Konstar

Historiaa

Talo oli vuonna 1800 porvari Erik Cajanderin omistuksessa. Hänellä oli kiinteää omaisuutta lisäksi peltoa, niittyä, ruoka-aitta, kaksi riiheä ja kaksi latoa, osuus venehuoneeseen sekä rantalato.

Palovakuutukset

Palovakuutuksen on ottanut vuonna 1867 läkkiseppämestari J. Heljander. Vanhankirkonkadun ja Pappilankadun kulmatontilla oli silloin kuusi rakennusta. Päärakennus sijaitsi Pappilankadun puolella, tontin itäosassa. Rakennus oli hiljakkoin rakennettu ja hyväkuntoinen, vuorilaudoitettu sekä maalattu punamullalla. Katto oli lautaa. Huoneistossa oli kaksi salia, kamari, keittiö ja eteinen. Tämän rakennuksen jatkeena oli hieman kapeampirunkoinen toinen rakennus, joka oli laudoittamaton ja punamullalla maalattu. Rakennuksessa oli sali, kaksi kamaria ja eteinen. Pappilankadun varrella oli kaksi toisissaan kiinni olevaa rakennusta. Eteläinen rakennus oli pakarirakennus, joka oli vanha, välttävässä kunnossa, laudoittamaton ja punamullalla sivelty. Leivintuvan lisäksi rakennuksessa oli kamari. Toinen, rungoltaan hieman kapeampi rakennus oli myös kunnoltaan välttävä, vanha ja laudoittamaton sekä punamullalla maalattu. Siinä oli pesutupa, jossa olivat tulisija ja puuliiteri. Tontin itäsivulla oli hiljakkoin rakennettu hyväkuntoinen ulkorakennus, joka oli rakennettu osittain hirrestä, osittain laudasta ja maalattu punamullalla. Rakennuksessa olivat navetta, talli ja kaksi latoa. Tontin pohjoisrajalla oli vielä aitta, jota ei vakuutettu.

Muutospiirustukset

Tontin rakennuksia koskeva muutospiirustus vuodelta 1886 kertoo, että tontilla oli kolme asuinrakennusta, joista kaksi oli peräkkäin Vanhankirkonkadun varrella ja kolmas oli Pappilankadun varrella. Lisäksi pihan puolella, tontin muilla laidoilla, oli kaksi ulkorakennusta, joista toinen oli pitkä ja toinen taas pienempi, ilmeisesti luhtiaittana käytetty. Pihan keskellä oli kaivo. Rakennusten julkisivut olivat empiretyyliin vaakalaudoitetut ja ikkunoiden vuorilaudoitus oli klassistinen. Sileästi vuoratussa ullakkokerroksessa oli kapeat ikkunat.  Kertaustyylien aiheet tekivät tuloaan. Piirustuksessa on nurkkapilasterit, joissa on uusrenessanssiaiheisia veistoksia, sorvattuja nuppeja ja viistettyjä palikoita. Pappilankadulla olevan rakennuksen päädyn ullakkokerrokseen on piirretty nirkkoreunainen pystylaudoitus ja vinoruutuinen ikkuna, jonka ympäryslaudoituksessa on kaariaiheita ja sorvattuja nuppeja. Myös portti on piirretty uusrenessanssiaiheiseksi. Vanhankirkon kadun puoleiset rakennukset on katettu saman katon alle ja vuorattu katusivulta yhtenäiseksi. Pihan puolelta selviää, että rakennusten runkoleveyskin oli erilainen. Isompi rakennus oli paritupa, jonka kadun puoleiset huoneet olivat asuinkäytössä. Pihan puolella oli eteinen ja rakennukseen oli liitetty pieni kuistimainen keittiö. Pienemmässä rakennuksessa oli kaksi rakennusrungon levyistä huonetta, joista isompi oli keskellä ja pienempi päädyssä. Toisessa päädyssä oli porstuakamari ja eteinen, jonka vieressä oli pihan puolella pieni keittiö. Sisäänkäynnin edessä oli kuisti. Pappilankadun suuntaisessa rakennuksessa oli toisessa päässä iso leivinuunilla varustettu tupa ja toisessa päässä sali. Niiden väliin jäi pihan puolella eteinen ja kadun puolella kaksi kamaria. Rakennukseen kuului myös kuisti.

Vuonna 1896 tehdään Pappilankadun suuntaiseen rakennukseen liikkeen pariovi, jonka vuoksi ikkunaa siirrettiin. E. Ikäläisen tekemästä muutospiirustuksesta selviää, että rakennus on saanut ristijakoiset ikkunat ja nikkarityyliset, lilja-aiheeseen päättyvät ikkunan vuorilaudoitukset. Vuonna 1902 tehtiin Pappilankadun suuntaiseen rakennukseen pihan puolelle laajennus, johon tuli leivinuunilla varustettu keittiö. Tuvasta purettiin uuni, ja tilalle tehtiin kaakeliuuni.

