutuisiksi ja niiden, samoin kuin rakennuksen pariovenkin ympäryslaudoitus klassistiseksi. Myös ulkorakennusta korjattiin, ja korotettiin, kivijalka uusittiin. Ovia ja lattioita uusittiin myös. Aikaisemmin navetan yhteydessä olleet käymälä- ja lantalatilat erotetaan hygieenisistä syistä omaksi osastokseen. Vuonna 1893 varustettiin leivintuparakennuksessa eteisen perällä ollut, aikaisemmin tulisijaton huone saunaksi.

Vuonna 1916 tehtiin korjauksia ja muutospiirustus on Arvi Leikarin laatima. Asuinrakennus oli ennen muutosta ollut parituparakennus, jossa oli kolme huonetta, keittiö, sisäeteinen ja kuisti. Rakennusta laajennettiin pihan puolelta ulokkeella, joihin molempiin tuli keittiö ja sisäänkäynti. Entisen keittiön paikalle tuli myymälähuoneisto, johon tuli sisäänkäynti kadulta. Korjauksen yhteydessä muuttuivat myös useimpien tulisijojen paikat. Leivintuparakennuksessa yhdistettiin leivintuvan, eteisen ja saunan tilat. Huoneeseen tuli tulisija, johon tuli hella ja muuripata. Rakennusten välissä olleesta kevytrakenteisesta lautavajasta jäi jäljelle vain osa. Rakennukset vuorattiin pystylaudoituksella. Ikkunat ja niiden vuorilaudoitus sekä portti ja aidat olivat lievästi jugendvaikutteisia. Myymälän oven molemmin puolin oli korkeat näyteikkunat. Muut ikkunat olivat T-jakoisia, yläosaltaan useampaan ruutuun jaettuja. Yksi ikkunoista oli muita leveämpi, kolmiosainen. Pihalla oli lisäksi ulkorakennus. Vuonna 1921 haluttiin liikehuoneiston ovi ja näyteikkunat siirtää länsipään huoneen kohdalle. Rakennusten laudoitus oli nyt piirretty vaakasuuntaiseksi. Vuodelta 1924 on muutospiirustus, jonka mukaan vanhaan leivintuparakennukseen haluttiin jälleen tehdä leivinuuni. Suunnitelman laati M. Isaksson.

Vuonna 1937 rakennettiin kadun varteen pieni kioski. Vuonna 1939 tehtiin rakennuksen länsiosaan liikehuoneisto, jossa oli maito- ja leipämyymälä. Liikekäyttöön tuli nyt päätyhuone, mutta väliseinien paikkoja muutettiin, jotta liikkeeseen saatiin kaksi erillistä huonetta. Peltiuunin paikka tuli melkein vanhan huoneen keskelle. Vuonna 1946 lisättiin pihan puolelle liikkeen kylmävarasto ja asuntoon makuualkovi.

Vuonna 1950 tontille nousi K. Kataviston uusi leipomorakennus. Uusi rakennus tuli Pappilankadun puolelle ja rakennettiin kiinni Vanhankirkonkadun varren rakennukseen. Vanha pakaritupa tai pesutuparakennus sai väistyä. Uusi rakennus tehtiin kivestä ja leipomon tiloja tuli myös kellarikerrokseen ja ullakkokerrokseen. Vanha ulkorakennus korvattiin pienehköllä kivisellä rakennuksella, jonka kellariin tuli autotalli, juureskellari, polttoainesuoja ja pannuhuone. Ensimmäiseen kerrokseen tuli pesutupa ja varastotilaa sekä ullakolle varasto. Ulkonäöltään rakennukset olivat tyypillisiä ajankohdan uudisrakennuksia. Suunnittelija on helsinkiläinen arkkitehti Bey Heng.

Vuonna1956 tehtiin muutoksia vanhassa rakennuksessa. Sitä korotettiin, niin että ullakolle saatiin asuintiloja ja liikkeen vaatimia konttori ja arkistotiloja. Molempiin kerroksiin tuli pieni WC. Myymälässä oli isot näyteikkunat, alakerran asuinhuoneistojen ikkunat olivat kuusiruutuisia, mutta ullakolla käytettiin 1950-luvun tuuletusikkunallista mallia. Asuntoon tuli oma sisäänkäynti Pappilankadulta. Vuonna 1961 tehtiin liikehuoneistossa muutoksia. Rakennettiin vaaditut kylmäsäilytys ja pesutilat ja liikehuoneisto jaettiin kolmeen osaan, sekatavaramyymälä 16 m2, maitomyymälä 12 m2 ja lihamyymälä 12 m2. Kaikki myymälät olivat palvelumyymälöitä.

Vuonna 1976 suunniteltiin muutoksia molempiin rakennuksiin. Kiinteistö kuului E. Aalto Oy:lle. Leipomo-osaa ajanmukaistettiin ja koko liikerakennuksen alakerta suunniteltiin sisustettavaksi kahvila-ravintolaksi. Yläkerta varattiin kokonaisuudessaan varasto, konttori, ja henkilöstön sosiaalitiloille. Vuonna 1983 suunniteltiin alakerran liiketilan muuttamista bingohalliksi.

Vuonna 1989 tehtiin sekä Vanhankirkonkadun varren rakennuksen, että entisen leipomorakennuksen alakertaan liike- ja varastotiloja ja yläkertaan asunto. Entinen leipomorakennus, joka ennen oli ollut rapattu, vuorattiin laudalla.

Nykytilanne

Vanhankirkonkadun suuntainen rakennus
Lyhytnurkkainen asuin-liikerakennus, vaakalaudoitettu vuonna 1916 (Arvi Leikari) näyteikkunat vuonna 1939 ja katon korotus vuodelta 1956.

Pappilankadun puoleinen rakennus
Rapattu, tiilinen, alun perin leipomona toiminut rakennus vuodelta 1950, suunnittelija B. Heng.

Ulkorakennus
Rapattu, tiilinen varastorakennus vuodelta 1950 (B. Heng)

Portti
Umpiportti 1980-luvulta.