Kleemola

Historiaa

Vuonna 1756 talon omisti Kieldberg-niminen henkilö ja vuonna 1800 suojelusmies Thom. Rundberg. Hänellä oli tontin ulkopuolella peltoa ja niittyä sekä ruoka-aitta.

Palovakuutukset

Kleemolan talon palovakuutuksen otti merimies S. Lindgren vuonna 1863. Rakennuksia tontilla oli kolme. Päärakennus sijaitsi Eteläpitkäkadun varrella ja oli rakennettu vuonna 1862. Se oli laudoittamaton ja maalaamaton. Huoneita oli kaksi salia, kamari ja eteinen. Kaakeliuuneja oli kolme. Toinen rakennus tontin länsisivulla oli asuin ja ulkorakennus. Se oli hiljakkoin rakennettu, laudoittamaton ja maalaamaton. Rakennuksessa oli leivintupa, navetta, lato ja eteinen. Tontin pohjoissivulla oli lisäksi vanha, harmaa hirsinen aittarakennus.

Uusi palovakuutus talolle tehtiin vuonna 1892, jolloin omistajana oli merimies Johan Leander. Päärakennus oli silloin laudoitettu ja öljyvärillä maalattu. Pihan puolelle oli tehty kuisti. ja huoneet oli tapetoitu ja maalattu. Rakennuksessa oli edelleen kaksinkertainen lautakatto. Tontin länsisivulla oleva asuin- ja ulkorakennus ilmoitettiin rakennetun osaksi vuosina 1853 -1860, osaksi vuonna 1866. Rakennusta oli korotettu vuonna 1890 ja samalla se oli osittain laudoitettu, maalattu öljymaalilla ja katettu asvalttihuovalla. Tiloja oli nyt keittiö, jossa leivinuuni, kamari, eteinen, vaja ja navetta. Rakennuksen kylkeen oli liitetty pieni käymälä ja eteläpäähän vaatimaton lautarakenteinen vaja. Vanha aittarakennus oli myös laudoitettu ja maalattu vesimaalilla.

Vuoden 1906 tammikuussa sattui tulipalo, joka vaurioitti silloin maanviljelijä Malakias Laukolan omistamaa taloa. Päärakennuksen itäpäässä olevan huoneen ikkunat olivat menneet rikki, lattia ja välikatto olivat vahingoittuneet ja seinä- ja kattopaperit kokonaan turmeltuneet. Palon olivat aiheuttaneet yksin kotona olleet lapset, jotka olivat käsitelleet tulta varomattomasti. Naapurit olivat ehtineet sammuttaa palon ja vahingot jäivät onneksi melko pieniksi.

Muutospiirustukset

Vuodelta 1893 on muutospiirustus, josta selvisivät tontin silloiset rakennukset. Tontilla oli asuinrakennus kadun varressa ja toinen asuin- ja ulkorakennustiloja käsittävä rakennus pihan puolella, tontin länsirajalla sekä makasiinirakennus pihan perällä, tontin pohjoisrajalla. Sekä pihanpuolen asuinrakennuksen että makasiinin kylkeen haluttiin tehdä pieni, pulpettikattoinen vaja. Asuinrakennus oli piirretty pystylaudoitetuksi ja sen ikkunat kuusiruutuisiksi. Myös makasiini on pystylaudoitettu. Vuodelta 1900 oli Arvi Forsmanin tekemä julkisivumuutospiirustus. Eteläpitkäkadun sivulle oli avattu ovi rakennuksen keskelle. Ikkunoita on kaksi, molemmat T-jakoisia. Niiden kehyslaudoitus on melko yksinkertainen. Rakennus sai myös kolmijakoisen vuorilaudoituksen.

Rakennuksesta on kaksi muutospiirustusta vuodelta 1906. Heti tulipalon jälkeen oli laadittu yksi muutospiirustus ja kesällä toinen. Molempien piirustusten tekijä on Arvi Forsman. Erona oli yhden tulisijan sijoitus. Ensimmäisen suunnitelman mukaan piippuja olisi tarvittu kolme, mutta tulisijan siirrolla oli saatu kahden uunin hormit samaan piippuun, toisaalta oli jouduttu tekemään uusi hella keittiöön, jossa sellainen oli ennestään. Muutoksessa ei tyydytty vain palovaurioiden korjaamiseen, vaan idänpuoleiseen päätyyn tehtiin pihan puolelle uusi keittiö ja sisäänkäynti, ja rakennus saatiin jaettua kahdeksi asunnoksi. Molemmissa oli huone ja keittiö, isommassa lisäksi eteinen. Isompaan asuntoon liittyi vielä kuisti. Ennen paritupapohjaisessa rakennuksessa oli ollut yksi asunto. Katujulkisivuun oli lännenpuoleisen huoneen kohdalle tullut kaksi ikkunaa aikaisemman yhden sijasta.

Vuonna 1980 liitettiin kadun varren rakennuksen tilat yhdeksi asunnoksi, johon tehtiin myös ajanmukaiset keittiö- ja peseytymistilat.

Vuonna 1990 korjattiin pihan puolella oleva asuin- ja ulkorakennus. Ulkorakennusosasta tuli myös lämmintä tilaa. Rakennuksen kaikista tiloista tuli toimistotilaa, joka yhdistettiin käytävällä naapuritontin Nallin piharakennuksessa oleviin toimistotiloihin. Rakennuksen ulkoasua muutti uusi avokuisti. Suunnitelmat laati Markus Bernoulli.

Nykytilanne

Kadunvarren asuinrakennus
Pitkänurkkainen asuinrakennus vuodelta 1862, uusrenessanssivuoraus vuosina 1901 ja 1906 (Arvi Forsman), satulakatto

Pihasivun rakennus
Peiterimalaudoitettu asuin- ja ulkorakennus, rakennettu 1800-luvun puolivälissä

Ulkorakennus
Vanha ulkorakennus laudasta ja hirrestä.