Vuonna 1906 rakennettiin Vanhankirkonkadun suuntaisen rakennuksen Pappilankadun päähän kuistimainen uloke, johon tuli liikehuoneiston ovi.

Vuonna 1910 tehtiin Vanhankirkonkadun suuntaiseen asuinrakennukseen keittiön viereen kuisti. Samassa yhteydessä uusittiin myös ulkorakennusta. Vanha aitta sai väistyä, koska sen tilalle rakennettiin uusi ulkorakennuksen osa, joka liittyi tontin itärajalla olevaan rakennukseen. Ulkorakennuksessa tuli muutosten jälkeen olemaan kolmen lehmän navetta, talli kolmiosastoinen käymälä sekä erilaisia vajoja ja makasiineja. Karjasuojat samoin kuin vanhan osan makasiinit ovat hirsirakenteisia, uudet vajat lautaa. Suunnitelmat on laatinut L. Ahti.

Vuonna 1916 oli jälleen muutosten aika. Suunnitelmat teki Arvi Leikari. Sekä Vanhankirkonkadun että Pappilankadun varren rakennukseen tuli näyteikkunoilla varustettu liikehuoneisto. Vanhankirkonkadun puolen rakennukseen tuli pihan puolelle laajennus, johon saatiin kaksi keittiötä. Väliseinien ja tulisijojen paikkoja muutettiin myös. Uusia sisäänkäyntejä tehdään siten, että pihan puolella on kuusi ulko-ovea ja kadun puolella kaksi, joista yksi on uusi. Vanhankirkonkadun suuntaisen rakennuksen itäpään ja naapuritontin rakennuksen väliin ehdotettiin tehtäväksi tiilinen osa, jonka kautta kuljettaisiin uuteen liikehuoneistoon. Erillisiä huoneistoja oli kolme, joista kahdessa oli myös liiketiloja.

Vuonna 1922 tehtiin Pappilankadun varteen näyteikkunoita ja toinen sisäänkäynti liikkeeseen.

Vuonna 1925 tehtiin silloin F. W. Meren omistuksessa olleen tontin pihalle suuri, kaksikerroksinen kivinen työ- ja varastotiloja käsittävä rakennus. Myös koko kellarikerros oli hyötykäytössä. Rakennus on rapattu ja pulpettikattoinen. Suunnittelijana on Kaarlo Wirtanen.

Vanhankirkonkadun rakennus on työhuone ja oli varastokäytössä vuonna 1948, kun rakennukseen sijoitettiin keskuslämmityskattila. Vuonna 1954 haluttiin rakennuksen kylkeen pihan puolelle rakentaa osittain avonainen osittain umpinainen varastokatos. Vuonna 1959 tehtiin hirsirakennuksesta metalliverstaan niklaus- ja galvanoimisosasto. Osittain rakennuksen sisällä oli myös rautakaupan betonirautavarasto. Väliseiniä purettiin ja sisäseiniä vuorattiin tiilellä ja asbestilevyillä. Osassa rakennusta katto oli avattu vesikattoon asti. Myös katot verhottiin asbestilevyillä. Pappilankadun varren rakennus toimii edelleen asuin- ja liikerakennuksena, mutta ulkorakennusten tilalle on tullut kaksikerroksinen kivinen verstasrakennus. Tontti on yhteiskäytössä naapuritontin kanssa.

Vuonna 1987 tehtiin Vanhankirkonkadun varressa olleen rakennuksen paikalle uusi liikerakennus. Vanha rakennus oli verstaskäytössä päässyt turmeltumaan korjauskelvottomaksi. Uudisrakennus noudattaa vanhan rakennuksen mittakaavaa, mutta pyrkii muotokielensä puolesta sekä poikkeamaan vanhasta että sopeutumaan naapurustoon. Vuonna 1988 kunnostettiin Pappilankadun varrella oleva rakennus. Tilat varustettiin kotikeittiötä ja tilausravintolaa varten. 1989 tehtiin muutoksia kivirakennuksessa. Kahden kerroksen tilat kunnostettiin toimistokäyttöön, ja pihasivulle rakennettiin lautainen porrashuone. Vuonna 1991 pohjakerrokseen tuli sauna. Suunnitelmat laati Jukka Koivula.

Nykytilanne

Pappilankadun varren rakennus
Pitkänurkkainen asuin-liikerakennus, uusrenessanssivuoraus vuodelta 1902 (Arvi Forsman), pihajulkisivussa pystylaudoitus, näyteikkunoita, satulakatto

Vanhankirkonkadun varren rakennus
Uudisrakennus 1980-luvulta, liiketiloja. (Suunnittelija Jukka Koivula)

Piharakennus
Rapattu kaksikerroksinen työpajarakennus, nyt toimistokäytössä

Portti
Vanhankirkonkadulla vanhaan tyyliin tehty uusi portti 1880-luvulta.