Klööwi

Historiaa

Tontin omisti vuonna 1756 Ahlström-niminen henkilö. Vuonna 1800 kuului tontista puolet rovastin apulainen Gustaf Ilvanille jolla lisäksi oli ranta-aitta. Toinen puoli kuului suutari Johan Harolinille ja porvarinleski Gustava Ahlströmille

Palovakuutukset

Palovakuutuksen otti vuonna 1861 kauppaporvari Th. Forström. Kuninkaankadun puoleinen päärakennus oli vanha ja hyväkuntoinen. Se oli laudoitettu ja maalattu punaisella vesimaalilla. Ikkunat olivat kuusiruutuisia ja niitä oli yksitoista, ullakon ikkunoita oli kuusi. Savupiippuja rakennuksessa oli kolme. Sisäänkäynnin edessä oli kuisti. Rakennuksessa oli kaksi salia, neljä kamaria, keittiö ja eteinen. Kaakeliuuneja oli viisi, joista kolme oli nelikulmaista ruskealasitteista ja kaksi pyöreää samanlaista. Keittiön uuneja oli yksi. Väliovista kahdeksan oli puoliranskalaisia peiliovia. Eteisessä oli komero, josta lähtivät ullakon portaat.

Pihan perällä oli leivintupa- ja ulkorakennus. Se oli hiljakkoin rakennettu, laudoittamaton ja maalaamaton. Ikkunoita oli kaksi. Rakennuksessa oli leivintupa, kamari ja eteinen sekä navetta. Leivintuvan uunin lisäksi rakennuksessa oli ruskealasitteinen kaakeliuuni.

Toinen ulkorakennus sijaitsi Pappilankadun varrella. Se ilmoitettiin myös hiljakkoin rakennetuksi, laudoittamattomaksi, mutta punamullalla maalatuksi. Rakennuksessa oli kaksi makasiinia, vaunuvaja ja puuvaja. Lisäksi vakuutettiin tonttia ympäröivä aita, portti ja kaivonkansirakennelma.

Muutospiirustukset

Vanhin Klööwin kiinteistöä koskeva muutospiirustus on vuodelta 1893. Se koski Kuninkaankadun varressa olevaa asuinrakennusta. Pihan puolen yhden kamarin uunin paikalle haluttiin tehdä keittiön liesi. Rakennuksessa oli keskellä sisäänkäynti, jonka edessä oli kuisti. Eteisen molemmin puolin oli rakennuksen rungon levyiset huoneet ja välissä eteisen lisäksi pieni keittiö. Rakennuksen molemmissa päissä oli kaksi kamaria, toinen kadun, toinen pihan puolella.

Vuodelta 1914 on Jalmari Karhulan laatima suunnitelma, jonka mukaan Kuninkaankadun puolen rakennusta laajennettiin Pappilankadun puoleisella siivellä. Myös Pappilankadun varressa olevaan ulkorakennukseen tuli lisäosa. Ennalleen jäi tontin länsirajalla oleva leivintuparakennus, johon tehtiin vain uusi tulisija. Rakennukset saivat uuden jugendtyylisen ulkoasun ja uudet, yhdeksään tai viiteentoista ruutuun jaetut ikkunat. Kuninkaankadun puolelle tuli myös näyteikkuna ja liikkeen sisäänkäynti. Pappilankadun puolen uusi siipi oli vanhaa rakennusta korkeampi, ja sen korkea pääty ulotettiin myös Kuninkaankadun puolelle, johon tuli osittain aumattu katto ja koristettu räystäs ja kolme neliömäistä toisen kerroksen ikkunaa. Myös Pappilankadun varren ulkorakennus sai jugendvuorauksen. Rakennusten väliin tuli tyyliin sopiva aita ja portti.

Peltolan leipomo- ja konditoriarakennuksessa tehtiin muutoksia moneen otteeseen.

Vuonna 1922 haluttiin Pappilankadun puoleiseen aitaan avata pieni kioski. Vuonna 1945 avattiin myymälään ovi Pappilankadulta ja siihen tehtiin suuri yhtenäinen näyteikkuna Kuninkaankadun sivulle vanhan yhdeksänruutuisen ikkunan tilalle. Kahvilan käyttöön tuli koko Kauppakadun osuus, mutta pari länsipään huonetta jäi erillisiksi. Vuonna 1949 haluttiin uudistaa kahvila ja myymälätiloja ja katusivulle tuli suuria näyteikkunoita. Vuonna 1960 leipomotilasta tuli aikaisempaa yhtenäisempi ja isompi. Leipämyymälää ja kahvibaaria erotti seinä, vaikka molempiin kuljettiin yhteisestä ulko-ovesta Kuninkaankadulta. Kahvibaariin liitettiin kaksi huonetta purkamalla seiniä. Baariin tuli myös WC-tilat ja keittiö pihan puolelle. Kellarikerrokseen tuli ruokatavarakellarin ja leipomon kellarin lisäksi kattilahuone. Rakennuksen katusivussa oli näyteikkunoita jo ennestään, mutta nyt myös viimeinen Kuninkaankadun puolen yhdeksänruutuinen ikkuna muutettiin isoksi näyteikkunaksi ja leipämyymälän alaosaltaan kaksijakoinen, yläosaltaan kahdeksanruutuinen ikkuna yhtenäiseksi suureksi ikkunaksi. Ullakkokerroksen pieniruutuisista ikkunoista tuli myös yhdellä ruudulla varustetut.

Vuonna 1964 tehtiin muutoksia leipomo-osassa. Edellisen vaiheen sähköuunin tilalle tuli öljypolttimella varustettu uuni. Pihan puolen ikkunoita muutettiin kapealla tuuletusikkunalla varustetuiksi standardi-ikkunoiksi.

Nykytilanne

Kadunvarsirakennus
Lyhytnurkkainen asuinrakennus, palvellut kauan konditoriana, ja itäsiipi rakennettu 1910-luvulla, jolloin rakennus myös sai jugendulkoasunsa (Jalmari Karhula), satulakatto. Katusivun suuret, jaottomat ikkunat samoin kuin pihan puolella muutokset 1960-luvulta.

Ulkorakennus
Uudisrakennus.